Skip to content

Arvostava ja kiireetön kohtaaminen ei ole itsestäänselvyys sote-palveluissa – näin palveluiden ihmislähtöisyyttä voitaisiin parantaa

29.11.2021 9.00

Sosiaali- ja terveyspalvelut
Hyvinvointi ja terveysJärjestöjen sote-muutostukiSosiaali- ja terveyspalvelutSote-järjestötSote-uudistus

Useimmilla meistä on omakohtaisia kokemuksia siitä, millainen on hyvä ja vastaavasti huono palvelukokemus. Tällainen kokemus voi olla esimerkiksi vaikkapa lääkärikäynniltä.

Hyväksi kokemukseksi mielletään käynti, joka järjestyy nopeasti, kun tarvetta sille on. Hyvällä lääkärikäynnillä minulla on tunne, että minut kohdataan yksilöllisesti ja arvostaen. Saan tarvitsemani avun tai minut ohjataan tarvittaessa hoitopolulla eteenpäin. Voin luottaa, että minua hoitavilla ammattilaisilla on hoitoon tarvittavat tiedot ja taidot ja että he tekevät yhteistyötä. Käynti on kiireetön, ja minulla on mahdollisuus esittää kysymyksiä.

Lisäksi lääkärillä on aikaa kysyä myös esimerkiksi mielen hyvinvoinnista, muusta toimintakyvystä tai antaa tarvittaessa elintapaohjausta. Voin myös luottaa siihen, että saan apua riippumatta siitä, missä päin Suomea asun.

Ihmisten kohtaamisessa yhä haasteita sote-palveluissa

Näinhän sen pitäisi mennä, mutta sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä tuntuu valitettavasti olevan edelleen haasteita ihmisten kohtaamisessa. Asia nousi esiin SOSTEn tekemässä sosiaali- ja terveyspalvelukyselyssä, joka toteutettiin syys-lokakuun vaihteessa.

Kyselyssä kartoitettiin muun muassa sitä, miten ihmislähtöisyys, yhdenvertaisuus ja laatu ilmenevät sosiaali- ja terveysjärjestöjen edustamien ihmisryhmien keskeisimmissä sote-palveluissa.

Kuvio siitä, miten ihmislähtöisyys, yhdenvertaisuus ja laatu ilmenevät sote-palvelukyselyyn vastanneiden järjestöjen jäsenille / kohderyhmille keskeisissä sote-palveluissa.

Monet vastaajat katsoivat yhdenvertaisuuden ilmenevän sote-palveluissa alueellisena yhdenvertaisuutena, saavutettavuutena ja yksilöllisistä tarpeista ja elämäntilanteista lähtevinä palveluina. Laatu puolestaan ilmeni vastaajien mielestä useimmin paitsi yksilöllisistä tarpeista ja elämäntilanteista lähtevinä palveluina myös nopeana hoitoonpääsynä ja osaavana henkilökuntana.

Ihmislähtöisyyden vastaajat näkivät ilmenevän muun muassa yksilöllisistä tarpeista ja elämäntilanteista lähtevinä palveluina, osaavana henkilökuntana ja arvostavana kohtaamisena.

Kyselyn vastaajat kiteyttivät ihmislähtöisyyttä muun muassa näin:

”Monesti huonot kohtaamiskokemukset tai ettei ole tullut nähdyksi ja kuulluksi itselle häpeällisen haasteen kanssa, voi tyrmätä palveluiden käyttöä.”

”Ihmislähtöisyys on osallisuutta ja arvostavaa kohtaamista.”

Järjestöyhteistyöllä ja vuorovaikutukseen panostamalla lisää ihmislähtöisyyttä sote-palveluihin

Sosiaali- ja terveysjärjestöt näkevät sote-uudistuksessa monia mahdollisuuksia, vaikka yhä edelleen koetaan myös epävarmuutta siitä, mitä tuleman pitää. Toivottavasti sote-uudistus parantaa palvelujen laatua siten, että ne ovat entistä enemmän ihmislähtöisiä ja yhdenvertaisia.

Käytännössä ihmislähtöisyyden parantaminen tarkoittaa muun muassa sitä, että ihminen huomioidaan palveluissa yksilönä: häneen suhtaudutaan arvostavasti, kunnioittavasti ja kiireettömästi. Pidän tärkeänä, että jatkossa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa painotetaan yhä enemmän vuorovaikutus- ja ihmissuhdetaitoja, empatiaa sekä omaisten ja läheisten huomioimista.

Huomiota tulisi kiinnittää myös järjestöjen työn tuntemiseen ja yhteistyöhön. Jos ajatellaan esimerkiksi ihmistä, joka on saanut tietää sairastuneensa vakavasti, hänellä herää usein monia kysymyksiä pitkin hoitopolkua. Silloin pitää olla tiedossa paikat, joista kysymyksiin saa vastauksia. Tässä järjestöt voivat olla isoksi avuksi tarjoamalla esimerkiksi neuvontapalveluja ja vertaisryhmätoimintaa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Hyvinvointi ja terveys -blogi

Kaikki blogin artikkelit
Blogi
erityisasiantuntija

19.1.2022 08:30

Koronapandemia on lisännyt kiinnostusta terveyttä ja terveyden edistämistä kohtaan maailmanlaajuisesti

Hyvinvointi ja terveys WHO:n 10. terveyden edistämisen maailmankonferenssi järjestettiin 13.–15.12.2021. Osallistuin järjestöedustajana konferenssin Suomen valtuuskuntaan, jota johti pääjohtaja Markku Tervahauta Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta. Toinen järjestöedustaja oli ylilääkäri Eeva Ollila Suomen Syöpäyhdistyksestä. Konferenssin teemana oli hyvinvointi keskittyen terveyden ja hyvinvoinnin, talouden ja ympäristön yhteyksiin. Tästä ajasta kertoo se, että konferenssi järjestettiin virtuaalisesti. Suomi on kokoaan suurempi toimija terveyden […]

Blogi

12.1.2022 08:15

Riikka Purra: Raha ja huomio tärkeimpään

Aluevaalit Sote-uudistuksessa on määrä parantaa perusterveydenhuollon saatavuutta ja kansalaisten yhdenvertaisuutta sote-palveluihin sekä nopeuttaa hoitoon pääsemistä. Niin tässä uudistuksessa kuin viime kaudenkin yritelmässä tavoitteet ovat hyviä ja kannatettavia. Ongelma on siinä, että kirjatut tavoitteet ja todellisuus eivät kovin hyvin kohtaa. Uudistus itsessään ei esimerkiksi mitenkään tule varmistamaan lähipalveluiden säilymistä, vaan se johtaa hyvin todennäköisesti käytössä olevilla resursseilla […]

Blogi

10.1.2022 13:30

Anna-Maja Henriksson: Aluevaaleissa on kyse hyvinvoinnista

Aluevaalit Tammikuun 23. päivä on historiallinen päivä. Silloin pääsemme ensimmäistä kertaa äänestämään aluevaaleissa. Aluevaaleissa on kyse todella tärkeästä asiasta, nimittäin hyvinvoinnista. Kaikki lähtee hyvinvoinnista, ja hyvinvoinnin vaaliminen ja sen kehittäminen on hyvin arvokasta. Ihmisen on oltava hoitopalveluissa keskiössä. Aluevaaleissa valituilla valtuutetuilla on keskeinen asema, kun rakennamme uusia hyvinvointialueita. Nämä valtuutetut tulevat nimittäin päättämään esimerkiksi siitä, missä […]