Skip to content

Arvostava ja kiireetön kohtaaminen ei ole itsestäänselvyys sote-palveluissa – näin palveluiden ihmislähtöisyyttä voitaisiin parantaa

29.11.2021 9.00

Sosiaali- ja terveyspalvelut
Hyvinvointi ja terveysJärjestöjen sote-muutostukiSosiaali- ja terveyspalvelutSote-järjestötSote-uudistus

Useimmilla meistä on omakohtaisia kokemuksia siitä, millainen on hyvä ja vastaavasti huono palvelukokemus. Tällainen kokemus voi olla esimerkiksi vaikkapa lääkärikäynniltä.

Hyväksi kokemukseksi mielletään käynti, joka järjestyy nopeasti, kun tarvetta sille on. Hyvällä lääkärikäynnillä minulla on tunne, että minut kohdataan yksilöllisesti ja arvostaen. Saan tarvitsemani avun tai minut ohjataan tarvittaessa hoitopolulla eteenpäin. Voin luottaa, että minua hoitavilla ammattilaisilla on hoitoon tarvittavat tiedot ja taidot ja että he tekevät yhteistyötä. Käynti on kiireetön, ja minulla on mahdollisuus esittää kysymyksiä.

Lisäksi lääkärillä on aikaa kysyä myös esimerkiksi mielen hyvinvoinnista, muusta toimintakyvystä tai antaa tarvittaessa elintapaohjausta. Voin myös luottaa siihen, että saan apua riippumatta siitä, missä päin Suomea asun.

Ihmisten kohtaamisessa yhä haasteita sote-palveluissa

Näinhän sen pitäisi mennä, mutta sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä tuntuu valitettavasti olevan edelleen haasteita ihmisten kohtaamisessa. Asia nousi esiin SOSTEn tekemässä sosiaali- ja terveyspalvelukyselyssä, joka toteutettiin syys-lokakuun vaihteessa.

Kyselyssä kartoitettiin muun muassa sitä, miten ihmislähtöisyys, yhdenvertaisuus ja laatu ilmenevät sosiaali- ja terveysjärjestöjen edustamien ihmisryhmien keskeisimmissä sote-palveluissa.

Kuvio siitä, miten ihmislähtöisyys, yhdenvertaisuus ja laatu ilmenevät sote-palvelukyselyyn vastanneiden järjestöjen jäsenille / kohderyhmille keskeisissä sote-palveluissa.

Monet vastaajat katsoivat yhdenvertaisuuden ilmenevän sote-palveluissa alueellisena yhdenvertaisuutena, saavutettavuutena ja yksilöllisistä tarpeista ja elämäntilanteista lähtevinä palveluina. Laatu puolestaan ilmeni vastaajien mielestä useimmin paitsi yksilöllisistä tarpeista ja elämäntilanteista lähtevinä palveluina myös nopeana hoitoonpääsynä ja osaavana henkilökuntana.

Ihmislähtöisyyden vastaajat näkivät ilmenevän muun muassa yksilöllisistä tarpeista ja elämäntilanteista lähtevinä palveluina, osaavana henkilökuntana ja arvostavana kohtaamisena.

Kyselyn vastaajat kiteyttivät ihmislähtöisyyttä muun muassa näin:

”Monesti huonot kohtaamiskokemukset tai ettei ole tullut nähdyksi ja kuulluksi itselle häpeällisen haasteen kanssa, voi tyrmätä palveluiden käyttöä.”

”Ihmislähtöisyys on osallisuutta ja arvostavaa kohtaamista.”

Järjestöyhteistyöllä ja vuorovaikutukseen panostamalla lisää ihmislähtöisyyttä sote-palveluihin

Sosiaali- ja terveysjärjestöt näkevät sote-uudistuksessa monia mahdollisuuksia, vaikka yhä edelleen koetaan myös epävarmuutta siitä, mitä tuleman pitää. Toivottavasti sote-uudistus parantaa palvelujen laatua siten, että ne ovat entistä enemmän ihmislähtöisiä ja yhdenvertaisia.

Käytännössä ihmislähtöisyyden parantaminen tarkoittaa muun muassa sitä, että ihminen huomioidaan palveluissa yksilönä: häneen suhtaudutaan arvostavasti, kunnioittavasti ja kiireettömästi. Pidän tärkeänä, että jatkossa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa painotetaan yhä enemmän vuorovaikutus- ja ihmissuhdetaitoja, empatiaa sekä omaisten ja läheisten huomioimista.

Huomiota tulisi kiinnittää myös järjestöjen työn tuntemiseen ja yhteistyöhön. Jos ajatellaan esimerkiksi ihmistä, joka on saanut tietää sairastuneensa vakavasti, hänellä herää usein monia kysymyksiä pitkin hoitopolkua. Silloin pitää olla tiedossa paikat, joista kysymyksiin saa vastauksia. Tässä järjestöt voivat olla isoksi avuksi tarjoamalla esimerkiksi neuvontapalveluja ja vertaisryhmätoimintaa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Hyvinvointi ja terveys -blogi

Kaikki blogin artikkelit
Blogi
hankepäällikkö

15.6.2022 08:00

Järjestöillä riittää vaikuttamisen paikkoja hyvinvointialueilla – toimintaedellytykset, strategiat, palvelupolut sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Sote-uudistus Hyvinvointialueiden valmistelussa alkoi maaliskuussa uusi vaihe, kun alueiden ylintä poliittista valtaa käyttävät aluevaltuustot aloittivat toimintansa. Tärkeäksi vaikuttamisen teemaksi nousi järjestöjen rooli hyvinvointialueiden pitkän aikavälin toimintaa määrittelevissä hyvinvointialuestrategioissa. Järjestöjen strategiavaikuttamisen tueksi Järjestöjen sote-muutostuki tuotti aivoriihen aineiston pohjalta materiaalia, jonka avulla järjestöt eri hyvinvointialueilla ovat voineet pohtia, miten ne kiinnittäisivät toimintaansa hyvinvointialueensa strategiaan. Strategiatyö jatkuu osalla hyvinvointialueista […]

Blogi
hankepäällikkö

15.6.2022 07:59

Organisationerna har mycket att påverka i välfärdsområdena – verksamhetsförutsättningar, strategier, servicestigar och främjande av välfärd och hälsa

Sote-uudistus I mars inleddes en ny fas i beredningen av välfärdsområdena, då välfärdsområdesfullmäktigena med högsta politiska makt i områdena inledde sin verksamhet. Ett viktigt tema att påverka blev organisationernas roll i välfärdsområdenas strategier, vilka definierar välfärdsområdenas långsiktiga verksamhet. Till stöd för organisationernas strategipåverkan producerade projektet ”Järjestöjen sote-muutostuki” material, baserat på brainstormingdata, med vars hjälp organisationerna inom […]

Blogi

13.6.2022 09:00

Miten saamme parhaat innovaatiot lisäämään suomalaisten terveyttä ja hyvinvointia?

Sote-uudistus Epävakaa, epävarma, monimutkainen ja epäselvä – näillä sanoilla voi kuvailla tämänhetkistä maailmaamme (englanniksi VUCA-world, lyhenteet sanoista Volatility, Uncertainty, Complexity, Ambiguity). Vaikka toimintaympäristömme on aiempaa vaikeammin ennakoitavissa, todellisuudessa mikään asia ei nykyisessä epävarmuudessakaan kehity tyhjiössä, vaan muutoksesta on ollut havaittavia signaaleja jo pitkään ennen käännekohtaa. Miten sote-kentän tulisi tulkita signaaleja tulevaisuudesta, ja miten kehitetään entistä vaikuttavampia […]