Skip to content

Asiakasmaksulaki nyt eduskunnassa – esitys ei suojaa paljon sairastavia kohtuuttomilta maksuilta

10.9.2020 9.00

Asiakasmaksut
Hyvinvointi ja terveysAsiakasmaksutHyvinvointi ja terveysSairastamisen hintaSosiaali- ja terveyspalvelut

Asiakasmaksulakia ollaan uudistamassa. Eduskunta käsittelee lähipäivinä hallituksen esitystä uudesta asiakasmaksulaista. Vaikka uusi laki toisi paljon myönteisiä muutoksia monien ihmisten tilanteeseen, ei se edelleenkään suojaisi pienituloisia ja paljon sairastavia kohtuuttomilta maksuilta. Suurin pettymys on se, ettei palvelu-, matka- ja lääkemaksukattoja aiota yhdistää ja että terveyskeskuskäynneistä perittäisiin jatkossakin maksu. Lakiesitystä on avattu lähemmin maaliskuussa ilmestyneessä blogissani Asiakasmaksulain paikkaukset eivät takaa terveyden tasa-arvoa ja SOSTEn Asiakasmaksulaki-lausunnossa (pdf).

Ulosottomäärät lisääntyivät 2010-luvulla merkittävästi

Sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasmaksujen ulosottomäärät lisääntyivät merkittävästi 2010-luvulla: kahdeksan vuoden aikana kasvua oli 90 %. Varhaiskasvatusmaksuja lukuun ottamatta ulosotot ovat lisääntyneet kaikissa tarkasteltavissa julkisissa palveluissa, suhteellisesti eniten sosiaali- ja terveyspalveluissa (yhteensä yli 500 %), hammashoidossa (123 %), kotipalveluissa (78 %) ja sairaala- ja laitoshoidossa (58 %).

Viivadiagrammi ulosottoon joutuneista asiakasmaksuista 2011-2019. Sisältö avataan blogitekstisssä.

Kuva 1. Ulosottoon joutuneet asiakasmaksut 2011–2019. Lähde: Valtakunnanvuodinvirasto

2019 ulosottoon päätyi yli 450 000 sote-asiakasmaksua

Vuonna 2019 ulosottoon joutui yhteensä 456 568 asiakasmaksua. Vielä vuonna 2011 määrä oli 240 539 eli kahdeksan vuoden aikana määrä on lähes kaksinkertaistunut.

Ulosottojen määrä kasvoi vuodesta 2018 noin kymmenyksen. Kasvua oli eniten terveyskeskuksen käyntimaksuissa, joissa ulosottojen määrä kasvoi lähes viidenneksen edellisvuodesta. Ulosottoon joutuivat aiempaa useammin myös hammashoidon (14 %) ja muiden sosiaali- ja terveyspalvelujen (10 %) maksut.

Ulosottoon päätyy eniten sairaala- ja muita laitoshoitomaksuja, viime vuonna lähes 128 000 maksua. Monilla ulosottoon johtivat terveyskeskusmaksut (82 000 laskua) ja hammashoidon maksut (78 000 laskua). Osalle lapsiperheistä vaikeuksia tuottivat varhaiskasvatusmaksut: perintään joutui 34 000 varhaiskasvatusmaksua. Muita, tarkemmin luokittelemattomia sosiaali- ja terveyspalvelumaksuja joutui ulosottoon 27 000 kappaletta.

Pylväsdiagrammi ulosottoon päätyneiden asiakasmaksujen lukumääristä vuonna 2019. Sisältö on kerrottu blogitekstissä.

Kuva 2. Ulosottoon päätyneiden asiakasmaksujen lukumäärät 2019. Lähde: Valtakunnanvuodinvirasto

Palveluihin lähtöä ja lääkkeiden hankintaa lykätään

EAPN-finin tuoreessa selvityksessä lähes tuhat sairauksien ja sairastamisen kulujen takia vaikeassa tilanteessa olevaa ihmistä kertoi kokemuksiaan asiakasmaksujen aiheuttamasta ahdingosta. Korkeat maksut ovat johtanee siihen, että palveluihin lähtöä lykätään ja lääkkeitä ei hankita. Monilla tilanne on johtanut taloudelliseen syöksykierteeseen: velkaantumiseen, luottotietojen menetykseen ja ulosottoon. Osa on turvautunut ruoka-apuun. Selvityksen tulokset herättävät kysymään, onko yhteiskunta kääntänyt selkänsä pienituloisten ja paljon sairastavien ahdingolle?

Asiakasmaksulaki vaatii kokonaisvaltaista uudistamista

Asiakasmaksulainsäädännön uudistamistyölle on luvattu jatkoa. Asiakasmaksulainsäädäntö vaatisi kokonaisvaltaista uudistamista, ja sitä ei tehdä muutamaa lakipykälää muuttamalla. SOSTE on esittänyt, että jatkotyössä valmistellaan esitys palvelu-, matka- ja lääkemaksukattoja yhdistämiseksi. Lisäksi terveyskeskusten lääkärikäynnit olisi säädettävä maksuttomiksi. Näillä toimilla voidaan varmistaa, että pienituloiset hakeutuvat hoitoon varhaisessa vaiheessa.

Jatkotyössä lakiin on sisällytettävä edellisen hallituksen rauenneesta esityksestä muun muassa maksukaton seurantavelvollisuuden siirtäminen asiakkaalta palvelujen järjestäjälle. Lakiin on saatava myös lyhytaikaisen laitoshoidon maksujen sisällyttäminen huojentamista koskevaan säädökseen. Lisäksi on tosiasiallisesti varmistettava, esimerkiksi palvelusuunnitelmien yhteydessä, että maksuja alennetaan tai jätetään perimättä, jos ne vaarantavat ihmisen toimeentulon ja johtavat ulosottoon.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Hyvinvointi ja terveys -blogi

Kaikki blogin artikkelit
Blogi
erityisasiantuntija

24.5.2022 09:00

SOSTE Akatemia: 2020-luvun hyvinvointihaasteet kohdataan ja ratkaistaan yhteistyöllä

Sote-uudistus Sote-uudistus on siirtymässä seuraavaan hyvin konkreettiseen vaiheeseen, jossa siirrytään uudistuksen käytännön toteutukseen. Monet eri tahot ovat tehneet paljon työtä vuosien ajan, jotta muutos sujuisi niin hyvin kuin mahdollista, kun hyvinvointialueet aloittavat toimintansa 1.1.2023. Yhteistyötä on tehty tähänkin asti, mutta yhteistyön merkitys korostuu jatkossa entisestään. Yhteistyötä kannattaa syventää ja laajentaa Sosiaalibarometrin 2022 hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen […]

Blogi

20.5.2022 09:00

Kuntoutussuunnitelman tulee rokata, ei sakata!

Sosiaali- ja terveyspalvelut Yleisessä keskustelussa on havaintoja siitä, että Kelan vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen päätöksissä on tapahtunut muutosta siten, että kuntoutusta vähennetään lyhentämällä kuntoutuskerralle myönnettävää aikaa ja/tai vähentämällä kuntoutuskertojen määrää. Vaikeasti vammaisten ja pitkäaikaisesti sairaiden ihmisten kohdalla tämä herättää huolta, koska ammattitaidolla suoritettu kuntoutus on heille usein yksi perusta päivittäisen toimintakyvyn ylläpitämiseen ja joskus myös edistämiseenkin. Mitä merkitsee, jos […]

Blogi
erityisasiantuntija

5.5.2022 12:00

Kansanterveys uhattuna – jokaista tarvitaan terveystalkoisiin!

Kansanterveys Valtioneuvoston periaatepäätös hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisestä vuoteen 2030 kertoo huolestuttavaa viestiä siitä, että kansanterveyden hyvä kehitys on Suomessa pysähtynyt. Muun muassa lihavuus ja masennus ovat yleistyneet työikäisessä väestössä, ja suomalaisten elinajanodote on jopa laskenut jonkin verran. Kehityksestä on syytä huolestua, sillä jo ennen koronapandemiaa vuonna 2019 lähes puolet (49 %) kaikista aikuisista kertoi sarastavansa […]