Ennalta­ehkäisyn säästö­potentiaali – totta vai tarua?

Kaarina Tamminiemi on kirjoittanut SOSTEblogin.

Etusivu / Blogi / Ennalta­ehkäisyn säästö­potentiaali – totta vai tarua?

Sote-uudistuksen toteuttamisvaiheen alkumetreillä jännitettiin siirtymävaiheen onnistumista. Viime vuodenvaihteesta selvittiin kohtuudella, paitsi että ei aivan kuitenkaan, muun muassa Yle on uutisoinut, että työttömiltä on katkaistu lakisääteisiä palveluita, ja muistisairaiden päivätoimintaa ja omaishoitajan palkkioita on leikattu hyvinvointialueilla.

Ennaltaehkäisy on aina edullisempaa ja inhimillisempää kuin korjaavat toimet

Keskustelua onkin riittänyt muun muassa resursseista ja niiden riittämättömyydestä. Lähes kaikki hyvinvointialueet ovat alijäämäisiä jo aloittaessaan. Henkilökunnasta on pulaa. Tilannetta ei helpota kunnista siirtyvä hoitovelka. Odotettavissa on sopeuttamistoimia ja muutossuunnitelmia pikaisella aikataululla. Uhkana on, että viimeisiäkin ennaltaehkäiseviä palveluja karsitaan, mikäli ihmeitä ei tapahdu. Nyt niitä ihmeitä toden totta tarvittaisiin.

Sote-uudistuksen hienoja tavoitteita ovat muun muassa:

Hyvien tavoitteiden ja käytännön välillä näyttäisi olevan ristiriita, joka pitäisi jotenkin ratkaista. Onhan yleisellä tasolla hyvin tiedossa, että mikäli painopistettä ei pystytä siirtämään ennaltaehkäiseviin palveluihin, pidemmällä aikajänteellä kustannukset nousevat. Syntyy palvelutarpeita, joihin olisi voitu ja joihin olisi pitänyt puuttua aikaisemmin. Sairauden ennaltaehkäisy ja terveyden edistäminen ovat edullisempia ja inhimillisempiä kuin korjaavat toimet jälkikäteen.

Järjestöjen toiminta itsessään säästää julkisia varoja

SOSTE kysyi tammikuussa 2023 jäseniltään, millainen säästöpotentiaali ennaltaehkäisevään toimintaan niiden mielestä liittyy ja pyysi myös kertomaan esimerkkejä toimista ja toiminnasta, joilla voidaan saada aikaan säästöjä. Vastauksia saatiin 34 järjestöltä.

Vastauksista ja esimerkeistä käy ilmi, että järjestöt tavoittavat ihmisiä läpi elämän erilaisissa kriiseissä ja tekevät paljon myös ennaltaehkäisevää työtä, jonka tarkoitus on tukea ihmisiä ihan tavallisessa arjessa.

Järjestöjen osaaminen on usein sellaista, jota muut toimijat harvoin tarjoavat. Järjestöjen matalan kynnyksen toiminta voi paikata puuttuvia palveluita, joita ei ole säästö- tai muista syistä alueella järjestetty. SOSTEn kyselyn vastauksissa nousi esiin muun muassa vertaistuen merkitys, joka edistää työkyvyn säilymistä ja ehkäisee raskaampien palvelujen tarvetta.

Järjestöillä on myös tarjota kohdennettua toimintaa erityiskohderyhmille, esimerkiksi vangeille sekä mielenterveys- ja päihdekuntoutujille.

Järjestöjen tarjoama kurssitoiminta auttaa vahvistamaan voimavaroja, osallisuutta, toiveikkuutta ja luottamusta esimerkiksi sairauden kanssa pärjäämiseen. Järjestöjen toiminta ja materiaalit ovat usein maksuttomia, mikä sekin madaltaa järjestöjen palveluihin hakeutumista.

Ennaltaehkäisyn kääntäminen euroiksi on haastavaa mutta ei mahdotonta

Vaikka ennaltaehkäisevän toiminnan säästöjä on joskus vaikea todentaa muun muassa sen takia, että säästöt syntyvät pitkän ajan kuluessa, on kustannuksia pystytty myös laskemaan ja osoittamaan säästöpotentiaali, esimerkkinä Nuorten Vamos -palvelun vaikuttavuustutkimus 2020–2021. Kyseisen tutkimuksen mukaan yhden nuoren työllisyys- tai koulutuspolulle pääsy merkitsi 5 000–7 000 euron vuosittaista taloudellista hyötyä yhteiskunnalle. Koko työuran ajalta laskettuna säästö on noin 240 000 euroa verrattuna siihen, että nuori ei ohjautuisi koulutukseen tai työhön.

Kaikelle toiminnalle ei ole mahdollista laskea hintalappua

On hyvä, että tutkimuksia ja laskelmia ennaltaehkäisyn säästöpotentiaalista tehdään. Pitää kuitenkin muistaa, että eurot eivät kerro koko totuutta. On paljon toimintaa, jota on mahdotonta muuttaa suoraan euroiksi, mutta se ei silti vähennä kyseisen työn tai toiminnan arvoa ja merkitystä.

Sote-uudistus on tuonut ennaltaehkäisyn ja terveyden edistämisen varjoista esiin ja näkyvämpään rooliin sote-sektorilla, mikä on ehdottomasti hyvä asia. Toivottavasti hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen näkyvämpi asema konkretisoituu jatkossa myös hyvinvointi-investointeina, joista hyötyvät niin ihmiset kuin yhteiskunta.