Suomen historian ensimmäiset aluevaalit käytiin sunnuntaina. Nyt valitut hyvinvointialueiden valtuustot aloittavat toimintansa maaliskuussa. Kaikkiaan alueita on 21. Helsinki on tästä kuviosta ulkopuolella ja jatkossakin itse järjestää sote-palvelunsa. Onnittelut kaikille työnsä aloittaville aluevaltuutetuille, teette päätöksiä huipputärkeiden asioiden parissa!
Vaalituloksen etukäteisarviointi oli hankalaa, koska näitä vaaleja ei ole aiemmin koettu. Eniten jännitti yleinen äänestysprosentti ja toiseksi toki eri puolueiden kannatus.
Mistä aluevaaleissa oli kyse?
Sote-uudistuksen lainsäädäntöraamin seurauksena Suomeen syntyi uusi hallinnon taso: aluevaltuustot. Vaalikampanjoissa puhuttiin etenkin lähipalveluiden säilymisestä, toisaalta myös rahasta eli miten hyvinvointialueen rahat riittävät sote-palveluiden järjestämiseen.
Ketkä menestyivät?
Vaalit voitti kokoomus, toisena tuli SDP ja kolmantena keskusta. Puolueiden kärki toi mieleen ajat, jolloin Suomessa oli kolme selkeästi isoa puoluetta. Vaalitulos oli jopa hieman nostalginen. Syitä tähän voi olla monia.
- Puolueiden äänestäjäkunta, joka käy uskollisesti vaaliuurnilla, olivat vaalit mitkä tahansa.
- Luotettiinko ”uuden kynnyksellä” vanhoihin puolueisiin, joille sote-teemat ovat olleet pitkän linjan kysymyksiä?
- Paikallisuuden merkityksen korostui.
- Tunnetut ja nimekkäät henkilöt.
- Äänestäjät äänestivät puolueita, jotka puhuivat uskottavasti äänestäjille tärkeistä sote-palveluista.
Kansanedustajat eli tutut nimet odotetusti pärjäsivät. Valtuustoihin valittiin myös useita kunnanvaltuutettuja ja sote-alan ammattilaisia. Isot kaupungit jyräsivät ja pienet kunnat jäivät osittain jalkoihin, mutta eivät ehkä niin pahasti kuin alun perin pelättiin.
Äänestysprosentti oli kansanvallan tappio
Vaali-illan kuluessa kävi aika nopeasti selväksi, että äänestysprosentti jää alhaiseksi. Tulos 47,5 % oli ehkä hieman parempi kuin uskalsin odottaa, mutta demokratian ja kansanvallan toteutumisen näkökulmasta tulokseen ei voi olla kuin pettynyt. Olihan se hirmuisen alhainen: yli puolet äänioikeutetuista oli sitä mieltä, että näissä vaaleissa ei kannata äänestää. Myös alhaiseen äänestysprosenttiin voi olla monia syitä:
- Kuntavaalien läheisyys – vaaliväsymystä?
- Helsingin poisjääminen osaltaan ehkä latisti vaalitunnelmaa, muun muassa medianäkyvyyden näkökulmasta.
- Korona. Vallitseva koronatilanne sai varmasti useammat pohtimaan vaaliuurnille lähtemistä, vaikka äänestäminen oli hoidettu terveysturvallisesti. Myös karanteenit toivat lisähaastetta osallistumiselle.
- Uudet vaalit, uusi hallinnon taso – samaistuminen voi tuntua vieraalta ja vaalit merkityksettömiltä, vaikka vaaleissa päätettiin yksistä tärkeimmistä palveluista, sosiaali- ja terveydenhuollosta sekä pelastustoimesta.
- Kampanjoinnissa näkyi hallitus – oppositioasetelma: mallia kannatettiin ja toisaalta arvosteltiin. Osaltaan antoi ehkä ristiriitaisen kuvan vaalien ja tulevien hyvinvointialueiden tärkeydestä.
Järjestöt saivat puolustajia uusille alueille
Ilahduttavaa oli se, että valittujen listoilla oli järjestötaustaisia ehdokkaita. Tämä on tärkeää, sillä uusien hyvinvointialueiden syntyessä järjestötoiminnan jatkuvuus ja toimintaedellytysten turvaaminen tarvitsevat ihmisiä, jotka tuntevat sote-järjestöjen erityispiirteet.
Vahvan lähtökohdan antaa myös puolueiden hyvä ymmärrys järjestöjen ja kolmannen sektorin merkityksestä asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä, osallisuuden vahvistamisessa, sote-palveluiden rajapinnassa ja palvelutuotannossa. Nämä asiat oli noteerattu hyvin puolueiden vaaliohjelmissa.
Me sote-järjestöt tulemme aktiivisesti pitämään yhteyttä uusiin valtuutettuihin. Tuleviin hyvinvointialuestrategioihin on tärkeää saada kirjaukset järjestöyhteistyöstä ja järjestöjen toiminnan nivoutumisesta palvelukokonaisuuksiin.
Miten tästä eteenpäin?
Aluevaltuustoilla on näytön paikka. Valitut valtuutetut ovat saaneet tärkeän tehtävän ja mandaatin edistää sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä pelastustoimen tehtävien/palveluiden yhdenvertaista toteutumista parhaalla mahdollisella tavalla.
Edessä on valtava urakka. Hyvinvointialueiden työ käynnistetään (henkilöstön ja kiinteistöjen siirrot) ja päätetään tulevaisuuden suuntaviivoista palveluverkon, sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteensovittamisen sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen suhteen.
Työ on tehtävä hyvin ja asioiden tärkeyttä tuotava esille lähivuodet, jotta ihmiset oppivat tuntemaan hyvinvointialueiden tehtävät ja vaikuttamaan valtuutettuihin.
On demokratian toteutumisen kannalta välttämätöntä, että suomalaisten äänestysinto ja kiinnostus vaikuttamiseen vahvistuu. Asioita ja politiikkaa on tuotava lähemmäs ihmistä. Seuraavat vaalit – eduskuntavaalit – ovat jo hieman yli vuoden kuluttua. Perinteisesti eduskuntavaaleissa äänestysinto on ollut korkealla. Toivottavasti niin on myös ensi vuonna. Näitä kaksia vaaleja ei liiaksi kannata verratakaan toisiinsa, sillä aluevaalit olivat historian ensimmäiset.