Skip to content

Eriarvoisuustyöryhmältä ehdotuksia perusturvan selkiyttämiseen – myös tasoa korotettava

27.3.2018 11.51

Hyvinvointitalous
Hyvinvoivat ihmisetEriarvoisuusPerusturvaSosiaaliturvaHyvinvointitalous

Eriarvoisuustyöryhmä luovutti raporttinsa 21.3.2018. Ryhmä esittää perusturvan uudistamista niin, että minimitason etuuksia yhdistettäisiin vaiheittain. Tavoitteena on selkeyttää järjestelmää, vähentää kannustinloukkuja ja väliinputoamisia.

Ensin ehdotetaan uudistettavan toimeentulotukea ja asumistukia, jonka jälkeen yhdenmukaistettaisiin eri etuuksien käsitteitä ja laskentaa, ja lopulta yhdistettäisiin perusturvan minimitasot uuteen perusturvalakiin. Työryhmän mukaan ehdotettu uusi perusturvaetuus mahdollistaisi tulevaisuudessa myös siirtymisen perustulon tai negatiivisen tuloveron suuntaan, jos siihen on poliittista halua.

Ensin korjattaisiin perustoimeentulotuen ongelmia ja lakkautettaisiin eläkkeensaajan asumistuki

Työryhmä ehdottaa toimeentulotuen kehittämistä niin, että kahden luukun asiointi vähenisi ja perheitä voitaisiin tukea paremmin. Nyt kun perustoimeentulotuki on reilun vuoden ajan ollut Kelan hoidettavana on selvää, että se ei vielä toimi parhaalla mahdollisella tavalla ja kehittämisehdotukset ovat tarpeellisia. Tervetullut on esimerkiksi ehdotus, että vähäisten menoylijäämien kohdalla Kela voisi käyttää nykyistä enemmän harkintaa tuen myöntämisessä muun muassa lääkekuluihin. Ehdotettu toimeentulotuen ansiotulovähennyksen korottaminen lisäisi kannustimia ottaa lyhytkestoisia työkeikkoja vastaan.

Lisäksi työryhmä esittää asumistukien uudistamista yhdistämällä eläkkeensaajan asumistuki yleiseen asumistukeen. Tästä oletetaan saatavan säästöjä noin 100 miljoonaa euroa. Tuen heikennys kohdistuu erityisesti toiseen ja kolmanteen tulodesiiliin, eli pienituloisiin eläkeläisiin. Ikäryhmistä heikennykset osuvat kipeästi nuoriin eläkeläisiin, jotka saattavat olla tuen varassa koko elämänsä. Sen sijaan, että ensivaiheessa lakkautettaisiin eläkkeensaajien asumistuki, tulisi asumistukien uudistukset tehdä osana perusturvan kokonaisuuden uudistamista. Uudistuksessa tulee varmistaa, että muutokset eivät aiheuta kohtuuttomia tilanteita heikoimmassa asemassa oleville ihmisryhmille.

Kuusi etuutta yhteen perusturvalakiin

Työryhmä ehdottaa, että yhden perusturvalain alle yhdistettäisiin toimeentulotuki, työttömän peruspäiväraha, työmarkkinatuki, sairauspäiväraha, vanhempainpäiväraha ja asumistuki. SOSTE on yhdessä jäsenjärjestöjensä kanssa pohtinut perusturvan uudistamista. Vahvana toiveena on ollut joustavampi, selkeämpi ja helpommin ymmärrettävä tukijärjestelmä. Järjestöt ovat nähneet tärkeänä, että siirtymävaiheiden turvaa parannetaan, kun työ ja työttömyysjaksot vuorottelevat. Näihin toiveisiin työryhmän ehdotus yhdessä tulevan kansallisen tulorekisterin kanssa vaikuttaisi tarjoavan hyvän lähtökohdan. Myös järjestöjen toiveisiin mm. etuuspäivien laskentaperusteiden ja tulokäsitteiden yhdistämisestä, ruokakuntakäsitteen tarkentamisesta ja lasten ikärajojen yhtenäistämisestä työryhmän ehdotukset näyttäisivät tuovan ratkaisuja.

Etuuden perusosa olisi nykyisen sairaus- ja vanhempainpäivärahan vähimmäismäärän tasoinen (616 e/kk). Työmarkkinoiden käytettävissä oleville henkilöille perusosaa maksettaisi korotettuna nykyisen työmarkkinatuen ja peruspäivärahan tasolle (697 e/kk). Lisäksi etuus sisältäisi asumistukiosan sekä turvaosan, joka vastaisi nykyistä perustoimeentulotukea. Korvausosa taas sisältäisi erityiskustannusten tyyppiset etuudet, kuten lapsilisän ja sv-korvaukset. Työtulot ja etuus yhteensovitettaisiin lineaarisella mallilla, jossa etuus vähenee asteittain työtulojen lisääntyessä.

Ehdotus ei paranna perusturvan tasoa

Työryhmän ehdotus ei tuo korjausta perusturvan tasoon. Sote-järjestöjen vahva viesti on ollut, että perusturvan tasoa on korotettava. Tähän tulisikin laittaa lisäpanostuksia ja nostaa perusturva kohtuullisen minimin mukaisen elintason takaavalle tasolle. Perusturvan parantaminen tulisi nähdä hyvinvointivointi-investointina, jolla yhteiskunnan eriarvoistumiseen voidaan tehokkaasti vaikuttaa.

Tärkeää on myös korvaus- ja turvaosan kohdalla varmistaa, että niillä pystytään riittävästi tukemaan erityisen tuen tarpeessa olevia ihmisryhmiä. Myös niillä ihmisillä, joilla on muun muassa pitkäaikaissairaudesta tai vammasta aiheutuvia ylimääräisiä kuluja, on oltava mahdollisuus riittävään toimeentuloon.

Työryhmän ehdotus on vielä niin alkuvaiheessa, että sen vaikutuksia ihmisten toimeentuloon ei ole mahdollista tarkemmin arvioida. Muun muassa asumis-, turva- ja korvausosan määräytymistä ei raportissa tarkemmin kuvata. Poliittiset valinnat etuuden tasoista ja esimerkiksi etuuteen liitettävistä velvoitteista ja sanktioista määrittävät sen lopullisen muodon.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Hyvinvoivat ihmiset -blogi

Kaikki blogin artikkelit
Blogi

18.10.2019 09:00

Päivän tärkein ateria -toimintamalli edistää lapsen ja vanhemman keskinäistä vuorovaikutusta

Pääkaupunkiseudulla pilotoitu Päivän tärkein ateria -toimintamalli on tarkoitettu vanhempien ja lasten vuorovaikutuksen vahvistamiseen. Se on mainio ja käyttökelpoinen tapa tavoittaa niitä vanhempia, joille koulujen vanhempainillat eivät sovi tai niihin osallistumisen motivaatio on alhainen. Yhteinen aamupala oman lapsen kanssa koulussa ennen koulupäivän alkua tarjoaa yhteistä aikaa ja vahvistaa vanhemman ja lapsen keskinäistä vuorovaikutussuhdetta. Järjestöjen kehittämä toimintamalli […]

Blogi

6.9.2019 09:00

Mera kan göras för att förebygga självmord

Då man ser på fakta och statistik om självmord kan man konstatera att år 2017 gjordes 824 självmord i Finland, vilket är 30 mera än år 2016 och 90 mera än år 2015. WHO uppskattar i sin rapport från år 2015 att över 800 000 människor dör årligen till följd av självmord runtom i världen […]

Blogi

23.8.2019 08:05

Digitalisering också på svenska

Inom social- och hälsovården är digitaliseringen på framfart. Digitalisering av tjänster är ett sätt att öka tjänsternas tillgänglighet för klienten, minska kostnaderna för serviceanordnaren och förbättra tjänsternas kvalitet. Digitala tjänster och artificiell intelligens inom sjukvården kan bidra till ökad patientsäkerhet, effektivitet och kvalitet, då genomsökning av information försnabbas avsevärt till exempel i samband med diagnostisering. […]