Marinin hallitusohjelmassa järjestöt saivat ansaittua tunnustusta. Hallituksen hyvä tahto turvata osallisuus ja monimuotoiset kansalaistoiminnan edellytykset valtakunnallisesti, paikallisesti ja alueellisesti olivat hienosti kirjattuna. Mitä sitten todella tapahtui tällä hallituskaudella?
Myös paljon sellaista, mitä ei osattu ennakoida eikä kirjata hallitusohjelmaan. Korona-aika nosti esiin järjestöt yhtenä kansalaisten henkisen kriisinkestävyyden tukijoina. Järjestöt muokkasivat nopeasti toimintaansa vastaamaan poikkeusajan vaatimuksia. Ukrainan sota laukaisi toisen kriisityön aallon. Apua tarvittiin niin Ukrainassa kuin Ukrainasta Suomeen paenneille. Rahapelituotoilla rahoitettu järjestöjen valtionavustusmalli tuli tiensä päähän.
Tässä blogissa keskitytään kolmeen keskeiseen hankekokonaisuuteen ja niiden etenemiseen sekä lisäksi järjestöjen rooliin osana kokonaisturvallisuutta:
- Rahapelituotoilla rahoitetun toiminnan uusi rahoitusmalli
- Yhteisöllinen kansalaistoiminta 2020-luvulla –hanke
- Valtionavustustoiminnan kehittämis- ja digitalisointihanke
Uusi valtionavustusten rahoitusmalli
Plussat
- Avustusmäärärahan taso ei ole jatkossa sidoksissa yksinomaan Veikkaus Oy:n tuottojen kehitykseen.
- Uudistusprosessin aikana asetettiin (16.2.2023) Yleishyödyllisten yhteisöjen rahoituksen ja toiminnan kehittämisen parlamentaarinen neuvottelukunta, jonka tehtävänä on muun muassa seurata valtionavustustoiminnan tasoa. Neuvottelukunta on määräaikainen, sen toimikausi päättyy viimeistään 31.12.2023.
Miinukset
- Vuodesta 2024 avustusmääräraha on osa sosiaali- ja terveysministeriön budjettikehystä ja tasosta päätetään vuosittain osana sosiaali- ja terveysministeriön budjettia. Epäedulliseen kehitykseen voivat vaikuttaa muun muassa poliitikkojen arvovalinnat, ministeriön sisäinen tarve kohdistaa resursseja ja valtion tulojen negatiivinen kehitys.
- Rahoituksen tason ennustettavuus puuttuu.
- Ennen rahapeliyhtiöiden fuusiota kertynyt siirtomääräraha sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuksiin olisi tullut kohdistaa laajemmin järjestöjen toimintaedellytysten vahvistamiseen voimassa olleen lainsäädännön puitteissa.
Veikkaus Oy:n tuottojen kanavointi suoraan kolmelle ministeriölle päättyy vuoden 2023 aikana. Kanavointimuutos vaikuttaa sosiaali- ja terveysjärjestöjen STEA:n kautta saataviin avustuksiin. Nopea uudistus käynnistyi vuoden 2020 aikana ja sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuslaki hyväksyttiin kevättalvella 2023.
Vuosien 2019–2022 aikana sosiaali- ja terveysjärjestöjen valtionavustukset kansalliseen, alueelliseen ja paikalliseen toimintaan eivät vähentyneet, vaikka Veikkaus Oy:n tuotot vähenivät. Määrärahan taso mahdollistettiin pääasiassa ennen uuden Veikkauksen syntymistä kerätyillä ja fuusiovaiheessa sote-järjestöille kertyneellä rahastolla. Rahastoa on purettu Marinin hallituksen aikana. Muille Veikkauksen tuottoja kanavoiville toimijoille erotus on kompensoitu valtion yleiskatteellisesta budjetista.
Uudistusprosessin aikana asetettiin (16.2.2023) Yleishyödyllisten yhteisöjen rahoituksen ja toiminnan kehittämisen parlamentaarinen neuvottelukunta, jonka tehtävänä on muun muassa seurata valtionavustustoiminnan tasoa. Neuvottelukunta on määräaikainen, sen toimikausi päättyy viimeistään 31.12.2023.
Jatkossa avustusmääräraha on yleiskatteellista, eikä se ole riippuvainen Veikkaus Oy:n tuotosta. Veikkaus Oy tulouttaa tuotot valtion yleiseen kassaan osaksi koko valtion budjetin rahoitusta.
Pelkkä rahoituksen riittävyyden seuranta ei mahdollista pitkäjänteistä ihmisten tarpeisiin perustuvan kansalaisjärjestötoiminnan toteutusta, jos seuranta ei sisällä myös tason riittävän pitkää ennustettavuutta. Kansalaisjärjestötoiminta ei ole vain pop up -tyyppistä lyhytjänteistä yksittäisiin ilmiöihin tarttumista.
Marinin hallituksen toimikaudelle osui kaksi isoa kriisiä. Koronapandemia ja Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan ja niiden seurannaisvaikutukset Suomeen. Sote-järjestötoiminnan tarve ei kauden aikana vähentynyt. Päinvastoin siihen kohdistui edemmän odotuksia. Toiminnan taloudellisten edellytysten säilyminen mahdollistettiin, mutta taloudelliset edellytykset eivät juurikaan vahvistuneet. Epävarmuus tulevaisuudesta vahvistui.
Yhdistyslain uudistamisessa onnistuttiin osittain
Plussat
- Tiivis vuoropuhelu järjestökentän kanssa hankkeen aikana
- Etäosallistuminen ja verkkokokousten järjestäminen helpottui
- Kirjanpitolain vaatimuksia kevyempi uusi tilinpitomalli pienimmille, alle 30 000 euron liikevaihdon yhdistyksille.
Miinukset
- Monet keskeiset ehdotukset kuten ehdotus toimitusjohtaja-toimielimen sallimisesta, ehdotukset yhdistysten fuusiota koskeviksi säännöksiksi sekä toimintaryhmälaki jäivät pöydälle
Kansalliseen demokratiaohjelmaan sisältyi useita kansalaisjärjestöjen toimintaedellytyksiä edistäviä toimenpiteitä. Yksi keskeisimmistä ja kaikkia järjestötoimijoita koskettava toimenpide oli yhdistyslain uudistaminen. Tätä valmisteltiin oikeusministeriön maaliskuussa 2019 asettamassa Yhteisöllinen kansalaistoiminta 2020-luvulla -lainvalmistelutyöryhmässä, jossa SOSTEkin oli edustettuna.
Työryhmä selvitti laajasti yhdistyslain muutostarpeita käymällä tiivistä vuoropuhelua suomalaisen järjestökentän kanssa. Tämän pohjalta oikeusministeriö laati työryhmälle valmistelusuunnitelman, joka sisälsi suuren määrän ehdotuksia yhdistyslain muutoksiksi. Näistä keskeisimmät liittyivät sääntöjen määräykseen perustuvan toimitusjohtaja-toimielimen sallimiseen, kahden tai useamman yhdistyksen yhdistämisen helpottamiseen, etäosallistumisen helpottamiseen yhdistyksen kokouksessa ja verkkokokouksen sallimiseen sekä jäsen- ja liittoäänestyksen sallimiseen hallituksen valinnassa.
Lisäksi työryhmä ehdotti perinteistä yhdistystoimintaa kevyemmin järjestäytyneen kansalaistoiminnan tarpeiden huomioon ottamista kokonaan uudella toimintaryhmä-oikeushenkilöä koskevalla lailla. Yksi työryhmän ehdotuksista oli, että pienimmät yhdistykset ja toimintaryhmät vapautettaisiin kirjanpitolain mukaisista talouden seurantaa ja raportointia koskevista vaatimuksista ja niille sallittaisiin yhdistyslaissa ja toimintaryhmälaissa tarkemmin määriteltävä jäsenten ja viranomaisten tiedontarpeet täyttävä tilinpito.
Yhteisöllinen kansalaistoiminta 2020-luvulla työryhmä julkaisi lainuudistusehdotuksensa sisältävän mietinnön keväällä 2021. Ehdotusten jatkovalmistelun aikana ja eduskuntakäsittelyssä monet työryhmän keskeisimmistä ehdotuksista, kuten ehdotus toimitusjohtaja-toimielimen sallimisesta, ehdotukset yhdistysten fuusiota koskeviksi säännöksiksi sekä toimintaryhmälaki kuitenkin jätettiin pöydälle. Tältä osin lainvalmisteluhankkeen voidaan katsoa epäonnistuneen.
Kuitenkin monet työryhmän ehdotuksista etenivät eduskunnassa hallituskauden aikana ja yhdistyslakiin saatiin tarvittavia osittaisuudistuksia. Keskeisimpinä näistä voidaan pitää heinäkuussa 2022 voimaan tulleita etäosallistumista ja verkkokokousten järjestämistä helpottavia muutoksia. Keväällä 2023 voimaan saatettiin yhdistyslain muutokset, joilla mm. helpotettiin yhdistyksen hallituksen toimivallan delegointia jäsenyyden hyväksymismenettelyissä sekä sallittiin jäsen- ja liittoäänestyksen käyttö hallituksen jäsenten valinnassa. Keskeisimpänä kevään 2023 uudistuksena voidaan pitää yhdistyslain uutta 37 a §:ää, jolla sallittiin kirjanpitolain vaatimuksia kevyempi uusi tilinpitomalli pienimmille, alle 30 000 euron liikevaihdon yhdistyksille.
Valtionavustustoiminnan kehittämis- ja digitalisointihanke ei tuonut juuri uutta nykyisiin käytäntöihin
Plussat
- STEA on kehittänyt avustuskäytäntöjä ja keventänyt järjestöjen hallinnollista taakkaa.
- Hankkeessa käytiin keskustelua ja eri osapuolten näkemykset tulivat pääosin kuulluksi.
- Hankkeen vuonna 2021 julkaisemassa raportissa esitetään malli avustustoimintaan liittyvästä osallisuusrakenteesta, joka ei kuitenkaan velvoita valtionavustusviranomaisia.
Miinukset
- Muuten hanke ei tehnyt konkreettisia muutosesityksiä avustustoimintaan, jotka olisi otettu käyttöön terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen (33.90.50) liittyvässä avustustoiminnassa. Osa esityksistä on jo STEA:n toiminnassa ollut käytössä.
Suomessa toimivien kymmenien valtionavustusviranomaisten käytännöt poikkeavat toisistaan. Myös asiointitavoissa on runsaasti eroja. Jo sähköiseen asiointiin siirtyminen on hyvä tavoite. Myös avustusten valmistelukäytännöissä on eroja.
Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustustoimintaa toteuttavalla avustuskeskus STEA:lla on yhteensä 47 työntekijää. Vuonna 2023 STEA:n kautta kanavoidaan avustuksia noin 830 järjestön toimintaan ja noin 2100 avustuskohteeseen. Rahoitettavia järjestöjä on noin 20 STEA:n henkilöstöä kohden. Uusia avustuskohteita saavia järjestöjä on ollut vuosina 2019–2023 keskimäärin 347 kpl. SOSTEn havaintojen mukaan STEA:lla on hyvä käsitys siitä, mitä järjestöissä tapahtuu ja miten avustettava toiminta toteutuu.
STEA:n avustustoiminnassa on käytössä verkkopalvelu, jonka kautta avustukset haetaan ja raportoidaan. Avustuskohteiden asiointi toteutuu kokonaisuudessaan verkkopalvelun kautta. STEA kehittää asiointia ja toimintatapoja yhteistyössä avustuksen hakijoiden ja saajien kanssa.
Hankkeen tuotoksena syntyvät haeavustuksia.fi ja tutkiavustuksia.fi palvelut eivät juurikaan tuo uutta nykyiseen STEA:n sähköiseen asiointiin ja avustustoiminnan julkisten tietojen (avoin data) tarkasteluun sen materiaalin perusteella, mitä julkisuudessa on ollut nähtävillä.
On kuitenkin hyvä muistaa, että hankkeen vaikutuksia ja onnistumista on vaikea arvioida pelkästään sosiaali- ja terveysjärjestöjen näkökulmasta, koska hanke koskee monia eri avustuksia saavia tahoja ja sen vaikutukset ulottuvat laajalle. Jos hankkeen esitykset otetaan käyttöön lähivuosien aikana, yhdenmukaistaminen helpottaa useilta eri valtionavustusviranomaisilta saavien järjestöjen hallinnollista taakkaa.
Mitä seuraavan hallituksen pitäisi tehdä?
- Valtioneuvoston periaatepäätös kansalaisjärjestöjen toimintaedellytysten edistämisestä on päivitettävä. Kun yhtä aikaa monet epävarmuudet koettelevat järjestökenttää tarvitaan kokonaisvaltainen kansalaisjärjestöstrategia, joka tukee autonomista järjestötoimintaa.
- Järjestöjen valtionavustusten taso on turvattava uudessa rahoitusmallissa. Seuraavan hallituksen on pidettävä kiinni parlamentaarisesta sovusta, jossa päätettiin rahoituksen tasosta vuoteen 2026 asti. Isojen muutosten keskellä liikahdettiin suuntaan, joka vaatii jatkossa vahvaa vuorovaikutusta kansalaisjärjestöjen kanssa.
- Kansalaistoiminnan toiminnan helpottamista pitää jatkaa eri keinoin, keventää toimintaan liittyvää hallinnollista taakkaa ja kiinnittää huomiota yhteistyön rakenteiden vahvistamiseen järjestöjen autonomia huomioiden. Järjestöjen mahdollisuuksia varainhankintaan on parannettava.
- Järjestötiedon laadun kehittäminen on ensiarvoisen tärkeää, jotta kansalaisjärjestötoiminnan merkitys tunnistetaan riittävästi. Myös perusrekisterien uudistustarve on ilmeinen. PRH:n yhdistys- ja säätiörekisterin järjestötiedon laadun kehittäminen yhteistyössä järjestökentän kanssa tulisi käynnistää.