Uusi hallitusohjelma on puhututtanut toreilla ja turuilla viime päivien aikana. Sen sisältöä on arvioitu eri kanteilta. Vastaanotto on ollut suurelta osin positiivista, mutta aina joukkoon mahtuu myös kritiikkiä. Minua ilahdutti hallitusohjelmassa se, että siinä puhutaan hyvin myönteiseen ja rakentavaan sävyyn Suomen roolista kansainvälisenä toimijana sekä Euroopan Unionissa että muissa kansainvälisissä yhteisöissä.
Suomi aikoo edelläkävijäksi
Maailma tarvitsee edelläkävijöitä. Maailman mittakaavassa Suomi ottaa haasteen vastaan ja aikoo tavoitella edelläkävijän roolia monissa tärkeissä ja isoissa kysymyksissä tulevan hallituskauden aikana ja pidemmällä aikajänteellä.
Hallitusohjelmaa on jo ehditty kiitellä kunnianhimosta muun muassa ilmasto- ja ympäristökysymyksissä. Suomen tavoite olla hiilineutraali vuonna 2035 on jopa maailman kunnianhimoisimpia.
Kestävä kehitys näkyy muutenkin läpileikkaavasti koko hallitusohjelmassa. Maailman kärkeen on tarkoitus suunnata myös koulutuksessa ja tasa-arvon edistämisessä. Eriarvoisuuden vähentämiseen tartutaan myös monin keinoin ja eri tasoilla. Tekemistä siis riittää ja vaikeuksiakin varmasti matkalla tulee, mutta ainakin tahtotila on olemassa ja tavoitteet on asetettu.
Suomi kantaa globaalia vastuuta
Järjestöjen näkökulmasta on hienoa, että hallitus lupaa vahvistaa systemaattisesti kansalaisyhteiskunnan tilaa ja toimintaedellytyksiä Suomessa ja maailmalla.
Suomen globaalia profiilia nostaa ihmisoikeusperustaisuus, ei pelkästään kehityspolitiikassa vaan laajasti ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Kehityspolitiikan päämääräksi on määritelty köyhyyden poistaminen ja eriarvoisuuden vähentäminen.
Globaaliin työhön on tulossa myös rahoitusta, kun tehokkaiksi ja tuloksellisiksi todettujen YK-järjestöjen ja muun monenkeskisen kehitysyhteistyön rahoitusta lisätään. Kehitysyhteistyön rahoitusta halutaan ohjata muuttoliikkeen juurisyihin. Siksi kehitysyhteistyön maantieteelliseksi painopisteeksi on valittu Afrikka.
Eurooppa-politiikka vahvistuu
Yleislinja on, että Suomi sitoutuu vahvasti EU:n jäsenyyteen, unionin kehittämiseen sekä sen perusarvojen mukaiseen politiikkaan. Hallitusohjelmassa todetaan rohkeasti, että Suomen on oltava EU:n eturivissä.
Eurooppa-yhteistyössä keskitytään ilmastopolitiikkaan, kauppapolitiikkaan, sisämarkkinoihin, sosiaalisiin oikeuksiin sekä turvallisuuteen. Suomi tekee työtä muun muassa sen eteen, että EU:n olisi mahdollisuus toimia globaalina ilmastojohtajana. Suomi ottaa keskeisen roolin EU:n arktisen politiikan vahvistamisessa.
SOSTEn näkökulmasta on tärkeää, että sosiaalinen ulottuvuus ja sen edistäminen on Suomen keskeisiä painopisteitä EU:ssa. Ratkaisevaa siinä on eriarvoisuuden vähentäminen. Keinoina muun muassa sosiaalisten oikeuksien ja työelämän ajantasainen vähimmäissääntely, ja niiden tehokkaampi toimeenpano.
Hallitus aikoo olla aloitteellinen EU:ssa myös siten, että uudenlaisia terveyttä edistäviä veroja voidaan ottaa käyttöön.
Pohjoismainen yhteistyö syvenee
Hallituksella on tahtotila lisätä pohjoismaista yhteistyötä esimerkiksi ilmastonmuutoksen vastaisessa työssä, digitalisaatiossa, kulttuurin ja puolustuksen alalla. Tästä kertoo sekin seikka, että hallituksessa on ministeri, jonka vastuualueeseen kuuluu selkeästi pohjoismainen yhteistyö.
Suomi aikoo lisätä pohjoismaista yhteistyötä myös EU:ssa, YK:ssa ja muilla kansainvälisillä foorumeilla. Pienten maiden on hyvä tehdä monissa asioissa yhteistyötä, koska silloin niillä on enemmän painoarvoa kuin jos ne toimisivat yksin. Muut Pohjoismaat ovat meille luonnollisia yhteistyökumppaneita.