Skip to content

Hallitusohjelma: Kokoaan suurempi Suomi maailmalla

6.6.2019 13.15

Kansalaisyhteiskunta
Inhimillisempi EurooppaEuroopan unioniHallitusohjelma ja budjettiKansainvälinen toimintaHyvinvointi ja terveysKansalaisyhteiskunta

Uusi hallitusohjelma on puhututtanut toreilla ja turuilla viime päivien aikana. Sen sisältöä on arvioitu eri kanteilta. Vastaanotto on ollut suurelta osin positiivista, mutta aina joukkoon mahtuu myös kritiikkiä. Minua ilahdutti hallitusohjelmassa se, että siinä puhutaan hyvin myönteiseen ja rakentavaan sävyyn Suomen roolista kansainvälisenä toimijana sekä Euroopan Unionissa että muissa kansainvälisissä yhteisöissä.

Suomi aikoo edelläkävijäksi

Maailma tarvitsee edelläkävijöitä. Maailman mittakaavassa Suomi ottaa haasteen vastaan ja aikoo tavoitella edelläkävijän roolia monissa tärkeissä ja isoissa kysymyksissä tulevan hallituskauden aikana ja pidemmällä aikajänteellä.

Hallitusohjelmaa on jo ehditty kiitellä kunnianhimosta muun muassa ilmasto- ja ympäristökysymyksissä. Suomen tavoite olla hiilineutraali vuonna 2035 on jopa maailman kunnianhimoisimpia.

Kestävä kehitys näkyy muutenkin läpileikkaavasti koko hallitusohjelmassa. Maailman kärkeen on tarkoitus suunnata myös koulutuksessa ja tasa-arvon edistämisessä. Eriarvoisuuden vähentämiseen tartutaan myös monin keinoin ja eri tasoilla. Tekemistä siis riittää ja vaikeuksiakin varmasti matkalla tulee, mutta ainakin tahtotila on olemassa ja tavoitteet on asetettu.

Suomi kantaa globaalia vastuuta

Järjestöjen näkökulmasta on hienoa, että hallitus lupaa vahvistaa systemaattisesti kansalaisyhteiskunnan tilaa ja toimintaedellytyksiä Suomessa ja maailmalla.

Suomen globaalia profiilia nostaa ihmisoikeusperustaisuus, ei pelkästään kehityspolitiikassa vaan laajasti ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Kehityspolitiikan päämääräksi on määritelty köyhyyden poistaminen ja eriarvoisuuden vähentäminen.

Globaaliin työhön on tulossa myös rahoitusta, kun tehokkaiksi ja tuloksellisiksi todettujen YK-järjestöjen ja muun monenkeskisen kehitysyhteistyön rahoitusta lisätään. Kehitysyhteistyön rahoitusta halutaan ohjata muuttoliikkeen juurisyihin. Siksi kehitysyhteistyön maantieteelliseksi painopisteeksi on valittu Afrikka.

Eurooppa-politiikka vahvistuu

Yleislinja on, että Suomi sitoutuu vahvasti EU:n jäsenyyteen, unionin kehittämiseen sekä sen perusarvojen mukaiseen politiikkaan. Hallitusohjelmassa todetaan rohkeasti, että Suomen on oltava EU:n eturivissä.

Eurooppa-yhteistyössä keskitytään ilmastopolitiikkaan, kauppapolitiikkaan, sisämarkkinoihin, sosiaalisiin oikeuksiin sekä turvallisuuteen. Suomi tekee työtä muun muassa sen eteen, että EU:n olisi mahdollisuus toimia globaalina ilmastojohtajana. Suomi ottaa keskeisen roolin EU:n arktisen politiikan vahvistamisessa.

SOSTEn näkökulmasta on tärkeää, että sosiaalinen ulottuvuus ja sen edistäminen on Suomen keskeisiä painopisteitä EU:ssa. Ratkaisevaa siinä on eriarvoisuuden vähentäminen. Keinoina muun muassa sosiaalisten oikeuksien ja työelämän ajantasainen vähimmäissääntely, ja niiden tehokkaampi toimeenpano.

Hallitus aikoo olla aloitteellinen EU:ssa myös siten, että uudenlaisia terveyttä edistäviä veroja voidaan ottaa käyttöön.

Pohjoismainen yhteistyö syvenee

Hallituksella on tahtotila lisätä pohjoismaista yhteistyötä esimerkiksi ilmastonmuutoksen vastaisessa työssä, digitalisaatiossa, kulttuurin ja puolustuksen alalla. Tästä kertoo sekin seikka, että hallituksessa on ministeri, jonka vastuualueeseen kuuluu selkeästi pohjoismainen yhteistyö.

Suomi aikoo lisätä pohjoismaista yhteistyötä myös EU:ssa, YK:ssa ja muilla kansainvälisillä foorumeilla. Pienten maiden on hyvä tehdä monissa asioissa yhteistyötä, koska silloin niillä on enemmän painoarvoa kuin jos ne toimisivat yksin.  Muut Pohjoismaat ovat meille luonnollisia yhteistyökumppaneita.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Inhimillisempi Eurooppa -blogi

Kaikki blogin artikkelit
Blogi
erityisasiantuntija

10.9.2019 11:15

Suomi puhuu huipputuloisista – EU-puheenjohtajuuskausi tuo Helsinkiin köyhyyden asiantuntijoita

Hiki valuu pitkin punaista naamaani. Edessä loistaa punainen Huipputuloiset-kirjan kansi. Helsingin yliopiston Tiedekulma on tupaten täynnä monen elämänalueen ihmistä kuulostelemassa, mitä Suomen suurituloisimmat ihmiset ajattelevat suomalaisesta yhteiskunnasta. Punavärin levittää naamalleni syyskuun alun poikkeuksellinen lämpö, mutta ehkä myös Anu Kantolan ja Hanna Kuuselan kirjan nostattamat tuntemukset. ”Aloitekyvyttömyyttä tuloluokkien alapäässä” Suomi komeilee monissa kansainvälisissä vertailuissa kärkisijoilla, mutta […]

Blogi
erityisasiantuntija

21.5.2019 09:40

Ääni demokratialle

Uskaltaisitko sinä puolustaa sananvapautta, jos asettaisit samalla itsesi ja perheesi vaaraan? Lähtisitkö kadulle osoittamaan mieltäsi, jos se tarkoittaisi joutumista vankilaan? Ilmastomarssi. Opintotukimielenosoitus. #äänityöttömälle-mielenosoitus.  Tahdon2013 -kampanja. Miten nämä liittyvät europarlamenttivaaleihin? Olemme tottuneet siihen, että tuhannet ihmiset kokoontuvat Senaatintorille tai eduskuntatalon portaille osoittamaan mieltään, allekirjoittavat kansalaisaloitteita tai täyttävät kirjoituksillaan lehtien yleisönosastot, kun halutaan kertoa vahva viesti siitä, että […]

Blogi
erityisasiantuntija

11.3.2019 15:21

Komissio arvioi maaraportissa Suomen tilanteen myönteiseksi

Euroopan unionin vuotuinen ohjausjakso on edennyt jälleen vaiheeseen, jossa Euroopan komissio on julkaissut jokaiselle jäsenmaalle laatimansa maaraportin. Raportissa käsitellään ennen kaikkea jäsenmaiden taloudellista tilannetta ja talouspolitiikan suuntaa, mutta myös jossain mitassa sosiaalista kehitystä, sosiaalipolitiikkaa ja koulutuspolitiikkaa. Seuraava vaihe ohjausjaksossa on Suomen kansallisen uudistusohjelman esittäminen huhtikuussa, jonka jälkeen komissio antaa maakohtaiset suosituksensa Suomelle toukokuun aikana. Komission […]