Suomessa, Euroopassa ja maailmalla puhutaan nyt hyvinvointitaloudesta. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että hyvinvoinnin roolia talous- ja yhteiskuntapolitiikassa sekä kestävän taloudellisen kehityksen tekijänä on alettu jäsentää uudella tapaa. Jos aikaisemmin talouskasvu nähtiin välttämättömänä ihmisten hyvinvoinnin lisäämiseksi ja varmistamiseksi, nykyisin ihmisten hyvinvointi nähdään sekä kestävän talouskasvun keskeisenä tekijänä että yhä useammin talouskasvusta varsinaisesti riippumattomana yhteiskunnallisena päämääränä.
Kiinnostusta monella taholla
SOSTE on pitänyt hyvinvointitaloutta ja siihen liittyviä teemoja esillä usean vuoden ajan. Vuonna 2014 julkaistusta Hyvinvointitalous-kirjasta (pdf) lähtien SOSTE on puhunut:
- hyvinvoinnin yhteiskunnallisesta merkityksestä
- hyvinvointi-investointien tärkeydestä sekä
- sosiaali- ja terveysjärjestöjen työn roolista hyvinvointitalouden rakentumisessa.
On hienoa nähdä, että nyt hyvinvointitalous herättää monella taholla kiinnostusta – sekä SOSTEn työstä johtuen että siitä riippumatta. Esimerkiksi vuoden 2018 alussa perustettu kansainvälinen Wellbeing Economy Alliance -verkosto on koonnut yhteen jo satoja hyvinvointitalouden edistämiseen sitoutuneita toimijoita.
Keskustelu hyvinvointitaloudesta ei ole jäänyt ainoastaan kansalaisyhteiskunnan tasolle, vaan myös viralliset tahot, kuten kansainväliset yhteistyöjärjestöt OECD, IMF, Maailman Pankki ja YK ovat nostaneet enenevissä määrin hyvinvointiteemoja agendalleen. Näissä organisaatioissa on alettu pohtia entistä vakavammin kysymyksiä, jotka liittyvät eriarvoisuuteen, ekologiseen ja sosiaaliseen kestävyyteen, talouskasvun ongelmiin sekä hyvinvoinnin mittaamiseen.
Hallituksetkin vievät viestiä eteenpäin
Myös Suomi on ottanut viime aikoina roolia hyvinvointitalouden edistämisessä. Elokuussa sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen antoi Brysselissä Suomen EU-puheenjohtajuuskauteen liittyvän haastattelun, jossa hän peräänkuulutti talous- ja yhteiskuntapolitiikan paradigman muutosta – nimenomaan hyvinvointilähtöisyyden suuntaan. Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) on alkanut käydä rohkeasti keskustelua Euroopan tulevaisuudesta hyvinvointitalouden käsitteillä.
Maailmalla hyvinvointitalouden viestiä ovat vieneet eteenpäin myös esimerkiksi Uuden-Seelannin, Islannin ja Skotlannin hallitukset.
Hyvinvointitalouden viikot
Ensi viikolla Helsingissä järjestetään STM:n aloitteesta korkean tason hyvinvointitalouskonferenssi. Konferenssiin osallistuu niin tiedeyhteisön toimijoita, virkamiehiä kuin eurooppalaisten hallitusten edustajia. Ohjelmassa on keskustelua muun muassa hyvinvoinnin ja talouspolitiikan suhteesta, eriarvoisuuden vähentämisen keinoista sekä hyvinvointi-investoinneista. Konferenssissa etsitään polkuja kohti kestävää ja kaikki ihmiset mukaan ottavaa talousmallia.
Samaan aikaan Helsingissä ovat koolla myös eurooppalaiset kansalaisjärjestöt pohtimassa askelmerkkejä kohti vahvempaa hyvinvointitaloutta. Jo tulevana viikonloppuna Euroopan köyhyyden ja syrjäytymisen vastainen verkosto EAPN pitää kokoustaan Kalliossa. Maanantaina 16.9. kirjasto Oodissa (9:00-12:30) järjestettävässä kaikille avoimessa tilaisuudessa käsitellään kattavasti keinoja köyhyyden vähentämiseksi Euroopassa. Maanantaista keskiviikkoon Helsinkiin kokoontuu Euroopan sosiaalialan järjestöjen yhteistyöjärjestö Social Platform. Folkhälsanilla järjestettävässä päätapahtumassa mietitään sosiaalisen Euroopan tulevaisuutta sekä sitä, miten rakennetaan talous, joka nostaa ensisijaiseksi päämääräkseen ihmisten hyvinvoinnin.
SOSTE tuo oman panoksensa hyvinvointitalouskeskusteluun lokakuun alkupuolella SOSTEtalk!-tapahtumassa, joka järjestetään tänä vuonna Tampereella. Tapahtuman otsikkona on ”Hyvinvointitalouden aika”. Kun katsoo ympärilleen ja tarkastelee yhteiskunnallista keskustelua meillä ja muualla, ei voi päätyä muuhun johtopäätökseen kuin siihen, että tuo aika on todellakin käsillä nyt!