Skip to content

Investointiajattelun paluu?

26.4.2019 11.40

Hyvinvointitalous
Kohti hyvinvointitalouttaHyvinvointitalous

Kirjoitin vuonna 2014 julkaistuun Hyvinvointitalous-kirjaan artikkelin yhteiskuntapoliittisesta investointiajattelusta. Artikkelin keskeinen sanoma oli se, että suomalaisen hyvinvointivaltion rakentaminen toisen maailmansodan jälkeen perustui merkittävissä määrin ajatukseen investointien tärkeydestä. Toisin sanoen tuolloin ajateltiin yhteiskunnallinen edistyksen nojaavan monialaisiin ja monipuolisiin investointeihin – sekä yksityisiin että julkisiin.

Artikkelin toinen väite oli se, että 1980-luvun jälkeen investointiajattelu on hiipunut ja tilalle on vähitellen hivuttautunut lyhytnäköisempi ”taloudenpidon malli”, jossa pikavoitot, epälikvidien sijoitusten välttäminen ja julkisen talouden nopea tasapainottaminen pääomamarkkinoiden lepyttämiseksi ovat johtoajatuksia.

Tämän yhteiskuntapoliittisessa ajattelussa tapahtuneen käänteen myötä edellytykset yhteiskunnallista ja taloudellista vakautta tuottavien rakenteiden ylläpitämiselle sekä kehittämiselle investoinnein olivat näkemykseni mukaan heikentyneet. Artikkelini lopussa toivoinkin investointiajattelun paluuta. Tämän toiveen näkökulmasta tämän kevään eduskuntavaalit olivat kiinnostava tapahtuma.

Vaalikeskusteluissa ja vaaliohjelmissa investoinnit aiempaa paremmin esillä

Jos nimittäin tulkitsin vaalikeskusteluja oikein, investointiajattelu välittyi niistä voimakkaampana kuin vuosikymmeniin. Investointien tärkeydestä puhuttiin näissä vaaleissa monella yhteiskunnan alueella ja monenlaisista näkökulmista. Osittain tämä oli seurausta pettymyksestä edellisillä hallituskausilla tapahtuneisiin leikkauksiin, osittain halusta vastata aikamme suuriin haasteisiin, kuten ilmastonmuutokseen sekä eriarvoisuuteen.

Vaaliohjelmissaan monet puolueet halusivat lisäpanostuksia esimerkiksi varhaiskasvatukseen ja koulutukseen. Vaikka keinoista ja investointikohteista ei välttämättä löytynyt yhteisymmärrystä, tahtotila oli selvä: ilman panostuksia lasten hyvinvointiin, koulutukseen ja osaamiseen tulemme auttamatta putoamaan kansakuntana parhaiten menestyvien joukosta. Yhä useampi puolueista ja eduskuntaan valituista poliitikoista näyttää uskovan tänään siihen, että pitkällä aikavälillä panostukset koulutukseen ovat sekä vakaan yhteiskunnan että taloudellisen kilpailukyvyn edellytys.

Koulutuksen lisäksi vaaliohjelmissa haluttiin panostaa myös laajemmin hyvinvointiin, kuten mielenterveyteen, lapsi- ja perhepalveluihin sekä perusterveydenhuoltoon. Kaikki nämä investointikohteet ovatkin keskeisiä paitsi ihmisten elämänkaaren yli ulottuvan toimintakyvyn ja osallisuuden myös työmarkkinoiden ja työllisyysasteen näkökulmasta. Kiinnostavaa on myös se, että osassa vaaliohjelmista eriarvoisuuden ja köyhyyden vähentäminen nähtiin myös investointina, joka pidemmällä tähtäimellä välittyisi talouskasvuun ja yhteiskunnalliseen kestävyyteen.

Toisin kuin vuonna 2015, vaalikeskustelut eivät tällä kertaa pyörineet ainoastaan julkisen talouden tasapainottamisen ja julkisen velkaantumisen vähentämisen ympärillä. Tämä omalta osaltaan johti siihen, että lisääntyneet investointivaatimukset saivat keskusteluissa hyvin näkyvyyttä. Ehkä muuttunut suhtautuminen julkisen talouden tilaan kertoo myös siitä, että yhteiskuntapoliittisessa ajattelussa jokin on nyt toisin.

Muuttuuko yhteiskuntapolitiikka?

Seuraavat viikot ja kuukaudet ovat investointiajattelun paluun arvioimisen näkökulmasta erittäin mielenkiintoisia. Kun Suomeen muodostetaan järjestyksessään 75. hallitusta, on kiinnostavaa nähdä, miten investointiajattelu näkyy sen ohjelmassa ja sen harjoittamassa politiikassa laajemmin. Ainakin vaalit voittaneen SDP:n vaaliohjelmassa investoimisen tärkeys on vahvasti esillä.

Tästä on kuitenkin vielä pitkä matka siihen, että yhteiskuntapolitiikassa aletaan ottaa havaittavia askeleita investointiajattelun viitoittamaan suuntaan. On kuitenkin mahdollista, että tällä kertaa hallitukseen lähtevät puolueet löytävät investoinneista yhteisen näkemyksen, jolloin esimerkiksi SOSTEn ja sosiaali- ja terveysjärjestöjen jatkuvasti esillä pitäville hyvinvointi-investoinneille on aikaisempaa paremmat edellytykset. Suomessa elävien hyvinvoinnin ja hyvän elämän perustan näkökulmasta tätä voisi pitää pelkästään positiivisena lopputuloksena.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Kohti hyvinvointitaloutta -blogi

Kaikki blogin artikkelit
Blogi

19.9.2019 10:00

Paloturvallisuuden varmistaminen on tärkeä hyvinvointi-investointi

Samalla kun laitospaikkojen määrää vähennetään, lisätään ikäihmisten kotona asumista. Kotona asuvien, toimintakyvyltään rajoittuneiden määrä tulee kasvamaan. Ikäihmisten hyvinvoinnin näkökulmasta tämä on suuri kysymys. Yksi keskeinen hyvinvoinnin tekijä on psyykkinen turvallisuuden tunne. Siihen vaikuttavat positiivisesti sellaiset olosuhteet, joissa onnettomuuksien todennäköisyys on vähäinen ja pelastautumisen mahdollisuudet ovat hyvät. Ikääntyminen on haaste paloturvallisuudelle Helmikuussa 2019 Meltolassa kuoli tulipalossa […]

Blogi
pääekonomisti

12.9.2019 09:00

Hyvinvointitalouden aika on nyt!

Suomessa, Euroopassa ja maailmalla puhutaan nyt hyvinvointitaloudesta. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että hyvinvoinnin roolia talous- ja yhteiskuntapolitiikassa sekä kestävän taloudellisen kehityksen tekijänä on alettu jäsentää uudella tapaa. Jos aikaisemmin talouskasvu nähtiin välttämättömänä ihmisten hyvinvoinnin lisäämiseksi ja varmistamiseksi, nykyisin ihmisten hyvinvointi nähdään sekä kestävän talouskasvun keskeisenä tekijänä että yhä useammin talouskasvusta varsinaisesti riippumattomana yhteiskunnallisena päämääränä. Kiinnostusta […]

Blogi
pääekonomisti

16.5.2019 09:15

Hyvinvointitalous hallitusneuvotteluissa

Sain kutsun Säätytalolle alustamaan Suomen talouspolitiikan näkymistä, investoinneista sekä hyvinvointitaloudesta hallitusneuvottelujen ryhmään, jonka tehtävänä on linjata kestävän talouden valinnat tulevalle hallituskaudelle. Kutsu oli sisällöltään erittäin kiinnostava, ja näistä teemoista olisi ollut mahdollista puhua muutaman luennonkin verran. Neuvottelujen tiukka aikaraami edellytti kuitenkin tiukkaa rajaamista ja terävää jäsentämistä. Tällä ”budjettirajoitteella” päätin keskittyä esityksessäni niihin finanssipolitiikkaan liittyviin tekijöihin, […]