Hallituksen esityksessä laiksi sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä määritellään, että sote-palvelujen järjestäminen kuuluu julkiselle sektorille. Järjestöillä on palveluja täydentävä rooli.
Järjestöjen sote-muutostuki aloitti työt täydellä teholla maaliskuun alussa. Sote-muutostuki muodostuu 10 työntekijästä. Hankepäällikkö, tutkija ja viestinnän erityisasiantuntija työskentelevät SOSTEssa ja seitsemän järjestöasiantuntijaa maakunnissa toimivien verkostojärjestöjen palveluksessa. Muutostuella on käytettävissään SOSTEn erityisasiantuntijoiden verkostoitumis- ja asiantuntijatuki.
SOSTElaiset vastaavat kansallisen tason koordinaatiosta. Järjestöasiantuntijoiden työalueet muodostuvat pääosin yliopistollisten sairaaloiden erityisvastuualueita vastaavista maantieteellisistä alueista. He työskentelevät maakunnissa järjestöjen ja tulevien hyvinvointialueiden sote-valmistelijoiden kanssa.
Sote-uudistuksen tavoitteissa korostuu järjestöjen ennalta ehkäisevä työ. Se tarkoittaa järjestöjen tarjoamaa monipuolista vertaistukea, matalan kynnyksen palveluja sekä paikallisyhdistysten virkistystoimintaa ja arjen apua. Osa järjestöistä tuottaa myös markkinaehtoisia sote-palveluja.
Järjestöjen sote-muutostuen työn onnistumiseksi on tärkeää käydä vuoropuhelua ja osallistua kehittämiseen kohde- ja sidosryhmien kanssa. Sote-muutostuen kumppaneina on 22 tulevaa hyvinvointialuetta ja niiden taustalla 309 kuntaa.
Mikä rooli järjestöille lopulta tulee?
Sote-muutostuen työssä on keskeistä sote-järjestöjen tehtäväkentän kirkastaminen. On määriteltävä, miten järjestöt toimivat osana uudistuvia sosiaali- ja terveyspalveluja. Edelleen tarkentamista vaatii, miten järjestöt osallistuvat palvelujen kehittämiseen. Lopullisesti tuloksena on järjestöjen toiminnan vakiinnuttaminen asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä.
Suomessa on noin 300 piiritasolla toimivaa sote-yhdistystä ja niillä on noin 8 000 paikallista yhdistystä. Lisäksi maassa on noin 2 000 valtakunnallisiin yhdistyksiin kuulumatonta yhdistystoimijaa. Yhteensä tämä tarkoittaa siis huikeaa määrää: noin 11 000:ta sote-järjestöä. Sote-muutostuen tehtävänä on tukea sote-järjestöjen osallistumista uudistuksen valmisteluun ja toimeenpanoon sekä kansallisesti että alueilla.
Tulevilla hyvinvointialueilla järjestöasiantuntijoiden on tärkeää tavoittaa yhdistysverkostot, sote-järjestöjen yhteistoiminta- ja tukijärjestöt sekä liitot aluetyöntekijöineen. Lisäksi olisi tarpeen saavuttaa paikallisyhdistyksistä ne, joilla on halukkuutta tehdä yhteistyötä asukkaiden hyvinvoinnin lisäämiseksi.
Myös päättäjien on tärkeää tuntea järjestöjen merkitys
Järjestöjen sote-muutostuen työnsarkaa on sekin, että kuntapäättäjät, myöhemmin valittavat hyvinvointialueiden päättäjät sekä johtavat viranhaltijat tunnistaisivat järjestöjen merkityksen ja roolin. Julkisen puolen ja sote-järjestöjen yhteistyöllä ja kumppanuuksilla voidaan hyödyntää järjestöjen erityisosaamista, aktivoida järjestöjen vapaaehtoistoimintaa sekä saada kansalaisjärjestöt mukaan edistämään hyvinvointia.
Noin 11 000 sote-järjestön asian ajaminen ei ole helppo tehtävä, eikä se onnistu ilman yhteistyötä. Siksi toivon, että olette aktiivisesti yhteydessä Järjestöjen sote-muutostuen tekijöihin sekä kansallisessa koordinaatiossa että omilla alueillanne.
Tehdään yhdessä ihmisen sote!