Järjestöjen yleis­avustusten suhteellista osuutta on kasvatettava – se mahdollistaa nopean reagoinnin ihmisten hätään

Ari Inkinen katsoo hymyillen kameraan,

Etusivu / Blogi / Järjestöjen yleis­avustusten suhteellista osuutta on kasvatettava – se mahdollistaa nopean reagoinnin ihmisten hätään

Sosiaali- ja terveysalan järjestöille tarkoitettujen valtionavustusten painopistettä tulisi siirtää enemmän yleisavustusten suuntaan. Kehitys on ollut päinvastainen.

Sosiali- ja terveysministeriö päätti 21.1.2021 vuodelle 2021 myönnettävistä jatkoavustuksista ja uusista Paikka auki -ohjelman hankeavustuksista.

Valtionavustukset merkittävä resurssi järjestöille

Valtionavustukset terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen suomalaisille sosiaali- ja terveyden alan järjestöille ovat merkittävä resurssi. Yksistään SOSTEn yli 230 jäsenyhteisön toiminnan piirissä on yli miljoona ihmistä. Järjestöavustusten turvin voidaan auttaa erityisesti heikoimmassa asemassa olevia ihmisiä ja vahvistaa heidän turvaverkkojaan.

Yleisavustus (Ay) mahdollistaisi järjestölle sekä pitkäjänteisen toiminnan kehittämisen että nopean reagoinnin ihmisten hätään ja avuntarpeeseen. Pitkäjänteinen, avoin kansalaistoiminta lisää ja ylläpitää myös kokonaisturvallisuutta.

Useat erilliset avustuskohteet lisäävät hallintokuluja ja työtä

Avustuslajeja on pääasiassa kaksi: yleisavustukset ja erityisavustukset.

Vuonna 2021 noin 130 järjestöä saa 2–4 Ak-avustusta, mikä on viidennes kaikista Ak-avustuksen saajista. Viisi tai useampi Ak-avustus myönnettiin 32 järjestölle. Enimmillään Ak-avustuksia voi yhdellä järjestöllä olla kymmenen.

Nykysysteemissä useiden eri rahoituskohteiden hallinnointi lisää järjestöjen hallinnollisia kuluja ja niihin liittyvää työtä.

Erillisten avustuskohteiden määrää tulisi vähentää

Erillisten avustuskohteiden määrää tulisi voida vähentää, jos järjestö sitä toivoo ja se on toiminnan raportoinnin kannalta tarkoituksenmukaista.

Järjestölle, joka saa sekä yleisavustusta että yhden tai kaksi kohdennettua toiminta-avustusta, rahoittaja voisi myöntää koko määrärahan yhtenä yleisavustuksena. Suurempia kokonaisuuksia rahoittamalla voidaan vähentää kuluja raportoinnin laadun kärsimättä

Rahoituskohteiden yhdistämisen yhteydessä rahoittajalla on käyttötarkoituslauseella mahdollista rajata osa rahoituksesta johonkin tiettyyn toimintaan tai tehdä muita käyttäjää sitovia rajauksia. Esimerkiksi kuinka paljon euromääräisesti voidaan käyttää yleisavustukseen ja kuinka paljon kohdennettuun toimintaan.

Kohteiden yhdistämisen ei heikentäisi avustusten käytön valvontaa. Avustuksen käyttäjällä olisi edelleen samat velvoitteet kuin nykyisin. Yhdistämisestä hyötyisivät sekä pienet että suuret järjestöt.

Yleisavustusten osuus on viime vuosina hieman pienentynyt

Yleisavustuksen suhteellinen osuus on ollut viisi viime vuotta noin viidenneksen koko jaettavasta määrärahasta. Yleisavustusten euromäärä kasvoi vuodesta 2017 vuoteen 2019, jonka jälkeen suunta muuttui. Vuoden 2021 avustuspäätös on yleisavustuksen (Ay) osalta samansuuruinen kuin se oli vuonna 2017, noin 66 miljoonaa euroa.

Yleisavusteisen (Ay + Ak) toiminnan rahoituksen painotus on siirtynyt hieman yleisavustuksesta kohdennetun toiminta-avustuksen suuntaan. Suuntaus näyttää olevan, että yleisavustusta saavien määrä hieman laskee, mutta avustusmääräraha saajaa kohden lisääntyy. Vuonna 2021 sekä Ay- että Ak-avustusta sai 134 järjestöä.

Yleisavustusta myönnetään pääasiassa valtakunnallisille järjestöille. Tyypillinen yleisavustus on noin 270 000 euron suuruinen. Yli miljoona euroa yleisavustusta saavia järjestöjä on ollut vuosittain noin kymmenen.

STEA voisi toimia aloitteentekijänä

Valtionavustustoiminnan kehittämis ja digitalisointihankkeessa käydään vuoropuhelua avustustoiminnan kehittämisestä. Hankkeen väliraportti esittää käytäntöjen yhdenmukaistamista ja yleisavustusten arviointikriteerien selkeyttämistä.

Rahoituskohteiden järjestelyistä tulee keskustella avustustensaajien kanssa. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA voisi toimia aloitteentekijänä rahoituskohteiden yhdistämiseksi.

Tässä yhteydessä on kiitettävä STEAa, että se on ottanut huomioon järjestöjen palautetta ja vähentänyt hallinnollista taakkaa koko avustustoiminnassa viime vuosina. Esimerkiksi vuosiselvitysten talousraportointi on yksinkertaistunut, siinä kysytään nyt vähemmän asioita. Tämä kehitys on hyvän suuntaista.

Järjestöjä kuultava ja kunnioitettava järjestöautonomiaa

Valtionavustukset terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen haetaan sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskukselta (STEA). STEA valmistelee avustusehdotuksen avustuksen saajista sosiaali- ja terveysministeriölle. Avustuskelpoiset järjestöt ovat yleishyödyllisiä ja voittoa tavoittelemattomia. Vuosittain päätettävä valtionavustusmääräraha on osa valtion budjettia, ja se valtion budjetin kohdasta 33.90.50.

Luottamus ja avoin vuorovaikutus valtionavustusten myöntäjien ja käyttäjien välillä on ensiarvoisen tärkeää. Luottamuksen lisääntyessä epätarkoituksenmukainen valvonnan tai raportoinnin tarve vähenee.  Vuosikymmeniä toimineet järjestöt tuntevat toimintaympäristönsä. Järjestöillä tulee olla aidosti mahdollisuus vaikuttaa itseään koskevaan päätöksentekoon ja olla siinä osallisena.

Lue myös