Skip to content

Järjestöt osoittivat voimansa koronakriisissä

9.4.2021 9.00

Sosiaalibaro
Hyvinvoivat ihmisetKoronavirusKoronavirus ihmisten arjessaSosiaalibarometri 2021JärjestöilleKansalaisyhteiskuntaSosiaalibaro

Tuoreesta Sosiaalibarometrista ilmenee, että sosiaali- ja terveysjohtajista puolet piti järjestöjä merkittävinä koronaepidemian seurausten lieventäjinä.

Järjestöjen merkitys kunnissa näkyi myös käytännön työssä. Barometriin vastanneista sosiaalityöntekijöistä 82 prosenttia ohjasi asiakkaitaan järjestöjen tuen ja toiminnan piiriin. Lisäksi 67 prosenttia kertoi asiakkaidensa hyödyntäneen järjestöjen ruoka-apua.

Eniten järjestöihin nojattiin välittömissä avuntarpeissa: ruoka- ja asiointiavussa. Lisäksi sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakkaat hyötyivät järjestöjen tarjoamasta neuvonnasta, keskustelutuesta ja ryhmätoiminnoista.

Kriisi kiritti toimintatapojen muutosta

Epidemiarajoitukset sulkivat myös järjestöjen kohtaamispaikkoja, ryhmätoimintoja ja muita kasvokkaisia tapaamisia. Lisäksi on hyvä hahmottaa, että monet vapaaehtoisista ovat itsekin riskiryhmää. Paikallisyhdistyksissä toimitaan yleisimmin pelkin vapaaehtoisvoimin, siellä toimintaa ei voitu juurikaan korvata digipalveluin.

Valtakunnallisissa järjestöissä osa toiminasta kiepautettiin ketterästi lähitoiminnasta etäyhteyksiin. Kasvanut avuntarve kanavoitui mittavasti myös järjestöjen valtakunnallisiin auttaviin puhelimiin.

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö oli Sosiaalibarometrin vastaajien mukaan vilkkainta tiheimmin asutuilla alueilla, joilla epidemia vaivasi ankarimmin jo viime keväänä. Loppuvuonna sote-palveluissa yhteistyötä järjestöjen ja seurakuntien kanssa lisättiin erityisesti väestöltään pienemmillä, alle 20 000 asukkaan alueilla.

Järjestöjä kaivataan paikkaajiksi

Koronakriisin kielteisten hyvinvointivaikutusten lieventäminen on vaatinut venymistä järjestöjen ja julkisten palvelujen ohella myös seurakunnilta ja apua tarvitsevien ihmisten omaisilta ja lähiyhteisöiltä. Kunnissa tunnistetaan yhteisöjen ja kansalaisten tärkeys.

Sosiaalibarometrin mukaan lähes puolet sote-johtajista odottaa järjestöiltä apua myös epidemian seurauksista toipumiseen.

Tehtävälista on lavea. Yhteistä työsarkaa sote-johtajat näkevät rajoitustoimien eniten koettelemien ihmisten, kuten mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsivien tukemisessa ja ikääntyneiden yksinäisyyden lievittämisessä. Näistä elämäntilanteista järjestöillä on jäsenistönsä kautta vuosikymmenten kokemus.

Kunnissa toivottiin jatkoa nyt syntyneille uusille yhteistyömuodoille ja toisaalta yhdistysten paluuta koronaa edeltäviin monimuotoisiin ehkäiseviin toimintamuotoihin.

Miten yhdistykset kykenivät vastaamaan haasteisiin?

Sosiaalibarometrin tuloksista voi poimia perusteita, miksi järjestöt onnistuivat kuntien kumppaneina.

1. Asenteet ja alttius tarmokkaaseen toimintaan

Järjestöt tarjosivat itse apuaan, toisaalta kunnista otettiin aktiivisesti yhteyttä alueen muihin toimijoihin. Kunnissa arvostettiin järjestöjen ripeyttä synnyttää uutta toimintaa ja muokata henkilöstön työnkuvia. Osaa järjestöistä auttoi se, että järjestöjen avustuskeskus STEA suuntasi avustuksen nopeasti kriisistä selviytymistä edistävään työhön.

2. Paikallisten toimijoiden tuttuus

Tutut yhteistyökumppanit ja testatut toimintamuodot oli kunnissa helppo ottaa entistä laajempaan käyttöön. Uusien kumppaneiden kokoamisessa välttämättömiä olivat ajantasaiset yhteystiedot, koska jokaisessa kunnassa toimii suuri määrä järjestöjä.

3. Verkostojen rakentajat asiakastyössä

Kuntien sosiaalityöntekijät ohjasivat asiakkaitaan muun muassa järjestöjen kauppa- ja asiointiavun sekä muun tuen piiriin. Näin pystyvät toimimaan ne työntekijät, jotka tuntevat alueensa muita toimijoita. Heillä on myös kyky hahmottaa asiakkaan tarpeisiin sopivia julkisen ja epävirallisen tuen yhdistelmiä.

4. Koordinoitu yhteistyö

Ilman järjestelmällisyyttä järjestöjen yhteistyötarjoukset olisivat menneet hukkaan. Joissain kunnissa yhteistyö ja yhteydenotot oli keskitetty yhdelle viranhaltijalle. Järjestöjen ja muiden kumppaneiden kanssa pidettiin säännöllisiä etäpalavereja. Joissain kunnissa kuntien tukena toimivat kumppanit olivat mukana esimerkiksi yhteisessä tilannekuva- tai valmiusryhmässä.

5. + Bonus: Järjestöystävällinen kunta

Tutkimuksen tulosten perusteella näyttää mielestäni siltä, että yhteistoiminnan perustan on oltava kunnossa jo normaaliolosuhteissa. Järjestöjä auttavat tässä merkittävästi kuntien tarjoamat edulliset tai maksuttomat toimintatilat sekä pienin resurssein toimivien yhdistysten tukeminen toiminta-avustuksilla.

Vahvaa pohjaa paikalliselle ja alueelliselle yhteistoiminnalle rakentaa myös se, jos jo palvelustrategiat ja valmiussuunnitelmat rakennetaan yhteistyössä. Näin vakaiden aikojen yhteistoiminta kerryttää luottamusta. Samalla se vahvistaa organisoidun paikallisverkoston vastaanottamaan tulevia kriisejä ja hoitamaan niitä menestyksellisesti.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Hyvinvoivat ihmiset -blogi

Kaikki blogin artikkelit
Blogi
yhteiskuntasuhdepäällikkö

7.5.2021 10:30

Marinin hallituksen puolivälitodistus: yleisarvosanaksi 8,0

Sosiaaliturvauudistus Hallituksen puoliväliriihen loppumisen kunniaksi päätin laatia Marinin hallitukselle puolivälitodistuksen. Teemat, joita olen arvioinut ja joille olen antanut kouluarvosanat, ovat keskeisiä SOSTEn vaikuttamistoiminnan näkökulmasta. Arviot perustuvat SOSTEn aiempiin lausuntoihin, asiantuntijoidemme analyyseihin ja kuvastavat sitä, miten nykyinen hallitus on toteuttanut politiikkaansa SOSTEn silmälasein katsottuna. Miten siis hallitus on onnistunut tähän mennessä? Lue ja arvioi itse, oletko samaa […]

Blogi
erityisasiantuntija

6.5.2021 13:00

Missä sote-uudistus menee nyt? – jatkossa on syytä kääntää katsetta yhä enemmän tuleville hyvinvointialueille

Sote-uudistus SOSTEa kuultiin hallituksen sote-lakiesityksestä asiantuntijana alkuvuoden aikana kuudessa eri eduskunnan valiokunnassa. SOSTEn perusviesti muun muassa palveluiden yhdenvertaisesta ja esteettömästä saatavuudesta ja saavutettavuudesta, palveluintegraation tärkeydestä, hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen panostamisesta sekä järjestöjen toimintaedellytyksien turvaamisesta pysyi koko ajan samana, mutta sitä kohdennettiin hieman eri tavoin riippuen valiokunnan toimialasta. Lue lisää: SOSTEn suositukset sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistustyöhön Valiokunnat […]

Blogi

4.5.2021 13:00

Maria Ohisalo: Hyvinvointikunnassa pidetään huolta lastemme tulevaisuudesta

Kuntavaalit Kaikki lapset eivät synny kotiin, jossa asiat menevät putkeen. Kun asiat menevät oikein huonosti, on hyvinvointivaltion tehtävänä tarjota apua ja turvaa. Lastensuojelun tarkoituksena on turvata lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun. Lastensuojelun resurssit ovat puhututtaneet vuosia. Lastensuojelun ammattilaiset ovat tuoneet esiin huoliaan siitä, miten yhdellä työntekijällä voi olla asiakkaita aivan […]