Skip to content

Järjestöt toivovat hyvinvointialueilta yhteyshenkilöä, aktiivista viestimistä ja tiivistä kumppanuutta

30.9.2021 10.30

Sote-uudistus
Elinvoimaiset järjestötJärjestöjen sote-muutostukiHyvinvointi ja terveysJärjestöilleKansalaisyhteiskuntaSosiaali- ja terveyspalvelutSote-uudistus

Järjestöjen sote-muutostuen elokuisessa Hyvinvointialueet tulevat – miten valtakunnalliset järjestöt löytävät paikkansa sote-Suomessa? -webinaarissa pureuduttiin siihen, miten valtakunnallisten sote-järjestöjen osaaminen saadaan mukaan tulevaisuuden sote-palveluihin sekä hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämiseen sote-Suomessa. Webinaarissa oli noin 400 osallistujaa, joten se oli myös oiva tilaisuus kerätä tietoa laajalta vastaajajoukolta.

Yhteisessä webinaaripuheenvuorossamme käsittelimme sitä, miten liittojen aluetyöntekijät voisivat olla mukana tulevien hyvinvointialueiden toiminnan suunnittelussa esimerkiksi verkostojen ja yhteistyöelinten kautta. Keräsimme osallistujilta Mentimeter-työkalulla näkemyksiä järjestöyhteistyön tavoista, muodoista sekä edellytyksistä sille, että liittojen ja niiden aluetyöntekijöiden osaamista voidaan hyödyntää entistä paremmin hyvinvointialueiden toiminnan suunnittelussa.

Osallistujien vastausten avulla saimme arvokasta lisätietoa liittojen ja keskusjärjestöjen toiveista osallistumiselle. Lisäksi pystyimme kartoittamaan osallistumisen esteitä sekä luomaan ja vahvistamaan yleiskuvaa liittojen työntekijöitä yhdistävistä näkökulmista järjestöyhteistyön tiivistämiseen ja vaikuttamistyön kehittämiseen.

Tärkeintä järjestöjen yhteistyökumppanuus hyvinvointialueen kanssa

Vastausten perusteella suurin osa (liki 41 %) kaikkiaan 244 vastaajasta nimesi tärkeimmäksi teemaksi tai tavoitteeksi järjestöjen sote-valmisteluun vaikuttamisessa yhteistyökumppanuuteen tähtäävän järjestöyhteistyön hyvinvointialueiden kanssa. Toiseksi eniten (34 %) kannatusta keräsi yhteinen vaikuttamistyö liittojen yhteistyön kantavana teemana. Tiedon lisäämisen järjestökentästä nimesi tärkeimmäksi järjestöyhteistyötä nivovaksi teemaksi 17 prosenttia ja yleisen järjestöyhteistyön vahvistamisen puolestaan 8 prosenttia vastaajista.

Järjestöyhteistyön yhteisten tavoitteiden lisäksi halusimme kartoittaa edellytyksiä sille, miten liitot ja keskusjärjestöt tai niiden aluetyöntekijät pääsevät mukaan hyvinvointialueiden toiminnan suunnitteluun. Vastauksia tuli lähes parisataa, mutta monissa niistä toistuivat samat teemat: yhteinen tahto yhteistyön ja kumppanuuden sujumiseen, verkostoyhteistyö ja rakenteet, avoin tiedottaminen sekä resurssien riittävyys.

Järjestöjen toiveissa nimetty yhteyshenkilö hyvinvointialueilta

Yksi vastauksissa korostunut asia oli myös se, että tiedon jakamisen ja saamisen pitäisi olla helppoa sekä järjestöille että hyvinvointialueille. Järjestöjen tulee tarjota tietoa toiminnoistaan ja palveluistaan hyvinvointialueille, ja hyvinvointialuevalmistelun taas tulee tiedottaa järjestöille riittävästi asioiden etenemisestä sekä mahdollisista osallisuuden ja vaikuttamisen paikoista ja niiden ajankohdista. Erityisen tärkeää olisi viimeistään nyt nimetä kultakin hyvinvointialueelta yhteyshenkilö – esimerkiksi järjestöyhdyshenkilö tai osallisuuskoordinaattori – jotta tiedonkulku ei vaarannu siksi, että järjestöt eivät tiedä, keneen olla yhteydessä hyvinvointialueella.

Järjestöjen sote-muutostuki panostaa työssään viestintään ja vahvistaa osaltaan järjestöjen keskinäistä sekä järjestöjen ja julkisen sektorin välistä vuoropuhelua. Tuemme valmistelun edetessä hyvinvointialueilla jo olevia verkostoja sekä yhteistyörakenteita ja luomme tarvittaessa uusia. Webinaarin vastaajien toiveeseen nimetystä yhteyshenkilöstä on silti helppo yhtyä, jotta tieto sote-uudistuksen osallisuuden ja vaikuttamisen paikoista kulkisi hyvinvointialueilta järjestöille mahdollisimman saumattomasti. Tämä edellyttää myös hyvinvointialueilta riittäviä panostuksia järjestöjä koskevaan viestintään ja sen koordinointiin.

 

Kasvokuvissa Ilari Karhumalja ja Johanna Saarivaara.Kirjoittajat ovat Järjestöjen sote-muutostuen alueilla toimivia järjestöasiantuntijoita.

Ilari Karhumalja (Uusimaa)
ilari.karhumalja@ejy.fi
Johanna Saarivaara (Kainuu, Lappi, Keski-Pohjanmaa ja Pohjois-Pohjanmaa)
johanna.saarivaara@lapinsote.fi

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Elinvoimaiset järjestöt -blogi

Kaikki blogin artikkelit
Blogi

22.9.2021 08:30

SOSTE 10 vuotta – hyvinvointitaloudesta hyvinvointialueille

Kansalaisyhteiskunta SOSTE Suomen sosiaali- ja terveys ry:n perustamisasiakirja allekirjoitettiin vuoden 2011 tammikuussa ja varsinainen toiminta alkoi vuotta myöhemmin, vuoden 2012 alusta. SOSTE muodostui, kun Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto (STKL), Sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteistyöyhdistys YTY sekä Terveyden edistämisen keskus (Tekry) yhdistyivät. Nykyisin SOSTEen kuuluu yli 240 sosiaali- ja terveysalan järjestöä sekä lähes 80 muuta yhteistyöjäsentahoa. SOSTEn perustamisella […]

Blogi
erityisasiantuntija

1.6.2021 13:00

Valtionavustuskäytäntöjen uudistuksessa otettu askelia hyvään suuntaan

Avustusjärjestelmä Valtio jakaa valtionavustuksia vuosittain noin viisi miljardia euroa yli 90 valtionapuviranomaisen tai vastaavan toimesta. Avustuskäytäntöjä uudistetaan ja yhdenmukaistetaan, uudistusta johtaa valtionvarainministeriö. Uudistusta tehdään hankkeessa, jossa on useita jaostoja. Yhdessä niistä on mukana kattojärjestöt. Avustuskäytäntöjen yhdistämiselle ja laajemman kokonaiskuvan saannille avustustoiminnan hyödyistä on ilmeistä tarvetta. Erityisesti kansalaisten on tärkeä tietää, mihin valtionavustukset kohdistuvat, ja mitä niillä […]

Blogi

31.5.2021 13:00

Tulevaisuuden järjestö – julkisten palvelujen jatke vai itsenäinen palvelujen ja tuen tarjoaja?

Järjestöille Suomalainen hyvinvointijärjestelmä on lähes vertaansa vailla. Olemme monilla mittareilla yksi tasavertaisimmista ja onnellisimmista kansoista. Vaikka yhteiskunnan virallinen turvaverkko on tiivis, siinä on myös aukkoja, joihin ihminen voi pudota. Etenkin psykososiaalisen hyvinvoinnin aukkoja. Monimuotoisiin avun ja tuen tarpeisiin, kuten päihde- ja mielenterveysongelmiin, palvelujärjestelmämme on hidas ja jäykkä. Viranomaisstatuksen, lainsäädännön ja määrärahakehyksen taakse on helppo mennä, vaikka […]