Järjestöjen sote-muutostuen elokuisessa Hyvinvointialueet tulevat – miten valtakunnalliset järjestöt löytävät paikkansa sote-Suomessa? -webinaarissa pureuduttiin siihen, miten valtakunnallisten sote-järjestöjen osaaminen saadaan mukaan tulevaisuuden sote-palveluihin sekä hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämiseen sote-Suomessa. Webinaarissa oli noin 400 osallistujaa, joten se oli myös oiva tilaisuus kerätä tietoa laajalta vastaajajoukolta.
Yhteisessä webinaaripuheenvuorossamme käsittelimme sitä, miten liittojen aluetyöntekijät voisivat olla mukana tulevien hyvinvointialueiden toiminnan suunnittelussa esimerkiksi verkostojen ja yhteistyöelinten kautta. Keräsimme osallistujilta Mentimeter-työkalulla näkemyksiä järjestöyhteistyön tavoista, muodoista sekä edellytyksistä sille, että liittojen ja niiden aluetyöntekijöiden osaamista voidaan hyödyntää entistä paremmin hyvinvointialueiden toiminnan suunnittelussa.
Osallistujien vastausten avulla saimme arvokasta lisätietoa liittojen ja keskusjärjestöjen toiveista osallistumiselle. Lisäksi pystyimme kartoittamaan osallistumisen esteitä sekä luomaan ja vahvistamaan yleiskuvaa liittojen työntekijöitä yhdistävistä näkökulmista järjestöyhteistyön tiivistämiseen ja vaikuttamistyön kehittämiseen.
Tärkeintä järjestöjen yhteistyökumppanuus hyvinvointialueen kanssa
Vastausten perusteella suurin osa (liki 41 %) kaikkiaan 244 vastaajasta nimesi tärkeimmäksi teemaksi tai tavoitteeksi järjestöjen sote-valmisteluun vaikuttamisessa yhteistyökumppanuuteen tähtäävän järjestöyhteistyön hyvinvointialueiden kanssa. Toiseksi eniten (34 %) kannatusta keräsi yhteinen vaikuttamistyö liittojen yhteistyön kantavana teemana. Tiedon lisäämisen järjestökentästä nimesi tärkeimmäksi järjestöyhteistyötä nivovaksi teemaksi 17 prosenttia ja yleisen järjestöyhteistyön vahvistamisen puolestaan 8 prosenttia vastaajista.
Järjestöyhteistyön yhteisten tavoitteiden lisäksi halusimme kartoittaa edellytyksiä sille, miten liitot ja keskusjärjestöt tai niiden aluetyöntekijät pääsevät mukaan hyvinvointialueiden toiminnan suunnitteluun. Vastauksia tuli lähes parisataa, mutta monissa niistä toistuivat samat teemat: yhteinen tahto yhteistyön ja kumppanuuden sujumiseen, verkostoyhteistyö ja rakenteet, avoin tiedottaminen sekä resurssien riittävyys.
Järjestöjen toiveissa nimetty yhteyshenkilö hyvinvointialueilta
Yksi vastauksissa korostunut asia oli myös se, että tiedon jakamisen ja saamisen pitäisi olla helppoa sekä järjestöille että hyvinvointialueille. Järjestöjen tulee tarjota tietoa toiminnoistaan ja palveluistaan hyvinvointialueille, ja hyvinvointialuevalmistelun taas tulee tiedottaa järjestöille riittävästi asioiden etenemisestä sekä mahdollisista osallisuuden ja vaikuttamisen paikoista ja niiden ajankohdista. Erityisen tärkeää olisi viimeistään nyt nimetä kultakin hyvinvointialueelta yhteyshenkilö – esimerkiksi järjestöyhdyshenkilö tai osallisuuskoordinaattori – jotta tiedonkulku ei vaarannu siksi, että järjestöt eivät tiedä, keneen olla yhteydessä hyvinvointialueella.
Järjestöjen sote-muutostuki panostaa työssään viestintään ja vahvistaa osaltaan järjestöjen keskinäistä sekä järjestöjen ja julkisen sektorin välistä vuoropuhelua. Tuemme valmistelun edetessä hyvinvointialueilla jo olevia verkostoja sekä yhteistyörakenteita ja luomme tarvittaessa uusia. Webinaarin vastaajien toiveeseen nimetystä yhteyshenkilöstä on silti helppo yhtyä, jotta tieto sote-uudistuksen osallisuuden ja vaikuttamisen paikoista kulkisi hyvinvointialueilta järjestöille mahdollisimman saumattomasti. Tämä edellyttää myös hyvinvointialueilta riittäviä panostuksia järjestöjä koskevaan viestintään ja sen koordinointiin.
Kirjoittajat ovat Järjestöjen sote-muutostuen alueilla toimivia järjestöasiantuntijoita.
Ilari Karhumalja (Uusimaa)
ilari.karhumalja@ejy.fi
Johanna Saarivaara (Kainuu, Lappi, Keski-Pohjanmaa ja Pohjois-Pohjanmaa)
johanna.saarivaara@lapinsote.fi