Joustava perusturva vastaa hyvin Sosiaalibarometrissa esitettyihin toiveisiin perusturvan uudistamisesta


Etusivu / Blogi / Joustava perusturva vastaa hyvin Sosiaalibarometrissa esitettyihin toiveisiin perusturvan uudistamisesta

Sosiaalibarometri 2019:ssä käsitellään yhtenä aiheena perusturvan uudistamista. Viiden edeltävän vuoden aikana perusturvan varassa elävien tilanne on monialaisen vastaajakoukon mukaan kolmen eniten heikentyneen haavoittuvan ryhmän joukossa. Tällä hetkellä erityisen huolestunut tästä ryhmästä oli lähes neljännes kaikista vastaajista ja pienituloisuus tuli muutenkin tuoreissa tuloksissa monin eri tavoin esille.

Erityisesti sosiaalityöntekijät näkivät perusturvan varassa olevien hyvinvoinnin heikentyneen viimeisen viiden vuoden aikana ja perusturvaetuuksien matalan tason olevan omalla alueellaa yksi eniten eriarvoistumista kiihdyttävä seikka.

Perusturvan leikkaukset heijastuneet ihmisten toimeentuloon ja palvelutarpeisiin

Vastaajat arvioivat viime vuosien perusturvan leikkausten lisänneen erityisesti toimeentulotuen tarvetta. Perusturvan ja toimeentulotuen varassa eläminen pitkittyy. Pienituloiset ihmiset joutuvat tinkimään ruuasta ja lääkkeistä. Useat vastaajat katsoivat leipäjonojen pidentyneen. Asumisen kalleus näkyy sosiaalityössä yleistyneinä vuokra- ja sähkölaskurästeinä. Lapsiperheissä niukkuus leikkaa lasten harrastus- ja opiskelumahdollisuuksia. TE-palvelujen ja Kelan vastaajat nostivat esille myös perusturvan leikkausten psykososiaaliset vaikutukset. Jos ihmisellä ei ole näköpiirissä mahdollisuutta kohentaa tilannettaan, luo se toivottomuutta ja masennusta, mutta myös vihaa ja katkeruutta.

Kun vastaajilta tiedusteltiin keinoja parantaa perusturvalla elävien tilannetta, toivoivat he ensisjaisten etuuksien tason nostamista, etuuksien yksinkertaistamista ja yhdistelemistä tai perustulon käyttöönottoa. Myös asumiskuluja toivottiin kompensoitavan nykyistä enemmän. Lisäksi vastaajat tekivät ehdotuksia perustoimeentulotuen kehittämiseksi: enemmän kasvokkaista asiointia, lisää palvelutarpeen arviointia ja oikeiden palvelujen ja etuuksien piiriin ohjaamista, syvällisempää tilanteen arviointia ja harkinnanvaraisuutta sekä yhteistyön kehittämistä Kelan ja sosiaalitoimen välillä.

Uudistus käyntiin välittömästi ja perusturvaan korotus

Perusturvauudistuksen käynnistäminen viipymättä sai kannatusta Sosiaalibarometrin vastaajilta. Selvästi eniten uudistuksen nopeaa käynnistämistä kannattivat sote-, te- ja Kelan johto (72%). Myös sosiaalityöntekijöistä suurin osa (62 %) oli tätä mieltä, Kelan toimihenkilöistä 45 prosenttia.

Sosiaalibarometrin vastaajat olivat varsin yksimielisiä perusturvan kehittämistarpeista. He näkivät, että etuuksien ja työtulojen yhteensovittamista on helpotettava niin, että etuudet vähenevät asteittain työtulojen lisääntyessä. Heidän mielestään järjestelmää on sujuvoitettava niin, että että maksatuskatkot ja takaisinperinnät vähenevät. Etuuksien laskennassa käytettäviä käsitteitä on yhdenmukaistettava ja yhtenäistettävä etuuksien tasoja. Myös etuuksien ja palvelujen integraatiota on vastaajien mielestä parannettava. Suurin osa kannatti myös perusturvan tason korottamista.

Karenssien lieventäminen taas ei saanut niin selkeää kannatusta. Sosiaalityöntekijöistä tätä kannatti yli puolet (52 %.) Johdon vastaajista ja Kelan toimihenkilöistä kolmannes (32-33%).

Sosiaalibarometrin vastaajien näkemykset perusturvan uudistamisesta saman suuntaisia kuin sote-järjestöjen joustava perusturvan periaatteet

SOSTE julkaisi alkuvuonna sote-järjestöjen periaatteet perusturvan uudistamiseksi. Myös tuossa julkaisussa keskeisiksi perusturvan ongelmiksi nimetään perusturvan matala taso, ja se, että ihmiset joutuvat hakemaan toimeentulotukea ensisijaisten etuuksien matalan tason vuoksi. Lisäksi ihmisten on vaikea suunnistaa monimutkaisessa ja byrokraattisessa järjestelmässä.

Järjestöt ovat samaa mieltä Sosiaalibarometrin vastaajien kanssa siitä, että perusturvan uudistaminen on aloitettava välittömästi ja korjattava selkeitä epäkohtia, kuten korotettava perusturvan tasoa. Laajemmat uudistukset on valmisteltava laajan asiantuntijoilla vahvistetun parlamentaarisen yhteistyön kautta. Uudistus tulee toteuttaa pienempinä palasina, määrätietoisesti yli hallituskausien ja yhdessä sovittuun visioon nojaten.

Uudistamisessa pitää koko ajan pitää mielessä perusturvaa käyttävien ihmisten näkökulma ja järjestelmää on muokattava ymmärrettävämmäksi heidän näkökulmastaan. Etuuksia on pystyttävä tulevaisuudessa hakemaan yhdestä paikasta. Päätöksen pitää tulla nopeasti ja sen pitää olla selkeä. Siinä tulee nykyiset eri etuudet olla sovitettu yhteen. Jokin etuus on kokoajan maksussa ilman katkoksia. Veroehdotuksesta tulisi ottaa mallia ja siirtyä kohti etuusehdotusta, jossa asiakkaalle tarjottaisi esitäytettyä hakemusta, joka hänen pitäisi vain tarkistaa ja hyväksyä.

Joustavan perusturvan periaatteissa perusturvan tasoa korotetaan ja yhtenäistetään vähimmäismääräisten päivärahojen tasot. Jäjestelmää sujuvoitetaan lisäksi yhdenmukaistamalla etuuksien laskennassa käytettäviä käsitteitä. Näin päästään jo yhdenmukaisempaan järjestelmään, jossa ihmisten elämäntilanteiden muuttuessa muuttuvat vain etuuteen liittyvät palvelulupaukset ja velvoitteet.

Kuitenkin jos etuuksien saamisperusteet muuten pidettäisiin ennallaan, tarkoittaisi se edelleen, että ihmiseen kohdistuvat velvoitteet ja sanktiot muuttuisivat yhdessä yössä siirryttäessä esimerkiksi sairaasta työttömäksi. Joustavan perusturvan visiossa etuuksien saamisperusteita lavennetaankin joiltain osin niin, että tulevaisuudessa olisi mahdollista olla joustavammin siirtymävaiheissa esimerkiksi vielä osin sairas työttömyyden alkaessa, jolloin myönnettävään etuuteen kuuluvat velvoitteet ja palvelulupaus eroaisivat  työkykyisen työttömän velvoitteista sekä palvelulupauksesta. Eli velvoitteet hakea töitä olisivat lievempiä ja kuntoutumiseen tarjottaisiin vahvempaa tukea.

Joustavan perusturvan visiossa järjestelmää muutetaan enemmän mahdollistavaksi ja vähemmän sanktioivaksi muun muassa työttömyysturvan karensseja leikkaamalla ja osallistumisesta palkitsemalla. Etuuksia ja ansiotuloja yhteensovitetaan nykyistä joustavammin. Lisäksi vahvistetaan oikeutta oikea-aikaisiin ja räätälöityihin  palveluihin.

Joustava perusturva on hyvinvointi-investointi. Riittävä perusturva tukee ihmisten toimintakykyä ja vahvistaa yhteiskunnallista luottamusta lisäten työllistymistä ja yhteiskunnallista osallistumista laajemminkin. Oikea aikainen tuki ja tarvelähtöiset palvelut varhaisessa vaiheessa vähentävät tarvetta kalliisiin korjaaviin palveluihin. Pidemmällä aikavälillä paremmin toimiva etuusjärjestelmä ja vahvempi perusturva johtavat kasvavaan hyvinvointiin ja yhä harvempi joutuu turvautumaan etuuksiin.


Sosiaalibarometri 2019

Sosiaalibarometrin 2019 aineisto on kerätty verkkokyselyllä 7.1. – 18.2.2019. Vastaajia on yhteensä 882. Kuntien ja yhteistoiminta-alueiden sosiaali- ja terveysjohtajia vastaajissa on 94 henkilöä, mikä kattaa 60 prosenttia Manner-Suomen kunnista. Sosiaalityöntekijöiden vastauksia kertyi 353, mikä kattaa 66 prosenttia kunnista. Kelan toimistojen johdosta vastasi 93 ja toimihenkilöistä 281. TE-toimistojen johdosta vastauksia on 61. Eriarvoisuutta ja hyvinvointia koskevia tuloksia julkaistaan 9.4. sosiaali- ja terveyspolitiikan päivillä Säätytalolla. Kokonaisuudessaan barometri julkaistaan lokakuussa 2019.