Kansanterveys uhattuna – jokaista tarvitaan terveystalkoisiin!


Etusivu / Blogi / Kansanterveys uhattuna – jokaista tarvitaan terveystalkoisiin!

Valtioneuvoston periaatepäätös hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisestä vuoteen 2030 kertoo huolestuttavaa viestiä siitä, että kansanterveyden hyvä kehitys on Suomessa pysähtynyt. Muun muassa lihavuus ja masennus ovat yleistyneet työikäisessä väestössä, ja suomalaisten elinajanodote on jopa laskenut jonkin verran.

Kehityksestä on syytä huolestua, sillä jo ennen koronapandemiaa vuonna 2019 lähes puolet (49 %) kaikista aikuisista kertoi sarastavansa ainakin yhtä kroonista sairautta, mikä on huomattavasti enemmän kuin EU:ssa keskimäärin (36 %). Tämä tarkoittaa sitä, että Suomessa lähes joka toisella aikuisella on krooninen sairaus. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) julkaisema päivitetty sairastavuusindeksi 2019 puolestaan kertoo, että hyvinvointialueiden välillä on selkeitä eroja sairastavuudessa. Erojen taustalla on monia eri tekijöitä, jotka liittyvät muun muassa elinoloihin ja elintapoihin.

Viime vuosina koronapandemia on koetellut erityisesti terveysturvallisuutta ja yhteiskuntien resilienssiä. Terveys on noussut hyvästä syystä prioriteetiksi niin kansallisesti kuin kansainvälisesti. Myös kansanterveyttä tulisi priorisoida nykyistä enemmän. Se on yksilön ja yhteiskunnan etu.

Koronapandemia on viivästyttänyt sairauksien diagnosointia ja hoitoon pääsyä

Koronakriisin jäljiltä Suomea odottaa massiivinen hoito-, kuntoutus- ja palveluvelka. Terveydenhuoltoa kuormittavat tulevina vuosina korona-aikana tunnistamatta ja hoitamatta jääneet sairaudet. Diagnosoimatta ja siten hoitamatta on jäänyt suuri määrä tarttumattomia sairauksia, kuten diabetesta, syöpää, sydän- ja verisuonisairauksia, mielenterveyden häiriöitä ja suun sairauksia, joilla on vaikutusta myös muihin sairauksiin. Ihmiset eivät ole koronavirustartunnan pelossa ja terveydenhuollon kuormituksen takia uskaltaneet hakeutua terveyspalveluihin, kuten seulontoihin, joissa saattaa olla paljon muitakin ihmisiä.

Esimerkiksi Suomen Syöpärekisterin mukaan kahden viime vuoden aikana uusia syöpiä on todettu tavallista vähemmän. Vaarana on, että syöpätaakka suurenee tulevaisuudessa. Lisäksi korona-ajan elintapamuutokset, kuten vähentynyt arkiliikunta tai heikentynyt ravitsemus, voivat vaikuttaa kansanterveyteen vielä yllättävän pitkään. Käsillä on siis jonkinlainen kansanterveydellinen pandemia, jonka vaikutukset eivät vielä kaikilta osin ole edes nähtävissä.

Koronapandemian jälkeisessä ajassa on tärkeätä vastata palvelujen tarpeeseen, jota perusterveydenhuollossa, erikoissairaanhoidossa ja sosiaalihuollossa on syntynyt pitkältä ajalta hoitoon hakeutumisen viiveiden ja palvelujen puuttumisen ja vuoksi. Esimerkiksi terveyskeskuksiin on vaikea saada aikoja ja jos ajan saakin, se voi mennä jopa useiden viikkojen ja pahimmillaan kuukausien päähän.

Hoito-, kuntoutus- ja palveluvelka saatava purettua

Kriisi- ja poikkeustilasta huolimatta olisi tärkeätä huolehtia siitä, että viiveet diagnosoinnissa voidaan välttää. Hoitoon pääsy ja palvelujen saatavuus ovat keskeisiä kysymyksiä, joihin sote-uudistuksella haetaan vastauksia. Nyt uudistus on entistä kovempien haasteiden edessä, kun mietitään, miten hoito-, kuntoutus- ja palveluvelkaa saadaan purettua.

Terveyden edistäminen ja ennaltaehkäisy on viisasta

Kansansairauksiin sairastutaan yleensä myöhemmällä iällä, mutta muutokset elimistössä alkavat jo paljon aiemmin. Siksi terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen ja sairauksien ehkäisyn tulee olla läsnä koko elinkaaren ajan. ”Varhain on parhain”, tiivisti yksi SOSTEn sosiaali- ja terveyspalvelukyselyyn 2021 vastaaja, kun kysyimme, miten nykyisen sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän ongelmia tulisi ratkaista. Koskaan ei ole liian myöhäistä, sillä ehkäisevällä työllä voidaan myös iäkkäiden toimintakykyä kohentaa, elämänlaatua parantaa ja sairauksien vaaratekijöitä vähentää.

Konsensuslausumaa tarttumattomien tautien ehkäisystä laadittaessa vuonna 2017 kannettiin erityistä huolta terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen ja sairauksien ehkäisyn jäämisestä jalkoihin sote-uudistuksen rakenteita pystytettäessä. Huoli oli olemassa ilman koronapandemiaakin. Rakenteet ovat tärkeitä, mutta myös terveyden edistämisen ja ennaltaehkäisyn mahdollisuudet on käytettävä hyödyksi

Nyt uudistus on jo toteutusvaiheessa, joten nähtäväksi jää, miten suuriin kansanterveydellisiin haasteisiin pystytään vastaamaan. Edellytykset ovat olemassa, kunhan jatkossa painopistettä siirretään rakenteiden kuntoon saattamisen lisäksi ehkäisevään työhön ja terveyden edistämiseen, mikä vähentää pitkällä tähtäimellä tarvetta sosiaali- ja terveyspalveluihin.

Sote-järjestöjen toimintaa kannattaa hyödyntää hyvinvointialueilla ja kunnissa

Kaikkia tarvitaan kansanterveystalkoisiin. Sote-järjestöillä on paljon hyvinvointia ja terveyttä edistävää toimintaa. Sitä ovat esimerkiksi vertaistuki, ohjaus ja neuvonta, kurssit, liikuntaryhmät, tiedon tuottaminen ja erilaiset virkistystilaisuudet, jota kannattaa uusilla hyvinvointialueilla ja kunnissa hyödyntää vielä nykyistä enemmän.