Skip to content

Käsitteillä on väliä – tarveharkinnan voi ymmärtää monella tavalla

29.6.2021 9.00

Sosiaaliturvauudistus
Hyvinvoivat ihmisetSosiaalibarometri 2021SosiaalibaroSosiaaliturvauudistus

Sosiaalibarometri 2021:ssä selvitettiin vastaajien näkemyksiä siitä, miten asumistukijärjestelmää pitäisi uudistaa. Näkemyksiä kysyttiin sote-johtajilta, Kelan esihenkilöiltä ja sosiaalityöntekijöiltä. Heiltä tiedusteltiin näkemyksiä erilaisiin väittämiin koskien muun muassa asumistuen tasoa, tuen yksilökohtaiseksi muuttamista ja asumistuen tulorajojen nostamista. Yksi väittämistä kuului ”Asumistukeen tulisi lisätä tarveharkintaa”.

Etuuksissa tarveharkinnalla tarkoitetaan niitä kriteerejä, joiden perusteella etuus myönnetään. Esimerkiksi hakijan omat, puolison tai vanhempien tulot tai varallisuus voivat vaikuttaavat siihen, muodostuuko hakijalle oikeutta etuuteen. Ne vähentävät maksettavan tuen määrää ja tietyn rajan ylityksen jälkeen tukea ei makseta lainkaan. Yleisesti ottaen, mitä tiukempaa tarveharkinta on, sitä vaikeampaa etuutta on saada.

Ryhmittelyanalyysistä ristiriitaisia tuloksia

Sosiaalibarometrissa vastaajien jakautumista asumistuen määrää ja joustavuutta koskevien arvioiden mukaan tarkasteltiin ryhmittelyanalyysin avulla. Aluksi analyysiin otettiin mukaan vastaajien näkemykset kaikista asumistuen tasoa ja sen määräytymistä eri tavoin koskeneista kysymyksistä.

Ryhmittelyanalyysin tuloksena vastaajat jakaantuvat kahteen ryhmään: asumistuen tiukempia ehtoja kannattaviin sekä asumistuen määrän ja joustavuuden lisäämistä puoltaviin. Asumistuen tarveharkinnan lisääminen sai enemmän tukea niiltä vastaajilta, jotka olivat tuen joustavuuden ja määrän lisäämisen kannalla. Tuloksen voidaan ajatella viittaavan siihen, että varsin moni vastaaja tulkitsee myös tarveharkinnan lisäämisen tuen saajan kannalta myönteisemmäksi ja joustavammaksi vaihtoehdoksi.

Tiukempia kriteerejä vai lisää yksilökohtaisen tilanteen huomioimista?

Tämä sai pohtimaan sitä, miten vastaajat tarveharkinnan ymmärtävät. Ovatko he ymmärtäneet tarveharkinnan lisäämisen ehkä niin, että etuuteen lisättäisiin tarvekohtaista arviointia, ihmisten yksilöllisten tilanteiden parempaa huomioon ottamista? Niin, että tukea voitaisiin myöntää joustavammin, jos ihmisellä on erityisen hankala tilanne? Avovastausten perusteella voi päätellä osalla vastaajista olevan tämän suuntaisia toiveita tuen kehittämisestä. Jos tarveharkinta on ymmärretty näin, se kääntää aika lailla päälaelleen väittämällä tavallisesti tarkoitetun merkityksen.

Koska tuloksista ei pysty tarkemmin päättelemään, miten vastaajat ovat tarveharkinta-termin ymmärtäneet, jätettiin se kokonaan pois ryhmittelyanalyysistä. Tulosten perusteella voi vain todeta, että vastaajista 54 prosenttia toivoi asumistukeen lisää tarveharkintaa. Mitä he tällä tarkemmin käsittivät, jää kuitenkin epäselväksi.

Sosiaaliturvauudistuksessa varmistettava käytettyjen termien ymmärrettävyys

Tämä tarveharkintaa koskeva huomio muistuttaa siitä, että ei pidä olettaa yleisestikään käytettyjen termien olevan kaikille selviä.

Sosiaaliturvauudistuksen yhteydessä on hyvä kiinnittää huomiota siihen, että käytetyt termit selitetään rittävästi, jotta kaikki varmasti ymmärtävät ne samoin ja puhuvat samasta asiasta.

 

SOSTEn eritysasiantuntija Anna Järvinen

 

 

 

SOSTEn tutkija Juha Peltosalmi

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Hyvinvoivat ihmiset -blogi

Kaikki blogin artikkelit
Blogi
erityisasiantuntija

28.4.2022 12:00

Palkkatuen uudistus huolestuttaa – kerro meille näkemyksesi!

Hyvinvointi ja terveys Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) on valmistellut lakiesityksen, jolla muutetaan palkkatukijärjestelmää. Palkkatuen kokonaisuudistus on tarpeellinen: byrokratian yksinkertaistamista, järjestelmän ennakoitavuutta ja maksatusprosessin nopeuttamista on kaivattu. Hyvistä tavoitteista huolimatta lakiluonnoksen kokonaisvaikutus järjestöjen ja heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevien kannalta näyttää huonolta. Muutokset järjestöjen 100 % tukeen eivät ole hyväksyttäviä Uudistuksella tullaan leikkaamaan järjestöjen mahdollisuuksia työllistää 100 % palkkatuella. Leikkaus koskisi […]

Blogi

25.4.2022 10:40

Toimeentulotuen ongelmat asettavat paineita kohta lausunnolle tulevalle toimeentulolain uudistukselle

Sosiaaliturvauudistus Toimeentulotukea uudistetaan. Kun hallituksen lakiesitys tulee lausuntokierrokselle huhtikuun lopulla, SOSTEn jäsenjärjestöjen kannattaa siitä lausua. Sosiaali- ja terveysministeriö järjestää lain uudistamisesta kaikille avoimen kuulemistilaisuuden keskiviikkona 27.4.2022. Tilaisuudessa esitellään lausunnolle lähtevän lain keskeistä sisältöä. Lue lisää: STM: Kuulemistilaisuus toimeentulotukilain uudistamisesta 27.4. Kela vastasi järjestöjen kehittämisehdotuksiin toimeentulotuesta Toimeentulotuki on viimesijainen taloudellinen tuki. Viimesijaisen turvaverkon ihmisille takaavana tukena sen […]

Blogi
erityisasiantuntija

21.4.2022 13:00

Etuuksien hakeminen muutettava helpommaksi ja selkeämmäksi

Sosiaaliturvauudistus Yksi SOSTEn ja sen jäsenjärjestöjen näkökulmasta tärkeä tavoite sosiaaliturvan uudistamisessa on, että etuusjärjestelmää saadaan muutettua ihmisten näkökulmasta selkeämmäksi ja ymmärrettäväksi. Perusturvaetuuksien myöntämisestä vastaavana tahona Kela on keskeinen toimija, joka omaa toimintaansa kehittämällä pystyy vaikuttamaan asiaan. SOSTE kokosi loppuvuonna 2021 jäsenjärjestöiltään ehdotuksia Kelan toiminnan kehittämiseksi ja toimitti ne Kelan johdolle. Kehitysehdotukset avasivat hyvän keskustelun Kelan kanssa. […]