Skip to content

Käsitteillä on väliä – tarveharkinnan voi ymmärtää monella tavalla

29.6.2021 9.00

Sosiaaliturvauudistus
Hyvinvoivat ihmisetSosiaalibarometri 2021SosiaalibaroSosiaaliturvauudistus

Sosiaalibarometri 2021:ssä selvitettiin vastaajien näkemyksiä siitä, miten asumistukijärjestelmää pitäisi uudistaa. Näkemyksiä kysyttiin sote-johtajilta, Kelan esihenkilöiltä ja sosiaalityöntekijöiltä. Heiltä tiedusteltiin näkemyksiä erilaisiin väittämiin koskien muun muassa asumistuen tasoa, tuen yksilökohtaiseksi muuttamista ja asumistuen tulorajojen nostamista. Yksi väittämistä kuului ”Asumistukeen tulisi lisätä tarveharkintaa”.

Etuuksissa tarveharkinnalla tarkoitetaan niitä kriteerejä, joiden perusteella etuus myönnetään. Esimerkiksi hakijan omat, puolison tai vanhempien tulot tai varallisuus voivat vaikuttaavat siihen, muodostuuko hakijalle oikeutta etuuteen. Ne vähentävät maksettavan tuen määrää ja tietyn rajan ylityksen jälkeen tukea ei makseta lainkaan. Yleisesti ottaen, mitä tiukempaa tarveharkinta on, sitä vaikeampaa etuutta on saada.

Ryhmittelyanalyysistä ristiriitaisia tuloksia

Sosiaalibarometrissa vastaajien jakautumista asumistuen määrää ja joustavuutta koskevien arvioiden mukaan tarkasteltiin ryhmittelyanalyysin avulla. Aluksi analyysiin otettiin mukaan vastaajien näkemykset kaikista asumistuen tasoa ja sen määräytymistä eri tavoin koskeneista kysymyksistä.

Ryhmittelyanalyysin tuloksena vastaajat jakaantuvat kahteen ryhmään: asumistuen tiukempia ehtoja kannattaviin sekä asumistuen määrän ja joustavuuden lisäämistä puoltaviin. Asumistuen tarveharkinnan lisääminen sai enemmän tukea niiltä vastaajilta, jotka olivat tuen joustavuuden ja määrän lisäämisen kannalla. Tuloksen voidaan ajatella viittaavan siihen, että varsin moni vastaaja tulkitsee myös tarveharkinnan lisäämisen tuen saajan kannalta myönteisemmäksi ja joustavammaksi vaihtoehdoksi.

Tiukempia kriteerejä vai lisää yksilökohtaisen tilanteen huomioimista?

Tämä sai pohtimaan sitä, miten vastaajat tarveharkinnan ymmärtävät. Ovatko he ymmärtäneet tarveharkinnan lisäämisen ehkä niin, että etuuteen lisättäisiin tarvekohtaista arviointia, ihmisten yksilöllisten tilanteiden parempaa huomioon ottamista? Niin, että tukea voitaisiin myöntää joustavammin, jos ihmisellä on erityisen hankala tilanne? Avovastausten perusteella voi päätellä osalla vastaajista olevan tämän suuntaisia toiveita tuen kehittämisestä. Jos tarveharkinta on ymmärretty näin, se kääntää aika lailla päälaelleen väittämällä tavallisesti tarkoitetun merkityksen.

Koska tuloksista ei pysty tarkemmin päättelemään, miten vastaajat ovat tarveharkinta-termin ymmärtäneet, jätettiin se kokonaan pois ryhmittelyanalyysistä. Tulosten perusteella voi vain todeta, että vastaajista 54 prosenttia toivoi asumistukeen lisää tarveharkintaa. Mitä he tällä tarkemmin käsittivät, jää kuitenkin epäselväksi.

Sosiaaliturvauudistuksessa varmistettava käytettyjen termien ymmärrettävyys

Tämä tarveharkintaa koskeva huomio muistuttaa siitä, että ei pidä olettaa yleisestikään käytettyjen termien olevan kaikille selviä.

Sosiaaliturvauudistuksen yhteydessä on hyvä kiinnittää huomiota siihen, että käytetyt termit selitetään rittävästi, jotta kaikki varmasti ymmärtävät ne samoin ja puhuvat samasta asiasta.

 

SOSTEn eritysasiantuntija Anna Järvinen

 

 

 

SOSTEn tutkija Juha Peltosalmi

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Hyvinvoivat ihmiset -blogi

Kaikki blogin artikkelit
Blogi
erityisasiantuntija

30.8.2021 13:00

Toimeentulotukilakia uudistetaan – kerro meille näkemyksesi!

Sosiaaliturvauudistus Sosiaaliturvaa uudistetaan pitkäjänteisellä komiteatyöllä, mutta toimeentulotuen ilmiselviin epäkohtiin halutaan puuttua jo nopeammin. Sosiaali- ja terveysministeriön toimeentulotukityöryhmän mietintö julkaistiin 10.8.2021. Siinä ryhmä ehdottaa muutoksia lakiin, tekee ehdotuksia sen toimeenpanoon ja tuen hakemiseen liittyen sekä nostaa esiin jatkoselvittelyä vaativia kysymyksiä. Keskeisenä tavoitteena kerrotaan, että haavoittuvimmassa asemassa olevien asiakkaiden tuen tarpeisiin vastataan nykyistä paremmin. Lue lisää:  Työryhmä esittää […]

Blogi
johtaja, varapääsihteeri

27.8.2021 09:30

Työtaakka hyvinvointialueiden pystyttämisessä on valtava – nyt kysytään malttia ja kykyä tarjota järjestön osaamista oikeaan paikkaan

Sote-uudistus Hyvinvointialueiden rakentaminen on alkanut, ja elokuun loppuun mennessä kaikille alueille on saatu nimettyä väliaikaiset valmistelutoimielimet (Vate). Ne koostuvat alueen viranhaltijoista ja toimikausi kestää maaliskuulle 2022 asti, kunnes aluevaltuustojen nimeämät aluehallitukset aloittavat työnsä. Vaten työ on hallinnollista. Työsarkana on hoitaa lähinnä tulevien hyvinvointialueiden työnantajana ja palvelujen järjestäjänä toimimiseen tarvittavia valmistelutehtäviä. Hallinnollisen työn määrä hirvittää. Noin 173 […]

Blogi
erityisasiantuntija

19.8.2021 10:30

Sote-uudistus myllää järjestöjen yhteistyökuvioita – nyt tarvitaan aktiivisuutta ja ratkaisuehdotuksia

Sote-uudistus Eduskunta on hyväksynyt sote-uudistuksen lainsäädännön, ja lain toimeenpanon valmistelu tulevilla hyvinvointialueilla on aloitettu tai alkamaisillaan. SOSTE on pitänyt sote-uudistukseen liittyvässä vaikuttamistyössään esillä järjestöjen toimintaedellytyksiin liittyviä teemoja, joita ovat muun muassa hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen panostaminen sekä järjestöjen ja tulevien hyvinvointialueiden yhteistyön varmistaminen. Sosiaali- ja terveysvaliokunta korosti kesäkuun lopulla sote-lainsäädäntöä koskevassa mietinnössään järjestöjen merkitystä hyvinvoinnin ja […]