Skip to content

Käsitteillä on väliä – tarveharkinnan voi ymmärtää monella tavalla

29.6.2021 9.00

Sosiaaliturvauudistus
Hyvinvoivat ihmisetSosiaalibarometri 2021SosiaalibaroSosiaaliturvauudistus

Sosiaalibarometri 2021:ssä selvitettiin vastaajien näkemyksiä siitä, miten asumistukijärjestelmää pitäisi uudistaa. Näkemyksiä kysyttiin sote-johtajilta, Kelan esihenkilöiltä ja sosiaalityöntekijöiltä. Heiltä tiedusteltiin näkemyksiä erilaisiin väittämiin koskien muun muassa asumistuen tasoa, tuen yksilökohtaiseksi muuttamista ja asumistuen tulorajojen nostamista. Yksi väittämistä kuului ”Asumistukeen tulisi lisätä tarveharkintaa”.

Etuuksissa tarveharkinnalla tarkoitetaan niitä kriteerejä, joiden perusteella etuus myönnetään. Esimerkiksi hakijan omat, puolison tai vanhempien tulot tai varallisuus voivat vaikuttaavat siihen, muodostuuko hakijalle oikeutta etuuteen. Ne vähentävät maksettavan tuen määrää ja tietyn rajan ylityksen jälkeen tukea ei makseta lainkaan. Yleisesti ottaen, mitä tiukempaa tarveharkinta on, sitä vaikeampaa etuutta on saada.

Ryhmittelyanalyysistä ristiriitaisia tuloksia

Sosiaalibarometrissa vastaajien jakautumista asumistuen määrää ja joustavuutta koskevien arvioiden mukaan tarkasteltiin ryhmittelyanalyysin avulla. Aluksi analyysiin otettiin mukaan vastaajien näkemykset kaikista asumistuen tasoa ja sen määräytymistä eri tavoin koskeneista kysymyksistä.

Ryhmittelyanalyysin tuloksena vastaajat jakaantuvat kahteen ryhmään: asumistuen tiukempia ehtoja kannattaviin sekä asumistuen määrän ja joustavuuden lisäämistä puoltaviin. Asumistuen tarveharkinnan lisääminen sai enemmän tukea niiltä vastaajilta, jotka olivat tuen joustavuuden ja määrän lisäämisen kannalla. Tuloksen voidaan ajatella viittaavan siihen, että varsin moni vastaaja tulkitsee myös tarveharkinnan lisäämisen tuen saajan kannalta myönteisemmäksi ja joustavammaksi vaihtoehdoksi.

Tiukempia kriteerejä vai lisää yksilökohtaisen tilanteen huomioimista?

Tämä sai pohtimaan sitä, miten vastaajat tarveharkinnan ymmärtävät. Ovatko he ymmärtäneet tarveharkinnan lisäämisen ehkä niin, että etuuteen lisättäisiin tarvekohtaista arviointia, ihmisten yksilöllisten tilanteiden parempaa huomioon ottamista? Niin, että tukea voitaisiin myöntää joustavammin, jos ihmisellä on erityisen hankala tilanne? Avovastausten perusteella voi päätellä osalla vastaajista olevan tämän suuntaisia toiveita tuen kehittämisestä. Jos tarveharkinta on ymmärretty näin, se kääntää aika lailla päälaelleen väittämällä tavallisesti tarkoitetun merkityksen.

Koska tuloksista ei pysty tarkemmin päättelemään, miten vastaajat ovat tarveharkinta-termin ymmärtäneet, jätettiin se kokonaan pois ryhmittelyanalyysistä. Tulosten perusteella voi vain todeta, että vastaajista 54 prosenttia toivoi asumistukeen lisää tarveharkintaa. Mitä he tällä tarkemmin käsittivät, jää kuitenkin epäselväksi.

Sosiaaliturvauudistuksessa varmistettava käytettyjen termien ymmärrettävyys

Tämä tarveharkintaa koskeva huomio muistuttaa siitä, että ei pidä olettaa yleisestikään käytettyjen termien olevan kaikille selviä.

Sosiaaliturvauudistuksen yhteydessä on hyvä kiinnittää huomiota siihen, että käytetyt termit selitetään rittävästi, jotta kaikki varmasti ymmärtävät ne samoin ja puhuvat samasta asiasta.

 

SOSTEn eritysasiantuntija Anna Järvinen

 

 

 

SOSTEn tutkija Juha Peltosalmi

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Hyvinvoivat ihmiset -blogi

Kaikki blogin artikkelit
Blogi
hankepäällikkö

8.7.2021 12:15

Sote-uudistus etenee kohti toimeenpanoa – järjestöillä edessä vaikuttamisen syksy

Sosiaali- ja terveyspalvelut Mennyt kevät on ollut vilkasta aikaa sote-vaikuttamisen kentällä. Järjestöjen sote-muutostuki on tehnyt omaa työsarkaansa tunnetuksi muun muassa valtakunnallisilla foorumeilla ja SOSTEn järjestöverkostoissa. Muutostuen koordinaation väki on tavannut sosiaali- ja terveysministeriön virkamiehiä, jotka vastaavat sote-uudistuksen toimeenpanon alueellisesta valmistelusta. Muutostuesta on myös edustus esimerkiksi yhdyspintojen valmisteluryhmässä, minkä lisäksi koko muutostuen joukkue on tehnyt tiivistä yhteistyötä Tulevaisuuden sote-keskus -ohjelman ja Työkykyohjelman Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen väen kanssa. Aluetyön rooli kasvaa, järjestöjen ja julkisen yhteistyössä vielä parannettavaa Sote-uudistus meni […]

Blogi
yhteiskuntasuhdepäällikkö

23.6.2021 12:15

Nukkuvien puolue voitti kuntavaalit. Mitä on käymässä demokratialle?

Kuntavaalit Kuntavaalit käytiin korona-ajan vaaleina, kertaalleen siirrettyinä. Ajankohdaksi valikoitui kesäkuinen sunnuntai. Osalle puolueista vaalien siirto antoi mahdollisuuden kasvattaa ehdokasmääriään. Tulosten perusteella vaaleissa nähtiin oikeisto-vasemmistoblokin välinen taistelu, joka päättyi kokoomuksen voittoon. Hallituspuolueiden suosio laski ja oppositiopuolueet paransivat kannatustaan. Ylivoimaisesti suurin voittaja oli kuitenkin nukkuvien puolue. Kuntavaalien äänestysaktiivisuus oli sodan jälkeisen historian huonoin, 55,1 prosenttia. Luku on pysäyttävä. […]

Blogi
erityisasiantuntija

21.6.2021 13:00

SuomiAreena: Erilainen Mingle antaa puheenvuoron päättäjien sijaan kokemuspuhujille 13.7.

Kansalaisyhteiskunta Kesä on täällä, ja monella saattavat vallitsevan tautitilanteen vuoksi kesäsuunnitelmat olla vielä hieman auki. Yksi asia on kuitenkin varma: SuomiAreena ja sen yhtenä ohjelmanumerona Erilainen Mingle, jossa SOSTEkin on yhteistyökumppanina, järjestetään heinäkuussa. Erilansen Mingle päästää SuomiAreenassa ääneen päättäjien ja virkamiesten sijaan ne ihmiset, joiden asioista poliitikot ja muut päättäjät päättävät, mutta joiden omia ajatuksia harvemmin […]