Käsitteillä on väliä – tarveharkinnan voi ymmärtää monella tavalla

Rintakuvissa Anna Järvinen ja Juha Peltosalmi, vieressä lukee heidän nimensä ja sana SOSTEblogi.

Etusivu / Blogi / Käsitteillä on väliä – tarveharkinnan voi ymmärtää monella tavalla

Sosiaalibarometri 2021:ssä selvitettiin vastaajien näkemyksiä siitä, miten asumistukijärjestelmää pitäisi uudistaa. Näkemyksiä kysyttiin sote-johtajilta, Kelan esihenkilöiltä ja sosiaalityöntekijöiltä. Heiltä tiedusteltiin näkemyksiä erilaisiin väittämiin koskien muun muassa asumistuen tasoa, tuen yksilökohtaiseksi muuttamista ja asumistuen tulorajojen nostamista. Yksi väittämistä kuului ”Asumistukeen tulisi lisätä tarveharkintaa”.

Etuuksissa tarveharkinnalla tarkoitetaan niitä kriteerejä, joiden perusteella etuus myönnetään. Esimerkiksi hakijan omat, puolison tai vanhempien tulot tai varallisuus voivat vaikuttaavat siihen, muodostuuko hakijalle oikeutta etuuteen. Ne vähentävät maksettavan tuen määrää ja tietyn rajan ylityksen jälkeen tukea ei makseta lainkaan. Yleisesti ottaen, mitä tiukempaa tarveharkinta on, sitä vaikeampaa etuutta on saada.

Ryhmittelyanalyysistä ristiriitaisia tuloksia

Sosiaalibarometrissa vastaajien jakautumista asumistuen määrää ja joustavuutta koskevien arvioiden mukaan tarkasteltiin ryhmittelyanalyysin avulla. Aluksi analyysiin otettiin mukaan vastaajien näkemykset kaikista asumistuen tasoa ja sen määräytymistä eri tavoin koskeneista kysymyksistä.

Ryhmittelyanalyysin tuloksena vastaajat jakaantuvat kahteen ryhmään: asumistuen tiukempia ehtoja kannattaviin sekä asumistuen määrän ja joustavuuden lisäämistä puoltaviin. Asumistuen tarveharkinnan lisääminen sai enemmän tukea niiltä vastaajilta, jotka olivat tuen joustavuuden ja määrän lisäämisen kannalla. Tuloksen voidaan ajatella viittaavan siihen, että varsin moni vastaaja tulkitsee myös tarveharkinnan lisäämisen tuen saajan kannalta myönteisemmäksi ja joustavammaksi vaihtoehdoksi.

Tiukempia kriteerejä vai lisää yksilökohtaisen tilanteen huomioimista?

Tämä sai pohtimaan sitä, miten vastaajat tarveharkinnan ymmärtävät. Ovatko he ymmärtäneet tarveharkinnan lisäämisen ehkä niin, että etuuteen lisättäisiin tarvekohtaista arviointia, ihmisten yksilöllisten tilanteiden parempaa huomioon ottamista? Niin, että tukea voitaisiin myöntää joustavammin, jos ihmisellä on erityisen hankala tilanne? Avovastausten perusteella voi päätellä osalla vastaajista olevan tämän suuntaisia toiveita tuen kehittämisestä. Jos tarveharkinta on ymmärretty näin, se kääntää aika lailla päälaelleen väittämällä tavallisesti tarkoitetun merkityksen.

Koska tuloksista ei pysty tarkemmin päättelemään, miten vastaajat ovat tarveharkinta-termin ymmärtäneet, jätettiin se kokonaan pois ryhmittelyanalyysistä. Tulosten perusteella voi vain todeta, että vastaajista 54 prosenttia toivoi asumistukeen lisää tarveharkintaa. Mitä he tällä tarkemmin käsittivät, jää kuitenkin epäselväksi.

Sosiaaliturvauudistuksessa varmistettava käytettyjen termien ymmärrettävyys

Tämä tarveharkintaa koskeva huomio muistuttaa siitä, että ei pidä olettaa yleisestikään käytettyjen termien olevan kaikille selviä.

Sosiaaliturvauudistuksen yhteydessä on hyvä kiinnittää huomiota siihen, että käytetyt termit selitetään rittävästi, jotta kaikki varmasti ymmärtävät ne samoin ja puhuvat samasta asiasta.