Skip to content

Kooste State of Health in the EU -seminaarista

18.2.2020 13.00

Hyvinvointi ja terveys
Hyvinvoivat ihmisetAsiakasmaksutHyvinvointi ja terveysKansanterveysSosiaali- ja terveyspalvelut

Suomen State of Health in the EU -terveysprofiilia 2019 (pdf) tarkasteltiin 12.2.2020 SOSTEn, eduskunnan Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen -ryhmän sekä Tutkijoiden ja kansanedustajien seura Tutkaksen järjestämässä tilaisuudessa eduskunnan Pikkuparlamentissa.

EU:n kehityssuuntia

Euroopan komission Suomen-edustuston talouspoliittinen neuvonantaja Ismo Grönroos-Saikkala esitteli pääkohtia Euroopan komission EU-maiden terveysprofiilien yhteydessä julkaistusta oheisraportista, jossa esitellään kehityssuuntauksia, joita on useimmissa tai kaikissa maissa.

Viisi suurta suuntausta terveysjärjestelmiemme muutoksessa

  1. Rokotekriittisyys on merkittävä kansanterveyden uhka kaikkialla Euroopassa, ja siihen voidaan puuttua parantamalla terveysosaamista, torjumalla väärää tietoa ja ottamalla aktiivisesti mukaan terveydenhuollon työntekijät.
  2. Digitalisaatio terveyden edistämisessä ja sairauksien ehkäisyssä vaatii kohdennettua valvontaa ja turvaamista sen kaikkien mahdollisuuksien hyödyntämiseksi.
  3. Tarvitaan lisää todisteita, jotta saataisiin oikeasti edullinen, laadukas, ennaltaehkäisevä ja parantava terveydenhoito.
  4. Eri osaamista yhdistävät innovaatiot tuottavat mahdollisuuksia terveysjärjestelmien kestävyyden lisäämiseksi.
  5. Edullinen, innovatiivinen ja kestävä lääke? Poliittiset päättäjät pyrkivät tasapainottamaan saatavuutta, lääkeinnovaatioiden kannustimia ja terveydenhuollon menojen verotuksellista kestävyyttä.

Suomen terveysprofiili 2019 – mistä ollaan huolissaan?

OECD:n ekonomisti Gaetan Lafortune esitteli Suomen terveysprofiilin 2019 keskeisiä tuloksia.

Terveydentila

Elinajanodote on Suomessa noin vuoden korkeampi kuin EU:n keskiarvo. Elinajanodotteessa on kuitenkin eroja eri ryhmien välillä. Erot elinajanodotteessa sosioekonomisen aseman mukaan ovat Suomessa edelleen suuret. Esimerkiksi korkeakoulutetun 30-vuotiaan miehen elinajanodote on 5,6 vuotta korkeampi kuin matalammin koulutetulla. Naisilla vastaava ero on 3,5 vuotta. Syyt eroihin ovat lähinnä riskitekijöille altistumisessa, kuten tupakoinnissa ja alkoholinkäytössä. Suomalaisista yli 65-vuotiaista 60 % ilmoittaa sairastavansa vähintään yhtä kroonista sairautta (EU 55%).

Riskitekijät

Tupakoinnin vähentämisessä on edistytty, mutta liiallinen alkoholinkäyttö on edelleen ongelma. Humalahakuinen juominen on suurempaa kuin muissa EU-maissa. Ylipaino ja liikalihavuus ovat kasvava kansanterveysongelma fyysisen passiivisuuden ja huonojen ravintotapojen vuoksi. Yksi viidestä aikuisesta on lihava ja yksi viidestä teini-ikäisestä on ylipainoinen.

Tehokkuus

Sairaalajärjestelmä tarjoaa korkealaatuista hoitoa akuuteille sairauksille, mutta haasteena on parantaa perusterveydenhuoltoa kroonisten sairauksien kasvavan määrän takia sekä edistää perusterveydenhuollon ja sairaaloiden välistä parempaa koordinointia ja seurata edistymistä.

Saavutettavuus

Hoitoon pääsy on yleensä hyvää, mutta odotusajat aiheuttavat korkeat tyydyttämättömien tarpeiden luvut erityisesti pienituloisten ihmisten keskuudessa. Muita syitä ovat taloudelliset syyt ja maantieteelliset esteet. Vuonna 2017 käyttäjiltä perittävät maksut kattoivat 20 %  senhetkisistä terveydenhuoltomenoista osuuden ollessa suurempi kuin EU:n keskiarvo

Tarvitaan tutkittuun tietoon pohjautuvaa pitkäjänteistä päätöksentekoa

Eduskunnan terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen -ryhmän puheenjohtaja Merja Mäkisalo-Ropponen (sd.) sekä Tutkaksen puheenjohtaja Outi Alanko-Kahiluoto (vihr.) korostivat molemmat puheenvuoroissaan tutkimuksen tärkeyttä osana näyttöön perustuvaa poliittista päätöksentekoa. Mäkisalo-Ropponen korosti päätöksenteon pitkäjänteisyyttä ja tulevaisuuteen investoinnin tärkeyttä. Esimerkiksi sote-uudistuksessa on tärkeä miettiä, millainen Suomi on 30 vuoden kuluttua ja varautua muutoksiin.

Perusterveydenhuoltoa vahvistettava

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru paneutui sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta käsittelevässä puheessaan  perustason terveydenhuollon vahvistamiseen. Hän painotti, että rakenteellisten uudistusten lisäksi on samalla tehtävä sisällöllistä uudistusta ja puututtava heti maaraportissakin mainittuihin perustason ongelmiin. Pitkät jonotusajat ja hoidon koordinaation puute heikentävät asiakkaan kokemusta tulla hoidetuksi. Perustason vahvistaminen on erityistason kannalta tärkeää. Mitä paremmin saamme perustason toimimaan, sitä vähemmän on painetta erikoistasolle, jossa silloin voidaan keskittyä vaativampiin tapauksiin.

Perusterveydenhuollon rakenteet – tulevaisuuden sote-keskus

Paneelikeskustelussa koskien tulevaisuuden sote-keskuksen toimivuutta toi varatoimitusjohtaja Hanna Tainio Suomen Kuntaliitosta esille, että hanke on tärkein osa koko sote-uudistusta. Onnistuakseen se edellyttää aitoa jalkautumista kuntiin, sosiaalipalveluiden tuontia mukaan, hyvää johtamista ja tukea nuorille lääkäreille. Professori Pekka Puska nosti esiin, että tarvitaan suurempia kokonaisvaltaisia sote-keskuksia ja niiden lisäksi pieniä terveyskioskeja, jotka ovat lähellä ihmisiä.

Tulevaisuuden sote-keskushanke ja hoitotakuu tuovat haasteita erityisesti alueilla, joissa on iso lääkäripula. Professori Pekka Puska nosti esille työolojen merkityksen, sen, miten houkuttelevaa perusterveydenhuollon työn on lääkärille ja miten erilaista tukea saa esimerkiksi erikoistasolta. Puska toi esiin myös huolen hoitajien saatavuudesta.

Sekä Tainio että Puska näkivät tärkeänä, että sote-keskuksiin viedään myös erityisesti paljon tarvittavia erikoislääkäripalveluita, mikä tuo säästöä verrattuna siihen, että asiakas ohjataan erikoissairaanhoitoon.

Päihteet ja elintavat

SOSTEn pääsihteeri Vertti Kiukas toi OECD:n raporttiin viitaten esille, että päihteet ovat suurin taustatekijä, joka vaikuttaa eliniänodotteeseen.

Sosiaali- ja terveysministeriön hallitusneuvos Ismo Tuomisen mukaan puolet eliniän pituudella mitatuista terveyseroista tulee alkoholista ja tupakasta. Kiukas toi myös esille, että alkoholin käyttö Suomessa on lisääntynyt 1960-luvun alusta lähtien, ja samaan aikaan alkoholipolitiikkaa on liberalisoitu. Jos terveyseroja halutaan aidosti vähentää, on otettava erilainen asenne alkoholipolitiikkaan. Suomi menee tällä hetkellä vastaan eurooppalaista valtavirtaa, jossa alkoholin säätelyä kiristetään.

Kansanedustaja Jouni Ovaska (kesk.) toi esiin, että liberalisointi alkoholipolitiikassa tulee jatkumaan. On muita keinoja, joilla päättäjät voivat vaikuttaa vaikkapa nuorten elinympäristöön ja arkeen, kuten oppilas- ja kouluterveydenhuollon resurssit ja harrastusmahdollisuuksien lisääminen.

Onko köyhällä varaa sairastaa?

Sydänliiton pääsihteeri Tuija Brax toi esille, että kansantalouden näkökulmasta liikkumavara esimerkiksi asiakasmaksuvyyhdin ratkaisemisessa on pieni. Väestön vanhetessa ja ikärakenteen muuttuessa maksutaakka käy kuitenkin kohtuuttoman suureksi. Yli 65-vuotiaista OECD:n raportin mukaan 60 % sairastaa ainakin yhtä kroonista sairautta, joista suuren osan muodostaa verenkiertoelinten sairaudet. Ne ovat myös dementian ja Alzheimerin taudin suurin riskitekijä. Verenkiertoelinten sairauksien ennaltaehkäisy on erittäin tärkeää. Tällöin hoidon saavutettavuus nousee tärkeään asemaan. Mitä heikommin koulutettu ja heikommassa asemassa yksilö on, sitä suurempi rooli on sillä, että hoitoa saa ajoissa.

Kansanedustaja Anna-Kaisa Ikosen (kok.) mukaan ihmisten palveluiden käyttöä ohjaillaan asiakasmaksuja kehittämällä. Maksuja tulisi arvioida sen kautta, minkälaista käytöstä halutaan saada aikaiseksi. Jos vaikkapa halutaan panostaa varhaiseen puuttumiseen, tulee esimerkiksi hoitajakäynnit tehdä kiinnostaviksi.

Tutkimuspäällikkö Jussi Tervolan (THL) mukaan perusterveydenhuollon saatavuutta tulisi parantaa maksuja poistamalla. Tutkimusten mukaan perusterveydenhuollossa maksuilla on merkitystä palveluiden käyttöön toisin kuin erikoissairaanhoidossa.

Tuija Brax huomautti myös, että hammashuolto on suuri eriarvoisuuskysymys. Huonompiosaisten hammashoitoon pääsyä tulee parantaa maksuja alentamalla. Olisi hyvä, jos julkisen terveydenhuollon maksuissa myös suun terveydenhuollon maksut sisällytettäisiin maksukattoon.

State of Health in the EU -terveysprofiileista

OECD julkaisee yhteistyössä EU:n kanssa State of Health in the EU -terveysprofiilit kustakin EU:n jäsenmaasta sekä Islannista ja Norjasta. Raporttien analyyseissä esitetään tiivis katsaus EU:n ja Euroopan talousalueen terveystilanteeseen ja terveysjärjestelmiin. Kunkin maan terveysprofiili tarjoaa lyhyen synteesin maan terveydentilasta, terveyteen vaikuttavista tekijöistä (keskittyen käyttäytymiseen liittyviin riskitekijöihin), selvityksen organisaation terveysjärjestelmästä sekä analyysin kunkin terveysjärjestelmän tehokkuudesta, saatavuudesta ja kestävyydestä. EU-maiden terveysprofiilit julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 2017. Niistä on sen jälkeen tullut tärkeä tietolähde EU:n terveyspolitiikan toimijoille.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Hyvinvoivat ihmiset -blogi

Kaikki blogin artikkelit
Blogi

6.4.2020 11:00

Poikkeustila kasvattaa ruoka-avun tarvetta – nyt tarvitaan yhteistyötä

Lomautusten, työttömyyden ja lapsiperheiden ahdingon lisääntyessä ruoka-avulle on kasvava tarve. Samaan aikaan ruoka-aputoimintaan on jättänyt merkittävän loven monet nopeasti alas ajetut ruokajakelut sekä erilaiset yhteisölliset ruokailut, jotka on jouduttu sulkemaan toistaiseksi. Lisäksi moni vapaaehtoinen kuuluu riskiryhmiin ja hävikkiruokaa on saatavilla vaihtelevasti. Ruoka-avun jatkuminen on turvattava Ruoka-aputoimijat järjestävät nyt pikavauhtia ruoka-aputoimintaansa uudelleen, jotta tarvitsevat saisivat apua […]

Blogi

3.4.2020 15:25

Kallis lasku koronaviruksesta kaikille vai erityisesti heikompiosaisille?

Suomen Yrittäjät ja eri asiantuntijat ovat hallituksen koronaviruspandemian eristystoimenpiteiden myötä ilmaisseet huolensa yritystoiminnan ja ihmisten toimeentulon puolesta. Yhteiskunnassa on monilla nyt hätä ja pelko tulevaisuudesta, täysin oikeutetusti. Kolmannen sektorin tehtävä on huolehtia erityisesti yhteiskunnan heikompiosaisista. Erilaisia huolen ilmaisuja kuuluu nyt kentän ruohonjuuritason toimijoilta. Tämä kirjoitus on hätähuuto näiden ihmisten puolesta. Toivomme, että hyvinvointivaltiossa voimme myös […]

Blogi

2.4.2020 09:45

Kauppa-apua ikäihmisille ja vammaisille henkilöille

Tampereen Hervannassa toimii Yhdessä Selviytymisen Tuki YSTI ry, joka on kehittänyt uusia tapoja kohdata asiakkaitaan poikkeusoloissa. YSTI ry:n Verkko-yksikkö välittää vapaaehtoisapua hervantalaisille ikäihmisille ja vammaisille henkilöille. Nyt poikkeusoloissa vapaaehtoisemme eivät ole voineet tehdä normaaleja, fyysistä läsnäoloa vaativia seurustelu-, asiointi-, saatto-, harrastus- ja ulkoilukeikkoja. Olemmekin kehittäneet kaksi uutta vapaaehtoistoiminnan muotoa, juttelukeikat puhelimitse sekä kauppa-avun, josta kerromme […]