Skip to content

Korona ikääntyneiden kukkarolla

21.4.2021 8.39

Sosiaalibaro
Hyvinvoivat ihmisetKoronavirus ihmisten arjessaSosiaalibarometri 2021Sosiaali- ja terveyspalvelutSosiaalibaroToimeentulo

Kotitalouksien tulot ja menot sekä taloudellinen käyttäytyminen ovat muuttuneet koronaepidemian aikana. Kilpailu- ja kuluttajaviraston selvityksen mukaan rahankäyttö on vähentynyt ja säästäminen lisääntynyt huomattavasti rajoitusten aikana. Kotitaloudet kohtasivat koronan taloudelliset vaikutukset kuitenkin eri tavoin. Kipeimmän osuman saivat ne, jotka joutuivat lomautetuiksi tai työttömiksi. Taloudelliset ongelmat ovat näkyneet muun muassa ruoka-avun tarpeen kasvuna, kuten jo Sosiaalibarometri 2020 osoitti.

Koronaepidemian taloudelliset vaikutukset ulottuivat oletettavasti myös ikääntyneisiin kotitalouksiin, mutta asiaa ei ole juuri selvitetty. Asiaan tartuttiin tuoreessa Sosiaalibarometrissa, jossa sosiaalityöntekijät arvioivat koronaepidemian vaikutuksia ikääntyneiden menoihin. Osa sosiaalityöntekijöistä arvioi, että poikkeuksellinen tilanne vähensi menoja ikääntyneillä koska harrastuksiin, liikkumiseen ja matkustamiseen käytettiin vähemmän rahaa kuin aiemmin: ”Rahaa ei juuri kulu, kun ollaan kotona.” Menot vähentyivät myös, jos esimerkiksi palvelujen piiriin, kuten terveydenhoitopalveluihin, hakeuduttiin aiempaa harvemmin. Eläketurvakeskuksen tutkimuksen mukaan koronaepidemialla ei ollut suurta vaikutusta eläkeläisten toimeentuloon. Vastaajista vajaa kymmenen prosenttia koki, että toimeentulo heikentyi koronaepidemian seurauksena.

Graafi: Sosiaalityöntekijöiden arviot siitä, miten koronaepidemia vaikutti ikääntyneiden menoihin syys-joulukuussa 2020 (n = 60). Kasvaneet yli 50 %. Ei vaikutusta yli 30 %. Pienentyneet yli 10 %.

Lisäpalvelut veivät varoja

Sosiaalibarometrissa enemmistö sosiaalityöntekijöistä kuitenkin arvioi, että ikääntyneiden menot kasvoivat koronaepidemian vuoksi. Karanteeninomaisten olosuhteiden noudattamiseksi moni ikääntynyt joutui turvautumaan asiointipalveluihin, joista usein perittiin maksu. Rahaa meni myös kauppatavaroiden ja lounaan kuljetusmaksuihin tai kasvaneisiin puhelinkuluihin: ”Kauppakassipalvelut lisääntyneet ja valmisateriat maksavat”, arvioitiin sosiaalityöntekijöiden vastauksissa.

Samoin matkakustannukset kasvoivat, jos julkisen liikennevälineen korvasi taksikyyti. Kotipalveluja tai terveydenhoitoa oli mahdollisesti ostettu yksityiseltä toiminnanharjoittajalta, jos kunnan palveluja, kuten kotihoitoa, oli vähennetty tai jos kunnan palvelua oli vaikea hankkia. Aiemmin omaisilta ja muilta läheisiltä saadun avun korvaaminen palveluina maksoi myös. ”Kotiin hankittavia ostopalveluita on normaalia enemmän. Onko läheisten apua vähemmän saatavissa?” pohdittiin sosiaalityöntekijöiden vastauksissa.

Kynnys toimeentulotuen piiriin korkea

Noin joka viides 75 vuotta täyttäneistä on pienituloinen. Pienituloisilla tuloista jää muuhun kulutukseen varsin vähän pakollisten menojen jälkeen. Yllättävät maksut voivat suistaa raha-asiat raiteiltaan, jos talous on heikoissa kantimissa. Tilanne muuttuu erityisen hankalaksi, jos menot ylittävät tulot ja asiointi Kelassa on vaikeaa, eikä toimeentuloturva-asioita saada vireille tai lisätuen hakemisessa kohdataan ongelmia. Sosiaalityöntekijöiden mukaan ikääntyneet olivat yksi perustoimeentulotuen asiakasryhmistä, jonka arvioitiin kärsineen koronaepidemian aikaisessa tilanteessa eniten.

Kela sulki toimistoja ja asiointipisteitä poikkeusaikana tai Kelan toimistot olivat avoinna rajoitetusti, jolloin asiakaspalvelijaa pääsi tapaamaan vain ajanvarauksella. Kela lisäsi resursseja puhelinpalveluun, mutta palvelu oli välillä pahasti ruuhkautunut. Iäkkäistä monet eivät hallitse digilaitteita tai he eivät ole tottuneet sähköisiin palveluihin, mikä vaikeutti perustoimeentulotukeen liittyvää asiointia. Sosiaalibarometrissa arvioitiin, että ikääntyneiden kohdalla kasvokkaista palvelua oli vaikea korvata.

Korona-arki toi mukanaan monia muutoksia ikääntyneiden hyvinvointiin, elintapoihin ja palveluihin. Koronaepidemian vaikutuksia ikääntyneiden talouteen on tutkimuksissa käsitelty vain vähän. Sosiaalibarometri 2021 osoittaa, että epidemialla oli seurauksia ikääntyneille kotitalouksille ja osalle ikääntyneistä koronaepidemia ja rajoitustoimet aiheuttivat lisäkustannuksia. Mutta hennottiinko lisätukea ostaa tarvittavassa määrin? Saivatko kaikki tarvitsemansa avun poikkeusaikana vai onko rahanpuutteen vuoksi kenties tingitty esimerkiksi aterioista tai muusta tuesta?

Katja Ilmarinen katsoo kameraan.

Katja Ilmarinen
erikoistutkija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
katja.ilmarinen(at)thl.fi

 

 

 

 

 

 

Kirjallisuus

Anttinen, Markus, Hakola-Uusitalo, Tuulia, Heinonen, Miika, Järvelä, Katja, Maliranta, Mika, Saastamoinen, Mika, Sipiläinen, Matti (2020). Koronakriisin vaikutus kotitalouksiin. Kilpailu- ja kuluttajaviraston selvityksiä 1/2020. Kilpailu- ja kuluttajavirasto, Helsinki.

Eronen Anne, Hiilamo Heikki, Ilmarinen Katja, Jokela Merita, Karjalainen Pekka, Karvonen Sakari, Kivipelto Minna, Koponen Erja, Leemann Lars, Londén Pia, Saikku Peppi (2020). Sosiaalibarometri 2020. SOSTE Suomen sosiaali- ja terveys ry, Helsinki.

Eronen Anne, Hiilamo Heikki, Ilmarinen Katja, Jokela Merita, Karjalainen Pekka, Karvonen Sakari, Kivipelto Minna, Knop Jade, Londén Pia (2021). Sosiaalibarometri 2021. Suomen sosiaali- ja terveys ry, Helsinki.

Kuivalainen Susan (2021). Vuosi pandemiaa takana – Puolet eläkeläisistä kokee elämänlaatunsa heikentyneen. Blogi-kirjoitus. Eläketurvakeskus, Helsinki. < https://www.etk.fi/blogit/vuosi-pandemiaa-takana-puolet-elakelaisista-kokee-elamanlaatunsa-heikentyneen>

Suomen virallinen tilasto (SVT) Tulonjakotilasto [verkkojulkaisu]. ISSN=1795-8121. Tuloerot (Kansainvälinen vertailu) 2017, 3 Ikä ja pienituloisuus. Helsinki: Tilastokeskus. http://www.stat.fi/til/tjt/2017/01/tjt_2017_01_2019-03-01_kat_003_fi.html.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Hyvinvoivat ihmiset -blogi

Kaikki blogin artikkelit
Blogi
erityisasiantuntija

20.10.2021 08:15

Syrjäytyminen on Suomen sisäisen turvallisuuden suurimpia uhkia – järjestöt ehkäisevät uhkia ja luovat turvallisuutta

Kansalaisyhteiskunta Mistä alat etsiä tietoa ja apua, kun jotain pahaa, yllättävää tapahtuu? Kun vanha äitini joutui valepoliisirikoksen uhriksi, tietoa löytyi parhaiten järjestöjen nettisivuilta, Suvanto ry:stä ja Rikosuhripäivystyksestä. Kun valmistelin SOSTEn lausuntoa sisäisen turvallisuuden selonteosta, tajusin kuinka monella tavalla ja konkreettisesti sosiaali- ja terveysjärjestöt synnyttävät turvallisuuden tunnetta ja puuttuvat turvallisuusuhkien juurisyihin ihan perustoiminnallaan. Ja sitten auttavat ja […]

Blogi
yhteiskuntasuhdepäällikkö

24.9.2021 09:00

Marinin hallituksen arvosana laski hyvästä tyydyttävään

Kansalaisyhteiskunta Hallituksen jokasyksyinen budjettiriihi oli ja meni, mutta mitä jäi käteen? Arvioin hallituksen päätöksiä SOSTEn keskeisten vaikuttamiskärkien kautta: työllisyys ja toimeentulo terveyteen ja hyvinvointiin investointi ilmastotoimet Edellisessä hallituksen puoliväliriihen arvioinnissa yleisarvosana oli vielä hyvä 8,0. Nyt yleisarvosanaksi tuli 7,3 – siis tyydyttävä. Analyysien tueksi olen käyttänyt SOSTEn asiantuntija-arvioita siitä, mitä hyvää tai mitä huonoa ja epäselvää riihen […]

Blogi
erityisasiantuntija

30.8.2021 13:00

Toimeentulotukilakia uudistetaan – kerro meille näkemyksesi!

Sosiaaliturvauudistus Sosiaaliturvaa uudistetaan pitkäjänteisellä komiteatyöllä, mutta toimeentulotuen ilmiselviin epäkohtiin halutaan puuttua jo nopeammin. Sosiaali- ja terveysministeriön toimeentulotukityöryhmän mietintö julkaistiin 10.8.2021. Siinä ryhmä ehdottaa muutoksia lakiin, tekee ehdotuksia sen toimeenpanoon ja tuen hakemiseen liittyen sekä nostaa esiin jatkoselvittelyä vaativia kysymyksiä. Keskeisenä tavoitteena kerrotaan, että haavoittuvimmassa asemassa olevien asiakkaiden tuen tarpeisiin vastataan nykyistä paremmin. Lue lisää:  Työryhmä esittää […]