Skip to content

Koronapandemia on lisännyt kiinnostusta terveyttä ja terveyden edistämistä kohtaan maailmanlaajuisesti

19.1.2022 8.30

Hyvinvointi ja terveys
Hyvinvointi ja terveysIUHPEKansainvälinen toimintaHyvinvointi ja terveysHyvinvointitalousWellbeing Economy

WHO:n 10. terveyden edistämisen maailmankonferenssi järjestettiin 13.–15.12.2021. Osallistuin järjestöedustajana konferenssin Suomen valtuuskuntaan, jota johti pääjohtaja Markku Tervahauta Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta. Toinen järjestöedustaja oli ylilääkäri Eeva Ollila Suomen Syöpäyhdistyksestä. Konferenssin teemana oli hyvinvointi keskittyen terveyden ja hyvinvoinnin, talouden ja ympäristön yhteyksiin. Tästä ajasta kertoo se, että konferenssi järjestettiin virtuaalisesti.

Suomi on kokoaan suurempi toimija terveyden edistämisessä kansainvälisesti

Terveyden edistäminen on Suomen terveyspolitiikan kulmakiviä, ja se on Suomen pitkäaikainen globaalin terveyspolitiikan painopiste. Suomi on aktiivisesti kehittänyt sitä tuomalla WHO:n ja EU:n asialistoille muun muassa Terveyttä kaikille -ajattelua, joka tunnetaan kansainvälisen terveyspolitiikan käytössä termillä Health in All Policies, HiAP. Se korostaa kokonaisvaltaista ja poikkihallinnollista lähestymistapaa terveyteen. Terveysasioista tulisi puhua hallinnonrajat ylittävästi, minkä merkitys on korostunut entisestään koronapandemian aikana. Nykyistä ja tulevia pandemioita ei voiteta yksin, vaan keinot on löydettävä yhdessä.

WHO:n konferenssissa Suomen hyvinvointitaloustyölle tunnustusta

Yksi Suomen EU-puheenjohtajuuskauden 2019 pääteemoista sosiaali- ja terveyssektorilla oli hyvinvointitalous, joka jatkoi ja laajensi hyvinvoinnista ja terveydestä käytävää keskustelua. Suomessa on tehty hartiavoimin työtä sen eteen, että Suomen lanseeraama hyvinvointitalous-ajattelu edistyisi ja laajenisi. Viime vuosina on voitu ilolla seurata, kuinka hyvinvointitalous on noussut yhä enemmän yhteiskuntapolitiikan agendoille niin Suomessa, Euroopassa kuin muuallakin maailmassa. WHO:n joulukuun konferenssissa englantilainen taloustieteilijä, professori Kate Raworth, joka tunnetaan muun muassa hänen kehittämästään ”donitsitalouden” talousmallista, antoi tunnustusta hyvinvointitaloustyölle. Hän mainitsi, että monet maat, kuten Uusi-Seelanti, Suomi, Islanti ja Skotlanti, ovat hyvinvointitalousajattelussa jo pitkällä.

WHO:n konferenssissa hyvinvointitaloutta Suomen kontekstissa avasi pääjohtaja Markku Tervahauta Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta. Hän kertoi puheenvuorossaan muun muassa Suomen kokemuksista koronapandemian hoidossa. Kaiken ydin on toimiva julkinen terveydenhuolto. Hän mainitsi, että pandemian aikana olemme kiinnittäneet huomiota muun muassa maahanmuuttajiin. Olemme työskennelleet rokotuksiin liittyvissä kysymyksissä monikulttuurisesti ja monikielisesti yhteistyössä kirkon ja kansalaisjärjestöjen kanssa.

Johtaja Kristian Wahlbeck Mieli ry:stä kertoi, että Suomessa nähdään hyvinvointitalousinvestoinnit tärkeinä. Koronapandemia on lisännyt ihmisten stressiä, paineita ja yksinäisyyttä. Tämä on osaltaan vaikuttanut siihen, että kiinnostus henkiseen hyvinvointiin ja sen edistämiseen on lisääntynyt.

Koronapandemia on osoittanut terveyden priorisoinnin tärkeyden kansainvälisessä politiikassa

WHO:n pääjohtaja Tedros Adhanom Ghebreyesus muistutti, että pandemia on osoittanut, että jos terveys on uhattuna, niin kaikki muukin on uhattuna. Terveyttä ei voi nähdä kustannuksena. Meidän täytyy muuttaa ajattelua sen suhteen, miten terveyttä arvotetaan ja miten talous voi tukea terveyttä. Pandemiaan auttavat rokotteet, mutta ne eivät auta juurisyihin. Käsissä on isoja haasteita, kuten köyhyys, nälänhätä, ilmastonmuutos. Emme voi jatkaa jatkuvan kulutuksen tiellä. Talouskasvulta pitää edellyttää kestävyyttä.

OECD:n pääjohtaja Mathias Cormann painotti puheessaan pandemian vaikutuksia erityisesti matalan tulotason maissa. Köyhyys on lisääntynyt. Parlamenttien välisen liiton (Inter-Parliamentary Union, IPU) pääjohtaja Martin Chungong muistutti, että parlamentaarisessa työssä lait ovat vahva väline terveyden edistämisessä. Niillä on merkittävä vaikutus terveyteen, esimerkkeinä kansanterveyslaki sekä terveydenhuoltolaki, jossa säädetään muun muassa hoitoon pääsystä.

Voi sanoa, että terveys ei ole kiinnostanut kansainvälisessä politiikassa ennen koronapandemiaa tarpeeksi. Vähäinen mielenkiinto on näkynyt muun muassa WHO:n rahoituksessa. Asiaan kiinnitti huomiota epidemiologian ja kansanterveyden professori, Sir Michael Marmot, joka havainnollisti asiaa sanomalla, että WHO:n budjetti on pienempi kuin ison yhdysvaltalaisen kaupunginsairaalan.

WHO:n varapääjohtaja ZsuZsanna Jakab peräänkuulutti kestäviä investointeja terveyden edistämiseen. Pitää huolehtia siitä, että terveysjärjestelmät ovat saavutettavia ja laadukkaita. Koronapandemia on osoittanut, kuinka tärkeätä on holistinen ja horisontaalinen lähestymistapa, jossa huomioidaan muun muassa ympäristö.

Kaupungit ovat avainasemassa, kun puhutaan rauhan tekemisestä luonnon kanssa

Emeritusprofessori Trevor Hancock Victorian yliopistosta Kanadasta on sitä mieltä, että suurin uhka globaalille kansanterveydelle on se, että maailman johtajat ovat epäonnistuneet pitämään ilmaston lämpenemisen nousun alle 1,5 asteessa.

Hän oli samoilla linjoilla kuin YK:n pääsihteeri Antonio Guterres, joka on todennut, että rauhan tekeminen luonnon kanssa on 2000-luvun ykkösprioriteetti kaikille ja kaikkialla. Hancock muistutti, että kaupungit ovat avainasemassa, kun puhutaan rauhan tekemisestä luonnon kanssa. Kestävyyden saavuttaminen hävitään tai voitetaan kaupungeissa, joissa 70–80 prosenttia maailman väestöstä odotetaan asuvan vuoteen 2050 mennessä. Kaupungit tuottavat noin 80 prosenttia maailman bruttokansantuotteesta ja vastaavat yli 70 prosentista maailman hiilidioksidipäästöistä. Kaupungit, jotka pystyvät tarjoamaan ihmisille hyvän elämän planeetan rajoissa, ovat menestyviä ja kestäviä. Hancock muistutti, että monet ilmaston hyväksi tehtävät valinnat hyödyttävät myös terveyttä, kuten punaisen lihan syönnin vähentäminen, julkisen liikenteen lisääminen sekä kulutuksen ja jätteen määrän vähentäminen.

Professori Kate Raworth toivoi, että koronapandemia toimisi herätyksenä sille, että loputon kulutus loppuisi ja alkaisimme miettiä enemmän luonnonvarojen käyttöä. Talouden tulisi Raworthin mukaan palvella ja edistää hyvää elämää planeetan hyvinvoinnin rajoissa.

Ottawan julkilausumasta 35 vuotta

Terveyden edistämisen maailmankonferenssien viestit kantavat usein vuosiksi ja vuosikymmeniksi eteenpäin. Vuonna 1986 järjestetty ensimmäinen WHO:n terveyden edistämisen konferenssi on jäänyt historiaan Ottawa Charter -terveydenedistämisen julkilausuman (pdf) johdosta. Ottawan julkilausuma loi terveyden edistämisen viitekehyksen ja periaatteet, joiden painotus on vaihdellut ajan saatossa. Vaikka julkilausumat eivät yleensä ole WHO:n jäsenmaita sitovia, ne viitoittavat tietä, jonka avulla tulevia terveyspoliittisia linjauksia tehdään. Siksi viime joulukuussa Genevessä järjestetty WHO:n 10. maailmankonferenssi oli kiinnostava tilaisuus kuulla, onko Ottawan julkilausuman viestit edelleen ajankohtaisia ja mitä asioita halutaan painottaa tulevaisuudessa.

Terveyden edistämisen tulevaisuus: planeettatietoisuus lisääntyy

Lopuksi voi todeta, että vaikka kieli ja käsitteet ovat muuttuneet ajan kuluessa, niin terveyden edistämisen tausta-ajatukset kokonaisvaltaisesta terveyden edistämisestä ovat kestäneet aikaa yllättävänkin hyvin. 35 vuotta sitten Ottawan asiakirjassa nostettiin esiin muun muassa terveyttä edistävien ympäristöjen merkitystä.

Kuitenkin terveyden edistämisessä on vasta viime vuosina alettu enemmän painottaa planeettatietoisuuteen liittyviä seikkoja. Tähän kiinnitti huomiota muun muassa professori Trevor Hancock IUHPEn 23. terveyden edistämisen maailmankonferenssin 2019 puheenvuorossaan (YouTube) todeten, että terveyden edistäminen on ollut ekologisesti sokea. Hän peräänkuuluttikin terveyden edistämiseltä vahvaa ekologis-sosiaalista lähestymistapaa terveyteen.

Joulukuun konferenssin lopuksi julkaistiin Geneven julkilausuma (pdf) poliittisen tuen vahvistamiseksi hyvinvoinnin ja terveyden edistämiselle. Siinä todetaan, että hyvinvointi on poliittinen valinta. Hyvinvointiin vaikuttavat muun muassa politiikka, instituutiot, talous ja ekosysteemi.

Lue lisää

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Hyvinvointi ja terveys -blogi

Kaikki blogin artikkelit
Blogi
erityisasiantuntija

13.9.2022 09:00

EU ottaa askeleita kohti digitaalista terveydenhuoltoa ja terveysdatan jakamista yli rajojen

Sosiaali- ja terveyspalvelut Covid-19-pandemia on koetellut yhteiskuntia ja etenkin terveydenhuoltoa laajasti. Kriisin kokemuksia ja oppeja käsitellään parhaillaan monissa eri työryhmissä niin kansallisesti kuin kansainvälisesti, jotta vastaaviin tilanteisiin osattaisiin varautua jatkossa paremmin. Parhaillaan valmistellaan muun muassa Maailman terveysjärjestö WHO:ssa kansainvälistä pandemiayleissopimusta. Sopimus on tärkeä, koska mikään hallitus tai instituutio ei yksin pysty torjumaan tulevia pandemioita. Euroopan komissio on myös […]

Blogi

12.9.2022 13:00

Paradoksit kuntoutukseen hakeutumisessa

Sosiaali- ja terveyspalvelut Olemme Toimijuus ja sosioekonomiset erot kuntoutukseen hakeutumisessa -tutkimushankkeessa* haastatelleet kevään ja kesän 2022 aikana kymmeniä kuntoutuksen asiantuntijoita ja Kelan kuntoutusta hakeneita henkilöitä. Haastatteluaineiston alustava analyysi on saanut meidät havahtumaan toimijuuden paradokseihin, joita kuntoutukseen hakeutumiseen liittyy. Paradoksi 1: Kuntoutusta hakeva joutuu ponnistelemaan juuri silloin, kun hän on jo valmiiksi heikoilla Niin kuntoutuksen asiantuntijoiden kuin kuntoutusta hakeneiden […]

Blogi

3.9.2022 14:05

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen erityistehtävänä on tukea ruotsinkielisten sote-palvelujen kehittämistä

Sote-uudistus Ruotsinkielisten sote-palveluiden kehittämisen tuki -projektimme käynnistyi maaliskuussa. Länsi-Uudellemaalle on sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain mukaan annettu yksi ruotsinkielisistä erityisratkaisuista. Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen erityistehtävänä on tukea ruotsinkielisten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kehittämistä koko maassa. Yksi projektin tavoitteista on muodostaa yhteisiä ruotsinkielisten TKIO-toimijoiden (tutkimus, kehittäminen, innovaatio ja osaaminen) verkostoja kaksikielisiltä hyvinvointialueilta (Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa, Varsinais-Suomi, Itä- ja Länsi-Uusimaa, Helsinki, Vantaa-Kerava, […]