Skip to content

Kustannustuen toinen hakukierros käynnistyy – järjestöjen asema selkeytymässä

15.12.2020 13.00

Järjestöille
Elinvoimaiset järjestötKoronavirusKoronavirus ja järjestöjen toimintaedellytyksetAvustusjärjestelmäJärjestöilleKansalaisyhteiskunta

Kustannustuki on tarkoitettu yrityksille, joiden liikevaihto on pudonnut koronapandemian vuoksi ja joilla on siksi vaikeuksia selvitä vaikeasti sopeutettavista palkka- ja muista kuluista. Kustannustuen ensimmäinen hakukierros sulkeutui elokuun lopussa. Koska koronapandemian aiheuttama vaikea tilanne ei ole hellittänyt, kustannustukea on päätetty jatkaa.

Kustannustukilakiin on tehty joitakin muutoksia, jotta se vastaisi paremmin yritysten tarpeisiin. Tukiviranomaisena toimivan Valtiokonttorin mukaan kustannustuen toinen hakukierros pyritään avaamaan 21.12.2020 ja haun avauspäivä vahvistetaan 18.12.2020. Tukihakemus tulee tehdä Valtiokonttorille viimeistään 26.2.2021.

Perusvaatimuksena on edelleen sekä toimialan että yrityksen liikevaihdon lasku

Tuen myöntäminen edellyttää, että yrityksen päätoimialan liikevaihto on COVID-19-pandemian takia laskenut 10 % ja yrityksen liikevaihto 30 % kesä-lokakuussa 2020, kun niitä verrataan kesä-lokakuun liikevaihtoon 2019. Toukokuussa 2019 tai sen jälkeen perustetuille yrityksille vertailujakso on tammi-helmikuu 2020.

Valtioneuvosto listaa tuen piiriin kuuluvat toimialat asetuksella, joka sen on tarkoitus antaa 18.12.2020. Tukea voi kuitenkin saada myös yritys, jonka päätoimiala ei ole asetuksessa. Tällöin yrityksen tulee hakemuksessaan osoittaa, että sen liikevaihto on laskenut vähintään 30 % erityisen painavien pandemiaan liittyvien syiden takia.

Erityisen painavina pandemiaan liittyvinä syinä lain esitöissä on painotettu julkisoikeudellista rajoitusta tai kirjallista määräystä, joka on vaikeuttanut yrityksen toimintaa. Rajoitukseen vetoavan yrityksen tulee hakemuksessaan selvittää ainakin rajoituksen antaja, rajoituksen kestoaika, rajoituksen alueellinen ulottuvuus ja vaikutus yrityksen liikevaihtoon.

Liikevaihdon minimiraja poistuu ja korvattavien kustannusten määräytymistä on tarkennettu

Aiemman kustannustuen liikevaihdon minimiraja (20 000 euroa 4 kuukauden vertailukaudella) on poistettu, jotta tuki kohdistuisi paremmin pieniin yrityksiin. Pienin maksettava tuki on kuitenkin edelleen 2000 euroa.

Palkkakustannukset on korvattu termillä palkkakulut, joka kuvastaa tarkemmin tulorekisteristä saatavia tietoja yrityksen maksamista suorista palkoista, pois lukien muun muassa henkilöstösivukulut sekä lomarahat- ja korvaukset. Valtiokonttori saa palkkakulutiedot suoraan tulorekisteristä.

Kiinteiden kustannusten sijaan laissa käytetään nyt termiä joustamattomat kustannukset. Kyse on eristä, jotka eivät jousta suhteessa myynnin vähenemiseen. Sellaisia voivat lain esitöiden mukaan olla muun muassa vuokra- ja muut kulut liiketoiminnassa käytettävästä omaisuudesta, laite- ja esinevuokrat, käyttöoikeuskorvaukset, lisenssimaksut ja välttämättömät vuokratyövoiman kulut. Arviointi on määrä perustaa vaihtoehtoiskustannusajatteluun kysyen, mitkä ovat ne velvoitteet, joiden mukaiset suoritukset on tehtävä, vaikkei yrityksellä olisi myyntiä lainkaan.

Joustamattomuusvaatimus ei ole aivan ehdoton, mutta jossain määrin joustavia kuluja voidaan korvata ainoastaan siitä määrästä, joka ei ole joustanut suhteessa toiminnan alentuneeseen volyymiin. Kulujen on oltava lopullisia ja kohdistuttava juuri tukikauteen, mikä hakijan pitää pystyä todentamaan. Tarvittaessa hakijan pitää oikaista kuluilmoitustaan jälkikäteen toteutuneiden kustannusten mukaisesti.

Kuluja otetaan huomioon kuukausitasolla yhteensä enintään yrityksen vertailukauden keskimääräistä kuukausikohtaista liikevaihtoa vastaava summa. Kustannustuen enimmäismäärä on 500 000 euroa yritystä kohti ja yhden yrityksen kaikkien EU:n tilapäiseen puitetukiohjelmaan perustuvien koronatukien yhteismäärä ei saa ylittää 800 000 euroa.

Yhdistysten ja säätiöiden asema on selkeytymässä

Yhdistykset ja säätiöt ovat joutuneet koville koronatukihakemustensa kanssa. Ennen kustannustukilakia ei ymmärretty järjestöjenkin olevan yrityksiä, kun ne harjoittavat liiketoimintaa. Järjestöt suljettiin virheellisesti tuen ulkopuolelle vain sillä perusteella, että ne eivät ole yhtiöitä. SOSTE on tehnyt päättäväistä vaikuttamistyötä tilanteen selkeyttämiseksi.

SOSTEn vaikuttamistyön tuloksena alkuperäisen kustannustukilain esitöissä todettiinkin, että myös liiketoimintaa harjoittavat yhdistykset ja säätiöt kuuluvat yrityksen määritelmään ja siten kustannustuen piiriin. Laissa ei kuitenkaan käsitelty tarvetta erottaa toisistaan järjestöjen liiketoiminta ja muu toiminta. Tukihakemuslomake ei myöskään mahdollistanut sitä, että järjestöt olisivat itse tehneet tämän erottelun palkkakulujen osalta.

Erottelun pulmallisuuden vuoksi tukea hakemassa olleet yhdistykset saivat joskus Valtiokonttorin asiakaspalvelussa epäselvää ja hämmentävää ohjeistusta. Sen perusteella jotkin järjestöt jättivät tuen hakematta, vaikka olisivat voineet olla siihen oikeutettuja. Toisaalta jotkin järjestöt saivat vastoin tahtoaan tukea jopa moninkertaisesti sen määrän, mikä laissa on tarkoitettu, ja ovat sitä jälkikäteen palauttaneet.

SOSTE on tuonut epäkohdan toistuvasti esiin lausunnoissaan. Eduskunnan talousvaliokunta huomioi asian käsitellessään kustannustukilain muutosehdotusta todeten, että ”Talousvaliokunta pitää hyvänä, että tuen piiriin kuuluvat myös yhdistykset ja säätiöt, joilla on liiketoimintaa. Tukea myönnettäessä on oleellista erotella yhdistysten ja säätiöiden liiketoiminta muusta toiminnasta siten, että tukitoimet voivat kohdistaa ainoastaan liiketoimintakokonaisuuteen.”

Valtiokonttorin taholta SOSTElle on vahvistettu, että yhdistysten ja säätiöiden kustannustukihakemuksia käsiteltäessä tullaan toisella hakukierroksella tekemään ero niiden taloudellisen ja ei-taloudellisen toiminnan eli käytännössä liiketoiminnan ja perinteisen järjestötoiminnan välillä.

Järjestöjen on itse erotettava liiketoiminta ja muu toiminta tukihakemuksissaan

Taloudellisen ja ei-taloudellisen toiminnan erottelun vaatimus tulee suoraan EU:n valtiontukisääntelystä. Sen mukaan taloudellista toimintaa on kaikki tavaroiden tai palvelujen tarjoaminen markkinoilla. Monille sote-järjestöille asia on jo entuudestaan tuttu siitä, että esimerkiksi STEA ei käytännössä rahoita mitään taloudellista toimintaa ja edellyttää sen eriyttämistä kirjanpidossa.

Yritystuissa tämä toimii käänteisesti eli ne kohdistuvat ainoastaan taloudelliseen toimintaan. Arvioitaessa esimerkiksi kustannustuen liikevaihtovaatimuksia, otetaan huomioon ainoastaan liiketoiminnan liikevaihto. Vastaavasti arvioitaessa korvattavia kustannuksia eli palkkakuluja ja muita kustannuksia, huomioidaan ainoastaan liiketoiminnan kustannukset. Erottelu tulee pitää selkeänä kautta linjan.

Erottelupulma on koskenut erityisesti palkkakulutietoja, jotka Valtiokonttorin järjestelmä hakee suoraan tulorekisteristä. Tulorekisteri ei nimittäin erottele palkkakuluja toiminnan luonteen perusteella, vaan se on tuen hakijan itse tehtävä. Tätä kirjoitettaessa ei ole selvää, missä määrin kustannustuen uudistettu hakulomake vastaa erottelutarpeeseen. Joka tapauksessa tukea hakevan järjestön on syytä huolehtia siitä, että tekee erottelun jossain kohden hakemustaan, tai muuten tulee varautua lisäselvityspyyntöön.

Kustannustuen hakemiseen kannattaa paneutua huolella

Tuen hakijan on syytä perehtyä hyvin kustannustuen myöntämisen edellytyksiin. Parhaiten se tapahtuu Valtiokonttorin nettisivujen kautta, jotka tarjoavat ajantasaista tietoa selkeässä ja konkreettisessa muodossa. Kannattaa kiinnittää huomiota yksityiskohtiin. Vaikuttaa siltä, että jotkin järjestöt eivät ensimmäisellä hakukierroksella havainneet esimerkiksi mahdollisuutta toimialapoikkeukseen tai eivät sitä pystyneet omalta kohdaltaan perustelemaan. Samalla on huomattava, että kaikkia yksityiskohtia ei ole tyhjentävästi määritelty, kuten korvattavia kustannuksia. Niiden suhteen perustelut ovat erityisen tärkeitä.

Mitä selkeämmin ja täydellisemmin hakemuksen onnistuu tekemään, sitä sujuvammin prosessi etenee. Jos tukipäätös perusteluineen lopulta koetaan vääräksi, siitä on mahdollista tehdä oikaisuvaatimus.

Lisätietoja

Valtiokonttori: Yritysten kustannustuki (toinen hakukierros)
SOSTE: SOSTEn lausunto kustannustuesta talousvaliokunnalle
Työ- ja elinkeinoministeriö: Kustannustukilain muutokset tulevat pian voimaan – haku koronasta kärsineille yrityksille käynnistyy ennen joulua

Kommentit

  1. Esa Laiho sanoo:

    Hei, louhintaa ja räjäytystoimintaa tekevä yrityksemme Immair SNC sai VK:lta asiassa hylätyn päätökseen koska emme esittäneet erityisen painavia perusteita, esim.Erityisepandemiaan liittyvinä syinä julkisoikeudellista rajoitusta tai kirjallista määräystä, joka on vaikeuttanut yrityksemme toimintaa. Mikä nyt neuvoksi? Mistä saisimme informatiota asian tiimoilta oikaisuvaatimusta ajatellen? Kiitoksin, EL

  2. Kirsi Väätämöinen sanoo:

    Hei,
    Erityisen painavia perusteita edellytetään silloin, kun hakijan toimiala ei ole listattu asetuksessa eli toimialan liikevaihto ei ole laskenut säädettyä 30%:a tukikaudella. Yrityksen oman tukikauden liikevaihdon pitää kuitenkin olla pudonnut yli 30 % vertailukauteen nähden. Yrityksen tulee myös hakemuksessaan selkeästi osoittaa, että tämä liikevaihdon lasku johtuu nimenomaan COVID-19 -pandemiasta eikä esimerkiksi kausittaisesta vaihtelusta. Toisella hakukierroksella erityisen painavien perusteiden arviointiin on lisätty joustoa niin, että enää ei välttämättä edellytetä julkisoikeudellista rajoitusta tai viranomaisen kirjallista määräystä. Näillä tosin yhteys pandemiaan on helpompi osoittaa kuin muilla selvityksillä. Oman selvityksen on syytä olla perusteellinen. Informaatiota on saatavilla Valtiokonttorin sivuilla hyvin kattavasti. Yrityksenä voitte kääntyä myös esimerkiksi oman alanne edunvalvontajärjestön ja/tai yrittäjäjärjestön puoleen.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Elinvoimaiset järjestöt -blogi

Kaikki blogin artikkelit
Blogi
erityisasiantuntija

1.6.2021 13:00

Valtionavustuskäytäntöjen uudistuksessa otettu askelia hyvään suuntaan

Avustusjärjestelmä Valtio jakaa valtionavustuksia vuosittain noin viisi miljardia euroa yli 90 valtionapuviranomaisen tai vastaavan toimesta. Avustuskäytäntöjä uudistetaan ja yhdenmukaistetaan, uudistusta johtaa valtionvarainministeriö. Uudistusta tehdään hankkeessa, jossa on useita jaostoja. Yhdessä niistä on mukana kattojärjestöt. Avustuskäytäntöjen yhdistämiselle ja laajemman kokonaiskuvan saannille avustustoiminnan hyödyistä on ilmeistä tarvetta. Erityisesti kansalaisten on tärkeä tietää, mihin valtionavustukset kohdistuvat, ja mitä niillä […]

Blogi

31.5.2021 13:00

Tulevaisuuden järjestö – julkisten palvelujen jatke vai itsenäinen palvelujen ja tuen tarjoaja?

Järjestöille Suomalainen hyvinvointijärjestelmä on lähes vertaansa vailla. Olemme monilla mittareilla yksi tasavertaisimmista ja onnellisimmista kansoista. Vaikka yhteiskunnan virallinen turvaverkko on tiivis, siinä on myös aukkoja, joihin ihminen voi pudota. Etenkin psykososiaalisen hyvinvoinnin aukkoja. Monimuotoisiin avun ja tuen tarpeisiin, kuten päihde- ja mielenterveysongelmiin, palvelujärjestelmämme on hidas ja jäykkä. Viranomaisstatuksen, lainsäädännön ja määrärahakehyksen taakse on helppo mennä, vaikka […]

Blogi
erityisasiantuntija

25.5.2021 12:30

Hyvinvointialueet tulevat – ovatko palveluita tuottavat järjestöt valmiina?

Sote-uudistus Sote-uudistus otti viime perjantaina askeleen eteenpäin, kun perustuslakivaliokunta hyväksyi sote-esityksen perusratkaisut vaatien vain muutamia korjauksia. Palveluita tuottavissa järjestöissä on viimeistään nyt tehtävä hartiavoimin töitä, jotta niissä ollaan valmiina vastaamaan uusien hyvinvointialueiden tuomiin toimintatapamuutoksiin. Mikäli Marinin hallituksen soteuudistus hyväksytään eduskunnassa, on järjestöjen toimintaympäristön muutos edessä hyvinkin pian. Palveluita tuottavien järjestöjen osalta tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että […]