Skip to content

Kysely nosti esiin järjestöjen huolen alueellisista hyvinvointieroista – sote-uudistuksen pitää muuttaa toimintatapoja, jotta erot voivat kaventua

18.11.2021 8.00

Sote-uudistus
Hyvinvointi ja terveysJärjestöjen sote-muutostukiSosiaali- ja terveyspalvelutSote-järjestötSote-uudistus
johtaja, varapääsihteeri

Sote-uudistuksen tarpeellisuuden pääperustelut ovat pysyneet samantapaisina kaikissa läpikäydyissä uudistusyrityksissä. Hyvinvointieroja halutaan kaventaa samaan aikaan kun palvelutarpeet lisääntyvät väestön vanhetessa ja heikkenevä huoltosuhde aiheuttaa huolta kustannuskasvusta ja henkilöstön saatavuudesta.

SOSTEn sote-palveluja koskevan kyselyn mukaan järjestövastaajat odottavat, että tämänkertainen sote-uudistus kasvattaisi sote-alan osaamista, toisi helpotusta resurssipulaan ja lisäisi palvelujen saannin alueellista yhdenmukaisuutta.

Puutteiden korjaamiseksi ja haasteiden ratkaisemiseksi kyselyn vastaajat ehdottivat yhteistyön tiivistämistä, riittävien resurssien varaamista, järjestöjen hyödyntämistä ja panostuksia sekä johtamiseen että osaamisen kehittämiseen.

Sote-uudistuksen pitää muuttaa toimintatapoja eikä pelkästään hallintoa

Sote-uudistuksen läpiviemisen virallinen tahtotila painottaa ihmisten hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamista. Kyselyn vastaajat painottivat kuitenkin hieman yllättäen alueellisten erojen tasaamisen tärkeyttä. Tämä on hyvä ja keskustelussa vähemmälle huomiolle jäänyt asia.

Hyvinvointialueilla on itsehallinto samoin kuin kunnilla. Seuraammeko siis jatkossa hyvinvointieroja ihmisten ja väestöryhmien sijaan hyvinvointialueiden välillä? Näin voi käydä, jos uudistus jää hallinnolliseksi eikä yllä toimintatapojen muuttamiseen, työnjakojen tarkistamiseen ja liikkuvan tiedon ja digitalisaation valjastamiseen hyvinvointi- ja terveyshyötyjen työvälineeksi. Siksi on pidettävä huoli siitä, että sote-uudistus muuttaa aidosti myös toimintaa eikä pelkästään hallintoa.

Kommentit

  1. Kalevi Salonen sanoo:

    Huoli alueellisesta eriytymisestä on vakava niin taloudellisesti kuin toiminnallisesti. Sitä varten tarvitsisimme valtakunnallisen ylähallinnon -Terveyshallituksen (tarkemmin googlaa Pelkistetty Sote). Vain se pystyisi pitämään valtakunnalliset ohjat käsissään ja alueet tasa-arvoisina. Samalla valtava määrä päällekkäistä työtä poistuisi ja paras asiantuntemus pääsisi esiin. Terveyshallitus varmistaisi myös tietoteknisten ratkaisujen yhtenäisyyden ja voitaisiin jopa päästä valtakunnalliseen toiminnanohjausjärjestelmään.

    Järjestelmän pyörittäminen vain poliittisjohtoisten hyvinvointialueiden kautta tulee olemaan katastrofi, joka lisää kustannuksia ja johtaa negatiivisiin tuloksiin kaikkien muidenkin tavoitteiden kohdalla.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Hyvinvointi ja terveys -blogi

Kaikki blogin artikkelit
Blogi
erityisasiantuntija

13.9.2022 09:00

EU ottaa askeleita kohti digitaalista terveydenhuoltoa ja terveysdatan jakamista yli rajojen

Sosiaali- ja terveyspalvelut Covid-19-pandemia on koetellut yhteiskuntia ja etenkin terveydenhuoltoa laajasti. Kriisin kokemuksia ja oppeja käsitellään parhaillaan monissa eri työryhmissä niin kansallisesti kuin kansainvälisesti, jotta vastaaviin tilanteisiin osattaisiin varautua jatkossa paremmin. Parhaillaan valmistellaan muun muassa Maailman terveysjärjestö WHO:ssa kansainvälistä pandemiayleissopimusta. Sopimus on tärkeä, koska mikään hallitus tai instituutio ei yksin pysty torjumaan tulevia pandemioita. Euroopan komissio on myös […]

Blogi

12.9.2022 13:00

Paradoksit kuntoutukseen hakeutumisessa

Sosiaali- ja terveyspalvelut Olemme Toimijuus ja sosioekonomiset erot kuntoutukseen hakeutumisessa -tutkimushankkeessa* haastatelleet kevään ja kesän 2022 aikana kymmeniä kuntoutuksen asiantuntijoita ja Kelan kuntoutusta hakeneita henkilöitä. Haastatteluaineiston alustava analyysi on saanut meidät havahtumaan toimijuuden paradokseihin, joita kuntoutukseen hakeutumiseen liittyy. Paradoksi 1: Kuntoutusta hakeva joutuu ponnistelemaan juuri silloin, kun hän on jo valmiiksi heikoilla Niin kuntoutuksen asiantuntijoiden kuin kuntoutusta hakeneiden […]

Blogi

3.9.2022 14:05

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen erityistehtävänä on tukea ruotsinkielisten sote-palvelujen kehittämistä

Sote-uudistus Ruotsinkielisten sote-palveluiden kehittämisen tuki -projektimme käynnistyi maaliskuussa. Länsi-Uudellemaalle on sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain mukaan annettu yksi ruotsinkielisistä erityisratkaisuista. Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen erityistehtävänä on tukea ruotsinkielisten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kehittämistä koko maassa. Yksi projektin tavoitteista on muodostaa yhteisiä ruotsinkielisten TKIO-toimijoiden (tutkimus, kehittäminen, innovaatio ja osaaminen) verkostoja kaksikielisiltä hyvinvointialueilta (Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa, Varsinais-Suomi, Itä- ja Länsi-Uusimaa, Helsinki, Vantaa-Kerava, […]