Skip to content

Lapsen etu edellä – niin sen täytyy mennäkin!

12.6.2019 9.00

Hyvinvointi ja terveys
Hyvinvoivat ihmisetHallitusohjelma ja budjettiHyvinvointi ja terveysJärjestöille

Lasten, nuorten ja perheiden näkökulmasta Antti Rinteen hallitusohjelma näyttää toiveiden täyttymykseltä. Siinä on tuotu esille paljon keinoja, joita muun muassa monet lasten asioita edistävät järjestöt ovat peräänkuuluttaneet.

Ohjelmasta välittyy vahvasti panostus toimiin, joilla pyritään ehkäisemään syrjäytymistä ja ylisukupolvista huono-osaisuutta, edistämään koulutuksellista tasa-arvoa sekä lisäämään lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia. Pitkäjänteinen investointiajattelu on ohjelmassa vahvasti näkyvissä.

Pohjaa kestävälle päätöksenteolle

Rinteen hallitus sitoutuu toteuttamaan YK:n lastenoikeuksien sopimukseen pohjaavaa ja jo viime hallituskaudella ansiokkaasti aloitettua tietoon ja tutkimukseen perustuvaa lapsistrategiaa. Strategian tavoitteena on vahvistaa lapsi- ja perhelähtöistä toimintakulttuuria päätöksenteossa ja palveluissa.

Hallitus sitoutuu myös arvioimaan päätösten lapsivaikutuksia. Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö Itlan 4.6.2019 julkaiseman selvityksen mukaan lapsivaikutuksia arvioidaan tällä hetkellä hallituksen esityksissä erittäin niukasti. Useista keskeisistä esityksistä ne puuttuvat kokonaan.

Lisäksi ohjelmassa on sitouduttu edistämään lapsibudjetointia, lasten hyvinvoinnin tietopohjan vahvistamista sekä lasten ja nuorten osallisuutta.

Kaikki edellä mainittu luo vankkaa pohjaa järkevälle ja pitkäjänteiselle yli hallituskausien kestävälle politiikalle.

Tasa-arvoa koulutukseen

Ohjelmassa huomioidaan vahvasti koulutukseen panostaminen kaikilla koulutusasteilla ja monin keinoin varhaiskasvatuksesta yliopistoon. Koulutuksen laatua pyritään parantamaan ja siihen osallistumista lisäämään.

Tasa-arvon näkökulmasta erittäin tärkeitä toimia ovat esimerkiksi:

  • subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden rajauksen poisto
  • yli 3-vuotiaiden ryhmäkokojen pienentäminen
  • kokeilun laajentaminen yli 5-vuotiaiden maksuttomassa osa-aikaisessa varhaiskasvatuksessa
  • resurssien lisääminen ammatillisen koulutuksen reformin toimeenpanoon
  • oppivelvollisuusiän korottaminen 18 vuoteen ja sen myötä toisen asteen maksuttomuus
  • korkeakoulutuksen aloituspaikkojen lisääminen

Panostusta koulutuksen tukipalveluihin

Jotta jokainen löytäisi omat vahvuutensa ja väylänsä opiskella ja työllistyä, on olennaista, että kaikilla koulutusasteilla vahvistetaan tukipalveluja. Niillä ongelmiin voidaan puutua mahdollisimman varhain.

Varhaiskasvatukseen tuodaan kolmiportaisen tuen malli, ja muilla tasoilla vahvistetaan oppilas- ja opiskelijahuollon palveluja sekä opintojen ohjauksen ja opiskelun tukea. Tällöin esimerkiksi peruskoulu pystyy tarjoamaan nykyistä paremmin nuorille valmiuksia suoriutua toisen asteen koulutuksesta.

Oppivelvollisuusiän korottamisella 18 ikävuoteen on tavoitteena ehkäistä nuorten syrjäytymistä ja vahvistaa heidän työllistymismahdollisuuksiaan. Se ei yksin riitä. Rinnalle esitetäänkin toisen asteen tutkintoihin sisällytettäviä erilaisia opinto- ja tukimuotoja, kuten kymppiluokkia, kansanopistoja, työpajatoimintaa, kuntoutusta ja valmentavia koulutuksia.

Tukea perheille

Lapsistrategian mukaisesti hallitusohjelma tuo esille perheiden matalan kynnyksen tukipalvelujen, kuten neuvolatoiminnan, kotipalvelun ja perheneuvonnan, vahvistamisen.

Perheiden kotipalvelun saamis- ja myöntöedellytyksiä helpotetaan. Vanhemmuuden tukea ja parisuhdetyötä vahvistetaan, mikä on koko perheen etu. THL:n ja ME-säätiön riskiarvion mukaan esimerkiksi vanhempien ero tai vanhemman kuolema ovat riskitekijöitä muiden riskitekijöiden kanssa ennustamaan syrjäytymistä aikuisiällä.

Kaikki edellä mainitut hallituksen suunnittelemat toimet ovat keskeisiä pyrittäessä ehkäisemään ylisukupolvista eriarvoisuutta ja huomaamaan ongelmia ja puuttumaan niihin mahdollisimman varhain.

Ohjelmassa puututaan kasvavaan lapsiperheköyhyyteen kehittämällä sekä palveluita että korottamalla etuuksia. Esimerkiksi lapsilisän yksinhuoltajakorotusta korotetaan niin, että siitä hyötyvät myös toimeentulotuen varassa olevat perheet. Lisäksi korotetaan neljännen ja viidennen lapsen lapsilisiä. Myös elatustukea sekä opintorahan huoltajakorotusta nostetaan.

Odotettu perhevapaauudistus toteutetaan niin, että äideillä ja isillä on yhtä paljon kiintiöityjä vanhempainvapaan kuukausia. Isille kiintiöityjä ansiosidonnaisia vapaita pidennetään siten, ettei äitien nykyisin käytettävissä oleva osuus lyhene. Lisäksi perhevapaiden tulee sisältää vapaasti valittava vanhempainvapaajakso. Molemmille vanhemmille maksetaan korotettua ansio-osaa nykyistä äitien osuutta vastaavasti. Kotihoidon tuki jatkuu nykymuotoisena.

Lopuksi

Ohjelmassa on kaiken kaikkiaan paljon panostuksia. Kritiikkiä on tullut siitä, miten raha riittää kaiken toteuttamiseen ja mitkä ovat konkreettiset keinot. Ne tietysti jäävät nähtäväksi. Tärkeää on kuitenkin se, että hallitusohjelman suunta on hyvinvointiin investoiva.

Kun tehdään pitkäjänteistä politiikkaa ja investointeja hyvinvointia tuottaviin rakenteisiin ja toimiin nyt, on tärkeä ymmärtää, että taloudellinen hyöty hyvinvoinnin lisääntyessä on nähtävissä myöhemmin.

Liian pitkään on nähty synkkeneviä tilastoja lapsiperheköyhyydestä ja nuorten syrjäytymisestä ja voivoteltu asiaa. Lapsiin ja nuoriin on nyt vaan satsattava, jos halutaan välttää ikävät seuraukset. Suunta on käännettävä. Varoittavana esimerkkinä olkoon ilmastopolitiikka, johon aiemmin kunnolla panostamalla oltaisiin toisenlaisessa tilanteessa kuin nyt.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Hyvinvoivat ihmiset -blogi

Kaikki blogin artikkelit
Blogi

30.9.2020 10:00

Auttajien taakka kasvoi – koronakevään vaikutukset ruoka-apuun

Kansalaisyhteiskunta Ruoka-apuun turvautuvien määrä kasvoi merkittävästi keväällä 2020 koronakriisin ja sen seurannaisvaikutusten myötä. Ruoka-avun tarjoajat vastasivat lisääntyneeseen hätään muuttamalla toimintatapoja ja tiivistämällä järjestöjen, seurakuntien ja kuntatoimijoiden yhteistyötä. Selvitimme ruoka-aputoimijoiden kokemuksia koronakeväästä Ruoka-apu.fi-sivustolle tuotetussa ja 30.9. julkaistussa Koronakriisin vaikutukset ruoka-apuun 2020 (pdf) -selvityksessä tarkastelimme ruoka-aputoimijoiden havaintoja koronakeväältä, eli maalis-kesäkuun ajalta. Tarkastelimme ruoka-aputoimijoiden selviytymiskeinoja koronakeväänä, asiakasmäärien kehitystä, lahjoitetun […]

Blogi

21.9.2020 09:00

Turvaverkko vai hämähäkinseitti

Perusturva Kohtaan työssäni paljon nuoria ja perheitä, joiden elämäntilanteet ovat vaikeita. Nyt sosiaaliturvaa uudistettaessa olen havahtunut miettimään hyvinvointivaltion turvaverkkoa. Sen tavoite on ollut ottaa koppia ja mahdollistaa uudelleen ylös ponnahtaminen, mutta se näyttääkin enemmän hämähäkinseitiltä, johon pudottuaan jää kiinni ja jumiin. Pahimmassa tapauksessa omat mahdollisuudet kapenevat tai väärä valinta heittää kokonaan järjestelmän ulkopuolelle. Asiointivastuu on siirretty […]

Blogi

16.9.2020 09:00

Kuka saa hyötyä rahapelirahoista?

Avustusjärjestelmä Olemme lukeneet viime aikoina sosiaalisesta mediasta, kuinka teemme järjestötyötämme ”Veikkaus-verirahoilla” ja kuinka toimintamme on ”rahapeliriippuvaista”. Veikkaus-varojen jakaminen tieteen, taiteen, nuorisotyön, urheilun, liikunnan, hevosurheilun ja sosiaali- ja terveysjärjestöjen tukemiseen on punainen vaate osalle keskustelijoista. Jotkut järjestöt ja henkilöt ovat joutuneet maalittamisen kohteeksi tuotuaan esiin suomalaisen yksinoikeusjärjestelmän hyviä ja toimivia puolia myös järjestöjen rahoitusmallin suhteen. Osalle kärjekkäistä […]