Köyhyys on Suomessa vähentynyt 2010-luvulla vain vähän. Lapsiperheissä köyhyys on vuosikymmenen alun laskun jälkeen alkanut uudelleen kasvaa. Köyhyys koskee laskentatavasta riippuen 119 000–150 000 lasta.
VTT Pertti Honkasen SOSTElle tekemä tuore selvitys osoittaa, että vuodesta 2015 vuoteen 2019 tulonsiirtojen ja verotuksen muutosten yhteisvaikutus on ollut hyvätuloisia suosiva ja pienituloisille kielteinen. Selvityksen mukaan tämä kehitys kääntyy vuonna 2020, mutta kuluvan vuoden alussa tehdyt muutokset korjaavat vain osittain aiempien vuosien heikennyksiä pienituloisille.
Lapsena koettu köyhyys vaikuttaa pitkälle aikuisuuteen
Köyhyys vaikuttaa koko perheeseen, ja se eriarvoistaa lapsia jo varhaisessa vaiheessa. Perheen elinkaarella pienituloisuusaste on suurimmillaan, kun lapset ovat pieniä. Tutkimuksissa on todettu, että köyhyys on haitallisinta 0–2-vuotiaana koettuna. Varhaislapsuudessa köyhyys on erityisen haitallista siksi, että silloin kehittyvät lapsen kognitiiviset ja vuorovaikutukselliset kyvyt, jotka luovat edellytykset yhteiskunnassa pärjäämiseen.
Pikkulapsiperheiden tuloista suuri osa koostuu sosiaalietuuksista. Niiden matala taso ja viime vuosina tehdyt leikkaukset ovat merkittäviä syitä lapsiperheiden köyhyyteen.
Perheen pitkäaikainen köyhyys vaikuttaa laajasti lapsen hyvinvointiin pitkälle tulevaisuuteen. Lapselle köyhyys tarkoittaa muun muassa ulkopuolisuuden tunnetta verrattuna muihin lapsiin, huolta perheen pärjäämisestä, harrastusmahdollisuuksien ulkopuolelle jäämistä, ammattihaaveiden rajaamista ja usein myös kiusaamista. Tutkimuksissa on todettu, että köyhyyttä kokeneilla lapsilla on aikuisina esimerkiksi enemmän työttömyyttä, kouluttautumattomuutta sekä mielenterveysongelmia kuin muilla aikuisilla.
Hallitus on luvannut vähentää lapsiperheköyhyyttä
Hallitusohjelmassa tunnistetaan, että köyhyys- ja syrjäytymisriski koskettaa ihmisiä entistä laajemmin ja tähän luvataan puuttua määrätietoisesti. Erityisesti hallitus lupaa vähentää lapsiperheiden ja eläkeläisten köyhyyttä. Sosiaaliturvan uudistamisen yhteydessä hallitus lupaa parantaa pienituloisten lapsiperheiden toimeentuloa ja toimia johdonmukaisesti lapsiperheköyhyyden vähentämiseksi.
Konkreettisia toimia onkin suunnattu erityisesti yksinhuoltajien ja monilapsisten perheiden etuuksiin: lapsilisän yksinhuoltajakorotusta sekä neljännen ja viidennen lapsen lapsilisiä on korotettu. Elatustukea ja opintorahan huoltajakorotusta on nostettu. Korotukset ovat kuitenkin suhteellisen pieniä, eikä niillä vielä saada aikaan suuria muutoksia lapsiperheköyhyyteen.
Perusturvan korottamista on jatkettava pitkäjänteisesti
Edellä mainittujen parannusten lisäksi vähimmäismääräisiin vanhempainpäivärahoihin tuli vuoden alusta pieni korotus. Jo aiemmin päiväraha nostettiin samalle tasolle työttömän perusturvan kanssa. Vaikka näiden korotusten yhteisvaikutus on suhteellisen suuri, ei etuus edelleenkään takaa riittävää toimeentuloa, kun työttömänkin perusturvan taso on reilusti alle viitebudjettien määrittämän kohtuulliseksi katsotun minimitoimeentulon.
Viitebudjetti on esimerkkilaskelma, joka osoittaa, kuinka paljon rahaa tarvitaan arjessa aivan välttämättömien tavaroiden ja palveluiden hankkimiseksi. Sen määrittelemä kulutuksen taso on kaukana kotitalouksien keskimääräisestä kulutuksesta.
Kun sosiaaliturvaa uudistava komitean aloittaa työnsä, tulee tavoitteeksi asettaa sosiaaliturvan selkiyttäminen ja perusturvan tason parantaminen. Perusturvan korottamista tulee jatkaa asteittain kohti viitebudjettien määrittelemää kohtuullisen minimin tasoa.
Lapsilisien taso nyt huomattavasti matalampi kuin vuonna 1994
SOSTEn selvitys tuo esiin, että lapsilisien reaaliarvo on selvästi alentunut 2010-luvulla. Muilla kuin yksinhuoltajilla se on alentunut 14–17 %, yksinhuoltajilla 5–7 %. Koska lapsilisiä ei ole sidottu indeksiin, on taso jäänyt jatkuvasti jälkeen yleisestä kustannuskehityksestä. Etuus ehti olla indeksiin sidottuna vain lyhyen ajan ja korotukset toteutuivat vain vuosina 2011–2012.
Selvitys osoittaa, että lapsilisiä pitäisi korottaa vuoden 2020 tasosta 47–68 %, jotta päästäisiin takaisin vuoden 1994 reaalitasolle, jolloin järjestelmä nykymuodossaan tuli voimaan. Esimerkiksi ensimmäisen lapsen lapsilisä vaatisi 44 euron korotuksen, jotta tuo taso saavutettaisiin. Toisen lapsen kohdalla korotuksen pitäisi olla 70 euroa. Kolmannen ja neljännen lapsen lapsilisissä korotuksen olisi oltava jo 87 euroa, viidennen lapsen kohdalla 113 euroa. Viiden lapsen perheessä yhteenlasketut lapsilisät ovat siis 401 euroa pienemmät nyt kuin vuonna 1994. Tämä on varsin huomattava summa, jolla on merkittäviä vaikutuksia erityisesti pienituloisen monilapsisen perheen toimeentuloon.
Lapsilisien korotus seuraava askel perusturvan parantamisessa
SOSTEn selvityksessä arvioidaan, että jos lapsilisiin tehtäisi 50 % korotus, poistaisi se köyhyydestä noin 15 000 lasta. Hintalappu tällaiselle korotukselle olisi noin 560 miljoonaa euroa, kun huomioidaan toimeentulotuen vähentynyt tarve.
Lapsilisien korotus tukisi osaltaan tavoitetta parantaa lapsiperheiden toimeentuloa. Hallitus on luvannut arvioida jokaisen budjettiriihen yhteydessä mahdollisuuksia tehdä uusia panostuksia köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentämiseksi. Kevään kehysriihessä olisi oikea aika tehdä päätös lapsilisien korottamisesta. Etuus tulisi myös sitoa indeksiin, jotta sen taso ei jatkossa jäisi jatkuvasti jälkeen yleisestä kustannuskehityksestä.