Skip to content

Lapsiperheköyhyyden vähentämiseksi perusturvaan tarvitaan lisää panostuksia

4.2.2020 9.00

Perusturva
Hyvinvoivat ihmisetHallitusohjelma ja budjettiAvustusjärjestelmäPerusturvaToimeentulo

Köyhyys on Suomessa vähentynyt 2010-luvulla vain vähän. Lapsiperheissä köyhyys on vuosikymmenen alun laskun jälkeen alkanut uudelleen kasvaa. Köyhyys koskee laskentatavasta riippuen 119 000–150 000 lasta.

VTT Pertti Honkasen SOSTElle tekemä tuore selvitys osoittaa, että vuodesta 2015 vuoteen 2019 tulonsiirtojen ja verotuksen muutosten yhteisvaikutus on ollut hyvätuloisia suosiva ja pienituloisille kielteinen. Selvityksen mukaan tämä kehitys kääntyy vuonna 2020, mutta kuluvan vuoden alussa tehdyt muutokset korjaavat vain osittain aiempien vuosien heikennyksiä pienituloisille.

Lapsena koettu köyhyys vaikuttaa pitkälle aikuisuuteen

Köyhyys vaikuttaa koko perheeseen, ja se eriarvoistaa lapsia jo varhaisessa vaiheessa. Perheen elinkaarella pienituloisuusaste on suurimmillaan, kun lapset ovat pieniä. Tutkimuksissa on todettu, että köyhyys on haitallisinta 0–2-vuotiaana koettuna. Varhaislapsuudessa köyhyys on erityisen haitallista siksi, että silloin kehittyvät lapsen kognitiiviset ja vuorovaikutukselliset kyvyt, jotka luovat edellytykset yhteiskunnassa pärjäämiseen.

Pikkulapsiperheiden tuloista suuri osa koostuu sosiaalietuuksista. Niiden matala taso ja viime vuosina tehdyt leikkaukset ovat merkittäviä syitä lapsiperheiden köyhyyteen.

Perheen pitkäaikainen köyhyys vaikuttaa laajasti lapsen hyvinvointiin pitkälle tulevaisuuteen. Lapselle köyhyys tarkoittaa muun muassa ulkopuolisuuden tunnetta verrattuna muihin lapsiin, huolta perheen pärjäämisestä, harrastusmahdollisuuksien ulkopuolelle jäämistä, ammattihaaveiden rajaamista ja usein myös kiusaamista. Tutkimuksissa on todettu, että köyhyyttä kokeneilla lapsilla on aikuisina esimerkiksi enemmän työttömyyttä, kouluttautumattomuutta sekä mielenterveysongelmia kuin muilla aikuisilla.

Hallitus on luvannut vähentää lapsiperheköyhyyttä

Hallitusohjelmassa tunnistetaan, että köyhyys- ja syrjäytymisriski koskettaa ihmisiä entistä laajemmin ja tähän luvataan puuttua määrätietoisesti. Erityisesti hallitus lupaa vähentää lapsiperheiden ja eläkeläisten köyhyyttä. Sosiaaliturvan uudistamisen yhteydessä hallitus lupaa parantaa pienituloisten lapsiperheiden toimeentuloa ja toimia johdonmukaisesti lapsiperheköyhyyden vähentämiseksi.

Konkreettisia toimia onkin suunnattu erityisesti yksinhuoltajien ja monilapsisten perheiden etuuksiin: lapsilisän yksinhuoltajakorotusta sekä neljännen ja viidennen lapsen lapsilisiä on korotettu. Elatustukea ja opintorahan huoltajakorotusta on nostettu. Korotukset ovat kuitenkin suhteellisen pieniä, eikä niillä vielä saada aikaan suuria muutoksia lapsiperheköyhyyteen.

Perusturvan korottamista on jatkettava pitkäjänteisesti

Edellä mainittujen parannusten lisäksi vähimmäismääräisiin vanhempainpäivärahoihin tuli vuoden alusta pieni korotus. Jo aiemmin päiväraha nostettiin samalle tasolle työttömän perusturvan kanssa. Vaikka näiden korotusten yhteisvaikutus on suhteellisen suuri, ei etuus edelleenkään takaa riittävää toimeentuloa, kun työttömänkin perusturvan taso on reilusti alle viitebudjettien määrittämän kohtuulliseksi katsotun minimitoimeentulon.

Viitebudjetti on esimerkkilaskelma, joka osoittaa, kuinka paljon rahaa tarvitaan arjessa aivan välttämättömien tavaroiden ja palveluiden hankkimiseksi. Sen määrittelemä kulutuksen taso on kaukana kotitalouksien keskimääräisestä kulutuksesta.

Kun sosiaaliturvaa uudistava komitean aloittaa työnsä, tulee tavoitteeksi asettaa sosiaaliturvan selkiyttäminen ja perusturvan tason parantaminen. Perusturvan korottamista tulee jatkaa asteittain kohti viitebudjettien määrittelemää kohtuullisen minimin tasoa.

Lapsilisien taso nyt huomattavasti matalampi kuin vuonna 1994

SOSTEn selvitys tuo esiin, että lapsilisien reaaliarvo on selvästi alentunut 2010-luvulla. Muilla kuin yksinhuoltajilla se on alentunut 14–17 %, yksinhuoltajilla 5–7 %. Koska lapsilisiä ei ole sidottu indeksiin, on taso jäänyt jatkuvasti jälkeen yleisestä kustannuskehityksestä. Etuus ehti olla indeksiin sidottu lyhyen ajan vuosina 2011–2012, kunnes indeksisuoja taas poistettiin.

Selvitys osoittaa, että lapsilisiä pitäisi korottaa vuoden 2020 tasosta 47–68 %, jotta päästäisiin takaisin vuoden 1994 reaalitasolle, jolloin järjestelmä nykymuodossaan tuli voimaan. Esimerkiksi ensimmäisen lapsen lapsilisä vaatisi 44 euron korotuksen, jotta tuo taso saavutettaisiin. Toisen lapsen kohdalla korotuksen pitäisi olla 70 euroa. Kolmannen ja neljännen lapsen lapsilisissä korotuksen olisi oltava jo 87 euroa, viidennen lapsen kohdalla 113 euroa. Viiden lapsen perheessä yhteenlasketut lapsilisät ovat siis 401 euroa pienemmät nyt kuin vuonna 1994. Tämä on varsin huomattava summa, jolla on merkittäviä vaikutuksia erityisesti pienituloisen monilapsisen perheen toimeentuloon.

Lapsilisien korotus seuraava askel perusturvan parantamisessa

SOSTEn selvityksessä arvioidaan, että jos lapsilisiin tehtäisi 50 % korotus, poistaisi se köyhyydestä noin 15 000 lasta. Hintalappu tällaiselle korotukselle olisi noin 560 miljoonaa euroa, kun huomioidaan toimeentulotuen vähentynyt tarve.

Lapsilisien korotus tukisi osaltaan tavoitetta parantaa lapsiperheiden toimeentuloa. Hallitus on luvannut arvioida jokaisen budjettiriihen yhteydessä mahdollisuuksia tehdä uusia panostuksia köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentämiseksi. Kevään kehysriihessä olisi oikea aika tehdä päätös lapsilisien korottamisesta. Etuus tulisi myös sitoa indeksiin, jotta sen taso ei jatkossa jäisi jatkuvasti jälkeen yleisestä kustannuskehityksestä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Hyvinvoivat ihmiset -blogi

Kaikki blogin artikkelit
Blogi
erityisasiantuntija

18.2.2020 13:00

Kooste State of Health in the EU -seminaarista

Suomen State of Health in the EU -terveysprofiilia 2019 (pdf) tarkasteltiin 12.2.2020 SOSTEn, eduskunnan Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen -ryhmän sekä Tutkijoiden ja kansanedustajien seura Tutkaksen järjestämässä tilaisuudessa eduskunnan Pikkuparlamentissa. EU:n kehityssuuntia Euroopan komission Suomen-edustuston talouspoliittinen neuvonantaja Ismo Grönroos-Saikkala esitteli pääkohtia Euroopan komission EU-maiden terveysprofiilien yhteydessä julkaistusta oheisraportista, jossa esitellään kehityssuuntauksia, joita on useimmissa tai kaikissa […]

Blogi
yhteiskuntasuhdepäällikkö

4.2.2020 13:15

Järjestöjohdon foorumissa puhuttivat sote, eriarvoisuus ja työllisyys

SOSTEn tammifoorumi 28.–29.1. kokosi ennätyspaljon järjestöjohtajia kuulemaan alansa huippuja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta, eriarvoisuuden torjunnasta, työllisyydestä sekä Eurooppa-politiikasta. Tilaisuudessa saatiin myös ripaus tietoa kuntavaaleihin valmistautumisesta ja niihin vaikuttamisesta. Tämä joka toinen vuosi järjestämämme foorumi on tarkoitettu SOSTEn jäsenjärjestöjen toiminnanjohtajille. Sote-uudistuksen painopiste peruspalveluissa Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus etenee jälleen ja tavoitteeksi on asetettu siihen liittyvien lakiesitysten […]

Blogi
edunvalvontapäällikkö

31.1.2020 13:00

Asiakasmaksulakiin vaikutetaan nyt!

Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) teki viimein ulostulon asiakasmaksulain uudistamisessa. Ministeriö järjesti kuulemistilaisuuden ja tiedotti uudistuksen etenemisestä verkkosivuillaan. SOSTE kommentoi kuulemistilaisuudessa uudistuksen alustavia linjauksia. Uudistus laajentaisi maksuttomuutta ja kohtuullistaisi maksuja Hallitusohjelmaan on kirjattu asiakasmaksulain uudistaminen. Sen tavoitteena on hoidon esteiden poistaminen ja terveyden tasa-arvon lisääminen muun muassa maksuttomuutta laajentamalla ja maksuja kohtuullistamalla. Uudistamiseen on varattu 45 miljoonaa […]