Skip to content

Menestyksen nälkää etsimässä – iso kuva järjestöistä sote-uudistuksessa

27.4.2018 11.37

Sote-järjestöt
Elinvoimaiset järjestötJärjestötJärjestöt mukana muutoksessaMaakuntauudistusSote-uudistus
johtaja, varapääsihteeri

Sote-järjestöjen tulevaisuutta muuttuvassa maailmassa on viime aikoina pohdittu paljon. Samoja kysymyksiä mekin puimme jatkuvasti täällä SOSTEssa, ja siksi purankin nyt tässä blogissa isoa kuvaa pienempiin paloihin.

Sote-järjestöjen osallisuutta maakunta- ja soteuudistukseen työstetään tällä hetkellä monella saralla ja monella teemalla. Laaja-alainen työ on sekä rikkaus että uhka. Pluspuolelle kuuluu kiistatta se, että sote-järjestöjen lisäarvoa voidaan kaivaa esiin monesta näkökulmasta ja teemasta. Miinuspuolelle puolestaan kuuluu se, että vaatimukset ja odotukset ovat niin moninaisia, että työ pirstaloituu ja kokonaiskuvan muodostaminen järjestöjen roolista on vaikeaa.

Muutospaine ei tule vain sote-uudistuksesta, vaan muuttuvasta maailmasta

Väitän, että suurin osa muutospaineesta tulee muualta kuin maakunta- ja soteuudistuksesta. Järjestöt eivät ole saari toimintaympäristön muutosten keskellä. Samat megatrendit, jotka ovat maakunta- ja soteuudistuksen takana, haastavat myös järjestöt.

Maakunta- ja soteuudistus kuitenkin määrittelee ne ajurit, joiden mukaan toimintaa voi ja pitää nyt kehittää. Kaksi reimaria, joiden välistä uudistuslaiva pitää ohjata, ovat resurssien riittävyydestä huolehtiminen ja vaikuttavuuden kehittäminen. Sote-näkökulmasta vaikuttavuus on ihmisten saama terveys- ja hyvinvointihyöty ja asiakaskokemus.

Suoraan alueuudistuksesta nouseva ja sote-järjestöjäkin koskeva muutos on, että palvelutuotannosta vastaavat maakunnat ja yleishyödyllisen toiminnan kumppaneina ovat tulevaisuuden kunnat. Jatkumo yleishyödyllisestä toiminnasta palvelutuotantoon on keskeinen osa järjestötoiminnan erityispiirteitä.

Työnjako on järjestöjen yhteistyön – ja menestyksen – avainehto

Menettämättä oman toimintansa aitoa lisäarvoa tuottavaa erityispiirrettä järjestöjen on uudistettava toimintaansa koko esitetyn kuvan jatkumolla yleishyödyllisestä toiminnasta palvelutuotantoon. Työtä on segmentoitava, jokaiselle toimijalle löydettävä edellytykset pystyä parhaimpaansa omassa roolissaan ja omalla vahvuusalueellaan. Järjestökentän vahvuus riippuu myös keskinäisen työn- ja vastuunjaon selkeydestä. Kun roolit ovat selkeät, yhteistoiminnan kehittäminen on mahdollista.

Työn- ja vastuunjaon ja roolien selkeyttäminen on järjestöjen yhteistyön ja sitä kautta niiden menestyksen avainehto. Tarvitaan yhteistoimintaa ja vaikuttamista niin uudenlaisen kuntakumppanuuden kuin järjestöjen palvelutuotannon edellytysten rakentamiseen. Ja vielä näiden ulottuvuuksien yhdyspinnan perkaamiseen, mistä saamme piakkoin Tuija Braxin selvitystyön jatkokeskustelujen pohjaksi.

Tunnistammeko potentiaaliset kumppanimme?

Vaikka maakunnat ovat toiminnassaan itsenäisiä, ne muodostuvat maakunnan kunnista. Asukkaat ovat maakunnille ja kunnille samat, ja niin myös järjestöille kullakin alueella. Järjestöjen on tunnistettava oma pelijoukkueensa, löydettävä yhteistoiminta ja rakennettava strategiset kumppanuudet.

Järjestökentän hajanaisuus tuli esille ministeriöiden (STM, OKM, TEM), Kuntaliiton ja SOSTEn yhdessä järjestämällä Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen aluekierroksella. Järjestöt eivät riittävästi tunnista edes toisiaan ja ulospäin sidosryhmille sote-järjestöt ovat tuttuja enemmän tai vähemmän satunnaisten kontaktien kautta. Ehkä selkeimmin kunta-avustusten saajina tai tilojen käyttöoikeuksien omistajina. Kuva järjestökentästä on varsinkin kuntapuolella lähinnä pistosmainen. Ja valtaosa maakuntien valmistelijoista tulee näistä kunnista.

Uusien maakuntien rakentamisessa järjestöjen osallisuutta rakennetaan ennen kaikkea Järjestö 2.0- hankkeessa. Jokaisessa maakunnassa hankkeen järjestöagentit kokoavat yhteyksiä niin järjestökentän sisällä kuin asiointiin maakuntien valmistelun sidosryhmien kanssa. Tämän rinnalla hankkeessa on mukana seitsemän järjestöjen digihanketta.

Yhteistyön rakentaminen vaatii tietoa omasta järjestöjoukkueesta. Siksi Järjestö 2.0 hanke kerää tietoja jokaisessa maakunnassa alueen järjestöistä ja niiden toiminnasta. Tätä tarkennettua tietoa ei tähän mennessä ole kootusti ollut olemassa. Samaan tiedonhankintaan liittyy myös SOSTEn selvitykset järjestöjen palvelutoiminnasta.

Sote on olympialaji, johon tarvitsemme järjestöjen yhteisen tahtotilan

Keskeisintä olisi löytää ja sisäistää järjestöjen yhteinen tahtotila järjestöjen asemasta toimialalla.Strategiansa mukaisesti  SOSTEn visiona on rakentaa yhdessä hyvää elämää kaikille tukemalla sosiaali- ja terveysjärjestöjä johtamaan ja kehittämään toimintaansa muuttuvassa toimintaympäristössä.

Samaan aikaan kullakin järjestöllä on oma noudatettava visionsa. Sillä ja yhteensopivalla järjestöjen yhteisellä visiolla järjestökentästämme tulee nykyistä vahvempi toimija.
Tarvitaan kuitenkin vielä selkeämmät toiminnan rakenteet ja – kaiken lopulta ratkaiseva – vuorovaikutus. Tämä on mielestäni järjestöjen uusiutumisen haastavin ja tärkein työsarka; järjestöjen ekosysteemin ja sen toimivien yhdyspintojen rakentaminen.

Omia ajatuksiani sparraavat Susanna Rahkamon ajatukset Olympialiikkeestä:

”Huomioni kiinnittyy johtamiseen, verkostoihin ja valtavaan ekosysteemiin, joka olympialaisten ja koko olympialiikkeen ympärillä elää. Tällaisen kokonaisuuden johtaminen voi onnistua vain yhteisillä visioilla ja arvoilla. Olympialiike on globaalin verkostojohtamisen taidonnäyte, joka houkuttelee valtiot, sponsorit, median, kolmannen sektorin organisaatiot ja yksittäiset kansalaiset valtavaksi keskinäisriippuvuuksien vyyhdiksi. Siinä eri toimijat toteuttavat samanaikaisesti sekä omaa että yhteistä visiota. Suomessa samaa yrittää sote-uudistuksemme; toistaiseksi vain huonolla menestyksellä”. – Taloussanomat 5.2.2018

Sote on järjestöillekin olympialaji.

Palvelutuotannon puolella puhe alustoista on käynnistynyt

Valtioneuvoston julkaisussa 19/2016 Onko Suomi jäämässä alustatalouden junasta? todetaan näin: ”Tulevassa SOTE-uudistuksessa digitalisaation odotetaan tuovan merkittävän osan edellytetyistä miljardisäästöistä. Digitaalisilla alustoilla ja niitä käyttävillä palveluekosysteemeillä on tässä ratkaiseva rooli. Tukemalla määrätietoisesti skaalautuvien digitaalisten alustojen ja niihin pohjautuvien toimintamallien rakentamista ja käyttöönottoa tuotetaan säästöjä kotimaiseen SOTE-järjestelmään, minkä lisäksi luodaan myös edellytyksiä alustojen viennille.”

Tähän työhön meidän on tartuttava. Keskustelu on käynnistynyt palvelutuotannon puolella ja koskee koko järjestötoiminnan kirjoa. Yleishyödyllisestä toiminnasta, vertaistuesta ja vapaaehtoistyöstä palveluihin ja ennen kaikkea näiden rinnakkain toteuttamiseen eri toimijoiden yhteistyönä.

Järjestöjen momentum on nyt

Verkostot ja työryhmät laajenevat maakunta- ja soteuudistuksen toimeenpanossa kovaa vauhtia. Samalla käsiteltäviksi tulee enenevästi sisällöllisiä teemoja. Jäsenistön mahdollisimman laaja osallistaminen on SOSTEn keskeisiä tavoitteita. Uusien toimintatapojen hakemiselle aika on mitä parhain. SOSTEn uusi valtuusto ja hallitus ovat paljon vartijana, mikä varmasti motivoi jokaista ihan uudella tavalla.

Tavoitteeni on, että löydämme järjestöjen menestyksen nälän. Tähän lähtöön kannattaa riisua verkkarit.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Elinvoimaiset järjestöt -blogi

Kaikki blogin artikkelit
Blogi

14.12.2018 05:27

”Ihmiset on täynnä ratkaisuehdotuksia!” – SAKKI vie rauhaa kampuksille ympäri Suomen

Joulukuussa SOSTE esittelee jäsenjärjestöjensä toimintaa #mahdollisuuksia -tarinoiden kautta yhteistyössä Veikkauksen kanssa. Sosiaali- ja terveysalan järjestöt tekevät Suomessa tärkeää ja usein korvaamatonta työtä. Niiden tarinat ovat kertomisen arvoisia. Haluatteko kertoa oman #mahdollisuuksia -tarinanne? Ota yhteyttä milla.halme@soste.fi #Mahdollisuuksia: Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto SAKKI ry SAKKI ry on amisten asialla, onhan se ammattiin opiskelevien oma opiskelijajärjestö, johon kuuluu […]

Blogi
specialsakkunnig

11.12.2018 12:34

Arbetsvälmående byggs upp tillsammans 

Förbundens anställda går gärna till jobbet. Det här framkommer i kartläggningen av hur anställda inom finlandssvenska förbund och centralorganisationer mår på jobbet. Hösten 2018 har en omfattande kartläggning utförts av Psykosociala förbundet och Svenska studieförbundet. Anställda inom de finlandssvenska förbunden upplever att det arbete de gör är samhälleligt viktigt och intressant. Även upplevelsen av att nå personliga målsättningar i sitt arbete ökar på personliga motivationsfaktorer. Kartläggningen visar att förbundsanställda finner arbetet meningsfullt och engagerande, trots belastningar på grund av tidspress och högre redovisningskrav. Yttre belöningar som lön förmåner, karriärutveckling och prestige kan […]

Blogi

11.12.2018 11:07

”Onneksi löysin tieni tähän järjestöön” – Crohn ja Colitis ry tukee suolistosairauksia sairastavia

Joulukuussa SOSTE esittelee jäsenjärjestöjensä toimintaa #mahdollisuuksia -tarinoiden kautta yhteistyössä Veikkauksen kanssa. Sosiaali- ja terveysalan järjestöt tekevät Suomessa tärkeää ja usein korvaamatonta työtä. Niiden tarinat ovat kertomisen arvoisia. Haluatteko kertoa oman #mahdollisuuksia -tarinanne? Ota yhteyttä milla.halme@soste.fi #Mahdollisuuksia: Crohn ja Colitis ry Crohn ja Colitis ry on valtakunnallinen IBD:tä tai muuta suolistosairautta sairastavien sekä heidän läheistensä etujärjestö. […]

Blogi

7.12.2018 09:24

”Yhteinen välittämisen kulttuuri auttaa meitä kaikkia” – SOSTEn uuden jäsenesittelysarjan aloittaa Hope ry

Joulukuussa SOSTE esittelee jäsenjärjestöjensä toimintaa #mahdollisuuksia -tarinoiden kautta yhteistyössä Veikkauksen kanssa. Sosiaali- ja terveysalan järjestöt tekevät Suomessa tärkeää ja usein korvaamatonta työtä. Niiden tarinat ovat kertomisen arvoisia. Haluatteko kertoa oman #mahdollisuuksia -tarinanne? Ota yhteyttä milla.halme@soste.fi #Mahdollisuuksia: Hope ry ja toiminnanjohtaja Eveliina Hostila Miksi Hope ry olemassa? Hope toimii vapaaehtoisvoimin yhdessä yhteiseksi hyväksi. Teemme todeksi unelmaa […]