Skip to content

Millaisilla poliittisilla päätöksillä lisätään turvallisuuden tunnetta?

29.10.2020 9.00

Kansalaisyhteiskunta
Hyvinvoivat ihmisetihmisoikeudetilmastonmuutosKansalaisyhteiskuntaSosiaali- ja terveyspalvelutSosiaaliturvauudistus

Olipa kerran pikku nyyti nyytiäinen
hän ihan yksin asui taloaan
ja talo oli myöskin yksinäinen
siis kaksin kerroin yksin peloissaan
hän sytytteli yöllä lamppujaan
ja ryömi peiton alle vinkumaan
kun kuului hemuleitten tassuttelu tiellä
ja mörkö huusi pitkään pimeässä siellä
Ja kaikkialla lamput syttyvät ja ovet lukitaan
kun kaikki mönkiäiset lohduttavat toisiaan
Vaan kuka lohduttaisi nyytiä, vaikka tällä näin
on yöllä kamalakin kamalampi, päivällä toisin päin

Miksi ihmeessä aloitan kirjoitukseni sisäisen turvallisuuden selonteosta Tove Janssonin avauksella Kuka lohduttaisi Nyytiä -kirjasta? Jansson oli mestari tiivistämään olennaisia asioita ja tunteita, myös pelon ja turvallisuuden tunteen. Muun muassa sen lisäämiseksi tarvittavista poliittisista päätöksistä on kysytty näkemyksiä myös järjestöiltä parhaillaan sisäministeriössä valmisteltavaa valtioneuvoston sisäisen turvallisuuden selontekoa varten.

Turvallisuutta luodaan joka puolella yhteiskuntaa

Sisäisestä turvallisuudesta voivat tulla mieleen poliisien määrät ja hätäkeskusavun ripeys. Aiempi Valtioneuvoston sisäisen turvallisuuden selonteko vuodelta 2016 keskittyikin viranomaistoimintaan ja sen resursseihin.

Nyt valmisteltava selonteko perustuu laajaan turvallisuuskäsitykseen: Sisäinen turvallisuus on ”ne yhteiskunnan ominaisuudet, joiden johdosta väestö voi nauttia oikeusjärjestelmän takaamista oikeuksista ja vapauksista ilman rikollisuudesta, häiriöistä tai onnettomuuksista tai suomalaisen yhteiskunnan tai kansainvälistyvän maailman ilmiöistä ja muutoksista johtuvaa pelkoa ja turvattomuutta”.

Turvallisuutta luodaan eri sektoreiden, kuten sosiaali- ja terveydenhuollon, työssä. Sitä luodaan myös järjestöissä ja ihmisten omissa porukoissa ja sitä syntyy myös yksittäisten ihmisten teoista.

Selontekoa tehdään ihmislähtöisesti: asioita katsotaan siitä näkökulmasta, mitä eri asiat ja palvelut tarkoittavat suomalaisille ja Suomessa asuville. Ei ole olemassa yhtä ”meidän turvallisuutta” vaan se, keitä olemme, vaikuttaa siihen, mikä riski itse kullakin on kohdata tapaturmia, onnettomuuksia ja rikoksia.

Erot väestöryhmien välillä ovat suuria, ja tietyt uhat kasautuvat tietyille ryhmille, esimerkiksi vakavin väkivalta sosiaalisesti huono-osaisille. Vammaisten naisten riski joutua rikoksen uhriksi on moninkertainen muihin naisiin verrattuna.

Turvallisuuden tunne yhtä tärkeä kuin objektiivinen turvallisuus

Selonteon painopisteitä ovat perus- ja ihmisoikeuksien turvaaminen ja edistäminen. Siinä painotetaan, että turvallisuuden tunne on yhtä tärkeää kuin objektiivisesti mitattava turvallisuus, sillä pelkomme ohjaavat käyttäytymistämme ja vaikuttavat siihen, miten voimme nauttia oikeuksistamme.

Ensi vuoden alkupuolella eduskunnalle annettava selonteko sisältää ehdotuksia politiikkatoimiksi, joilla Suomi on nykyistä turvallisempi ja maailman turvallisin maa myös kymmenen vuoden kuluttua, 2030. Suomen on arvioitu tilastojen valossa olleen maailman turvallisin maa 2017, 2018 ja 2019.

Valmisteltavan selonteon laaja turvallisuusnäkökulma on hieno ja perusteltu. Se pisti kuitenkin tiukoille ihmisen, joka yritti yhdessä SOSTE- ja jäsenjärjestökollegoiden kanssa laatia lyhyttä ja konkreettista lausuntoa sisäisen turvallisuuden lisäämiseksi tarvittavista toimista.

Jostain piti lähteä liikkeelle: lähdin keskustelemaan köyhyyttä kokevien ihmisten kanssa. Olen Suomen köyhyyden vastaisen verkoston EAPN-Finin sihteeri ja kutsuin itseni vierailulle sen Kansalaistoimintaryhmään. Kysyin asioista, jotka pelottavat ja jotka pitäisi jotenkin hoitaa, jotta turvallisuuden tunne kasvaisi.

Miten yksinasuva pärjää?

EAPN-Finin Kansalaistoimintaryhmässsä turvallisuuden uhkana nousivat esiin ilmastonmuutos: sen mukanaan tuomat sään ääri-ilmiöt ja mahdolliset ilmastopakolaisten virrat. Muutenkin maailmanmeno huolestuttaa: poliittinen tilanne ja oikeistopopulismin nousu pelottavat: Muuttuvatko eri osapuolten kovat sanat teoiksi – väkivallaksi ja mellakoiksi myös Suomessa?

Monet ottivat esille yksinasumisen. Suomen kotitalouksista jo lähes puolet on yhden hengen talouksia, yksinasuvia on 1,2 miljoonaa. Kuka yksinasuvaa auttaa, jos hän sairastuu, vaikka koronaan? Miten pärjää vanhana, jos ei pysty itse hoitamaan asioitaan? Onko sosiaali- ja terveyspalveluita tarjolla?

Kansalaistoimintaryhmäläiset korostivat, että turvaa tuovat muut ihmiset lähiympäristössä ja arjessa, toinen toisilleen. Pitäisi olla paikkoja ja porukoita, joihin kuulua ja niissä eri-ikäisiä ihmisiä. Suku ja perheet ovat paljolti hajonneet pieniksi yksiköiksi – ne eivät ole kaikille se turvaa tuova ryhmä.

Yhteisöllisiä asuinalueita

Jos ei käytä alkoholia, monilla alueilla ei ole baarien lisäksi mitään paikkaa, minne mennä tapaamaan ihmisiä. Moni kuitenkin kaipaisi yhteisöä, ja monella olisi siinä paljon annettavaa.

Kansalaistoimintaryhmäläiset ehdottivat politiikkatoimina yhteisöllisiä asuinalueita yhteistiloineen. Ja myös ”perinteisiä” sisäisen turvallisuuden juttuja, kuten poliiseja näkymään kaduille ja toreille.

Ilmastonmuutoksen torjuntaan kaivataan pikaisesti uskottavia tekoja ja myös varmuus siitä, etteivät ne vaikeuta jo muutenkin vaikeissa oloissa elävien elämää.

Jäljelle jäi yksinäisyys

Aineistoa kertyi, vaikka en syyslomaviikoilla laajasti tavoittanutkaan jäsenjärjestöjämme. Ne tuovat selontekoon tarkempia näkemyksiä edustamiensa ihmisryhmien näkökulmasta.

Kun mietin lukemaani ja kuulemaani, päällimmäisenä jäivät mieleen yksin eläminen ja yksinäisyys – ja sitten ollaankin taas Nyytissä, joka löytää Tuitun ja saa hänen auttamisestaan elämäntehtävänsä. Apua tarvitsevan Tuitun löydettyään Nyyti huomaa myös muut hahmot ja uskaltaa lähestyä niitä, sillä ”jää ilman ystäviä se ken kääntää selän muihin päin”.

Janssonin linjoilla on myös juuri eläkkeelle jäänyt, upean pitkän uran tehnyt Suomen Punaisen Ristin kansainvälisen avun johtaja Kalle Löövi: ”Paras vakuutus katastrofille on, että sanoo huomenta naapurille. Silloin lähellä on ihmisiä, jotka auttavat, kun on hätä.”

SOSTEn lausunto sisäisen turvallisuuden selontekoa varten

SOSTEn jäsenjärjestöjen lausuntoja sisäisen turvallisuuden selontekoa varten

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Hyvinvoivat ihmiset -blogi

Kaikki blogin artikkelit
Blogi
erityisasiantuntija

22.6.2022 08:00

SuomiAreena: Erilainen Mingle 12.7. nostaa esiin ihmisten kokemuksia köyhyydestä

Toimeentulo Heinäkuun puolessavälissä Pori täyttyy jälleen yhteiskunnallisesta keskustelusta SuomiAreenalla. Kevään ja kesän aikana turvallisuuskeskustelu on ollut vilkasta. Yhteiskunnan eheys on sisäisen turvallisuuden tae, ja siksi on tärkeä nostaa esiin myös ne äänet, jotka eivät yhteiskunnassa kuulu. Millaista on olla köyhä 2020-luvun Suomessa? Jo kuudennen kerran järjestettävä Erilainen Mingle tuo yhteen joukon erilaisia ihmisiä heidän omien kokemustensa […]

Blogi

7.6.2022 16:00

Kriisitilanteissa järjestöjen rooli haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten auttamisessa on merkittävä

Sote-järjestöt Elämme maailmantilanteessa, jossa varautuminen, kokonaisturvallisuus ja henkinen kriisinkestävyys ovat sanoja, jotka toistuvat päättäjien puheissa. Järjestöjen erityisosaamiselle on viranomaisten työn rinnalla tarvetta, kun varaudumme onnettomuuksiin ja kriiseihin. Verkostojen ja kumppanuuksien rakentaminen sekä ylläpitäminen ovat avainasemassa kriiseihin varautuessa. Mitä paremmin eri tahot tuntevat toisensa, sitä paremmassa valmiudessa olemme. Ihmiset voivat olla haavoittuvassa asemassa monesta eri syystä Haavoittuvassa […]

Blogi
erityisasiantuntija

28.4.2022 12:00

Palkkatuen uudistus huolestuttaa – kerro meille näkemyksesi!

Hyvinvointi ja terveys Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) on valmistellut lakiesityksen, jolla muutetaan palkkatukijärjestelmää. Palkkatuen kokonaisuudistus on tarpeellinen: byrokratian yksinkertaistamista, järjestelmän ennakoitavuutta ja maksatusprosessin nopeuttamista on kaivattu. Hyvistä tavoitteista huolimatta lakiluonnoksen kokonaisvaikutus järjestöjen ja heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevien kannalta näyttää huonolta. Muutokset järjestöjen 100 % tukeen eivät ole hyväksyttäviä Uudistuksella tullaan leikkaamaan järjestöjen mahdollisuuksia työllistää 100 % palkkatuella. Leikkaus koskisi […]