Skip to content

Mureneeko perusturva?

26.2.2018 10.30

Perusturva
Hyvinvoivat ihmisetEriarvoisuusPerusturvaPerusturva

SOSTE julkaisi pari viikkoa sitten selvityksen, jossa tarkasteltiin sosiaaliturvan ja verotuksen muutoksia vuosina 2012–2019. Selvityksessä todetaan harjoitetun politiikan kasvattaneen tuloeroja vuoden 2016 jälkeen. Perusturvaan tehdyt leikkaukset ovat osuneen erityisesti työttömiin, lapsiperheisiin ja opiskelijoihin.

Selvityksestä uutisoitiin laajasti eri medioissa – köyhyyden lisääntyminen herättää selvästi huolta. Muutamassa kirjoituksessa kuitenkin tyrmättiin huoli tuloerojen kasvusta ja todettiin, ettei perusturva ole murenemassa. Nähtiin myös, että tuloerojen sijaan pitäisi kantaa huolta köyhyydestä.

Mitä perusturvan mureneminen tarkoittaa?

Mitä perusturvan murenemisen sitten ajatellaan tarkoittavan? Lakisääteisessä perusturvan arvioinnissa on todettu, että yksin vuokralla asuvalla työttömällä perusturva vuonna 2014 kattoi vain 71 prosenttia kohtuullisesta vähimmäiskulutuksesta. SOSTEn selvityksessä todetaan, että vuonna 2019 työttömän peruspäiväraha noin 29 euroa pienempi kuin se olisi ollut ilman indeksileikkauksia. Kolmekymppiä vähemmän rahaa kuukaudessa mm. ruokaostoksiin on minimituilla eläville iso leikkaus. Eikö tämä ole nimenomaan perusturvan murentumista? Perusturva ei tarjoa ihmisille kohtuulliseksi katsottavaa minimitoimeentulon tasoa ja silti sitä edelleen leikataan.

SOSTEn selvitys kertoo nimenomaan köyhyyden syvenemisestä.

SOSTEn selvitys kertoo nimenomaan köyhyyden syvenemisestä. Siinä todetaan, että vuosina 2015–2018 lainsäädännön muutokset ovat olleet pienituloisille kielteisiä, kun taas hyvätuloisille ne ovat tarjonneet myönteisen kehityssuunnan. Lapsiperheiden aseman parantamista tuntuvat puheiden tasolla kaikki kannattavan, mutta selvityksen mukaan kehitys on ollut pienituloisissa lapsiperheissä vielä kielteisempää kuin väestölle keskimäärin. Esimerkiksi perusturvaa saavalla yksinhuoltajataloudella tulot ovat pienentyneet 30–43 euroa kuukaudessa vuosien 2015–2018 välisenä aikana.

Toimeentulotuen tasoa ei ole leikattu – vai onko?

Toimeentulotuki on suojannut kaikista pienimpituloisimpien toimeentulon tasoa, kun sen perusosa on jätetty indeksileikkausten- ja jäädytysten ulkopuolelle. Toimeentulotuen perusosa on kuitenkin vain yksi osa toimeentulotukea. Soveltamiskäytännöillä on mahdollista vaikuttaa siihen, kuinka paljon erilaisia kuluja perustoimeentulotuessa otetaan huomioon. Suuri vaikutus ihmiselle käteen jäävään rahasummaan on esimerkiksi sillä, mille tasolle hyväksyttävien asumismenojen taso asetetaan ja kuinka toimitaan tilanteissa, joissa vuokra ylittää hyväksytyn tason ja halvempaa asuntoa ei löydy.

SOSTEn selvityksen julkaisemisen jälkeen sain esimerkiksi yhteydenoton, joka koski Kelan muuttunutta soveltamiskäytäntöä liittyen etävanhemmalle korvattaviin kuluihin lasten tapaamisesta. Aiemmin toimeentulotukea saavalle etävanhemmalle on korvattu lapsen iän mukaista perusosaa vastaava summa niiltä tapaamispäiviltä, kun lapsi on hänen luonaan. Tämän vuoden alusta Kela korvaa vain ruokarahan, eli 49 % lapsen perusosasta, jonka katsotaan olevan ravintomenojen osuus perusosaan sisältyvistä menoista. Aiemmin esimerkiksi alle 10-vuotiaasta lapsesta on myönnetty tukea 10,32 euroa tapaamispäivää kohden. Nyt summa pienenee 5,05 euroon. Jokainen ruokakaupassa vieraillut tietää, että tuolla rahalla ei helposti viittä ateriaa päivässä lapselle tarjoa.

Saamassani yhteydenotossa on kyse kolmen lapsen etävanhemmasta, joka tapaa lapsiaan kaksi kertaa kuussa, yhteensä seitsemänä päivänä. Aiemmin hän on saanut näille päiville tukea 215,53 euroa/kk. Kelan uuden linjauksen mukaan tuki tippuu 105,60 euroon/kk. Eli leikkaus on 109,93 euroa. Tämä on huomattavasti suurempi summa kuin mikään viime aikoina tehty indeksileikkaus.

Kun tapaamiskulut rajataan vain ruokamenoihin, niin päätöksellä epäsuorasti ilmaistaan, että pienituloisen etävanhemman ei tulisi pystyä tekemään lastensa kanssa mitään muuta kuin juuri ja juuri tarjoamaan heille ruokaa. Kyseisen perheen tapauksessa tämä tarkoittaa, että muun muassa kuukausittainen uimahallikäynti jää jatkossa väliin. Onko tämä linjaus osoitus siitä, että halutaan todella tukea lapsiperheitä ja taata kaikille lapsille mahdollisuutta viettää aikaa molempien vanhempiensa kanssa?

Perusturvan tason heikentäminen on lopetettava

Jos Suomessa halutaan aidosti pysäyttää eriarvoisuuden lisääntyminen pitkällä tähtäimellä, on perusturvan murentaminen pysäytettävä. Indeksijäädytyksiä ei tule enää jatkaa ja aiempia leikkauksia tulee kompensoida.

Myös etuuksien myöntämiskäytäntöjä pohdittaessa ja erilaisia soveltamisohjeita laadittaessa tulee arvioida niiden kohtuullisuus ja vaikutukset ihmisten arkeen. Pienet säästöt valtion kassaan saattavat aiheuttaa suuria vaikeuksia niiden kohteeksi joutuville ihmisille.

Leikkauksilla saattaa olla pidemmällä aikavälillä myös kuluja lisääviä vaikutuksia, erityisesti jos ne kohdistuvat lapsiin ja heidän mahdollisuuksiinsa päästä tulevaisuudessa eteenpäin. Köyhyydellä on osoitettu olevan monia kielteisiä vaikutuksia lapsiin, mm. mielenterveyden häiriöiden riski on suurempi. Inhimillisen kärsimyksen lisäksi erikoissairaanhoidon ja muiden korjaavien palvelujen tarjoaminen tulee kalliiksi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Hyvinvoivat ihmiset -blogi

Kaikki blogin artikkelit
Blogi

14.8.2019 13:15 / vammaispalvelut

Uudella vammaispalvelulailla kohti tosiasiallista yhdenvertaisuutta

Itsemääräämisoikeus, itsenäisyys ja yhdenvertaisuus puhuttavat vammaisia ihmisiä ja heidän omaisiaan. Monella on perusteltu huoli siitä, toteutuvatko nämä hienot periaatteet omalla tai tutun läheisen kohdalla palvelurakenteen muuttuessa ja tehokkuusajattelun vallatessa jalansijaa. Vammaispalvelut toteuttavat perusoikeuksia Tuoreen hallitusohjelman mukaisesti yhdenvertaisuuden toteuttaminen ja vammaisten ihmisten yksilöllisten tarpeiden parempi huomioon ottaminen toteutetaan osana vammaispalvelulain uudistusta. Uudistusta on valmisteltu jo usean […]

Blogi

6.8.2019 10:00

Vaivaisukoista leipäjonoihin

Vaivaisukot ovat hienoa suomalaista kulttuuriperintöä. Suomessa on 145 vaivaisukkoa ja yksi vaivaisakka. Vaivaisukot esittävät yleensä kerjuulla olevaa sotainvalidia, jolla on vaivaisuuden symbolina puujalka ja vasemmassa kädessä tukea antava keppi. Yli sata vaivaisukkoa tekee yhä alkuperäistä työtään: anoo rahaa kirkon tai tapulin seinustalla. Rahat käytettiin aikanaan oman seurakunnan köyhien ja vähäosaisten auttamiseen. Vaivaisukot ovat erikoinen suomalainen […]

Blogi

20.6.2019 10:30

Bryt tystnaden!

Ingen kan väl ha undgått de heta diskussionerna kring vården inom äldreomsorgen i Finland. Det har diskuterats mycket om kvaliteten i äldrevården. Det har framkommit brister på bland annat  Esperi Cares vårdhem Ulrika i Kristinestad. Vårdhemmets egna närvårdare gjorde en anmälan om missförhållanden till fackförbundet SuPer, som i sin tur kontaktade övervakningsmyndigheten Valvira. Närvårdaren i […]