EU on tänä vuonna esillä tavallista enemmän muun muasssa europarlamenttivaalien takia, jotka järjestetään Suomessa 26.5. Vaalien jälkeen Euroopan unionin toimielimet vaihtuvat. Euroopan parlamentti järjestäytyy kesä-heinäkuussa, sen tavoitteista ja painopisteistä keskustellaan syksyn aikana, ja uusi komissio aloittaa työnsä marraskuussa.
Oman lisänsä syksyyn tuo Suomen EU-puheenjohtajuuskausi, joka alkaa vajaan kahden kuukauden kuluttua. Suomessa järjestetään epävirallisia ministerikokouksia ja niiden lisäksi noin sata virkamiestason kokousta.
Suomen puheenjohtajakauden pääteemoja ovat kasvu ja turvallisuus. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan kattoteemana on hyvinvointitalous, joka toivottavasti saa unionin piirissä yhtä hyvän vastaanoton kuin aiemmilla kausilla lanseerattu Terveys kaikissa politiikoissa (Health in All Policies, HiAP) -periaate. Viimeksi mainittu tarkoittaa terveysvaikutusten huomioimista kaikilla politiikan alueilla ja toimilla.
Arvaamattomuutta ja yllätyksiä
Varmaa on, että puheenjohtajuuteen liittyy arvaamattomuutta ja yllätyksiä, jotka voivat liittyä EU:n jakautumiseen, Britannian EU-eroon sekä Unkarin ja Puolan oikeusvaltiokehitykseen. Myös yllättävät ja ennakoimattomat kehityskulut Euroopan ulkopuolella voivat mutkistaa Suomen puheenjohtajuuskautta.
Nähtäväksi jää, mitkä ovat Suomen tulevan hallituksen EU-linjaukset. Niistä saadaan toivottavasti kuulla mahdollisimman pian. On kaikkien etu, että Suomella on toimiva hallitus, kun puheenjohtajuuskausi alkaa ja mielellään jo hyvissä ajoin ennen sitä.
Suomen kolmas puheenjohtajuuskausi tulee todennäköisesti olemaan hyvin erilainen kuin kaksi edellistä kautta vuosina 1999 ja 2006. Noista vuosista maailma on muuttunut, EU on muuttunut ja EU-puheenjohtajuus on yleisesti menettänyt merkitystään.
Mahdollisuus kohottaa omaa imagoa
EU:n puheenjohtajamaan tehtävänä on ennen kaikkea miettiä EU:n kokonaisetua, jolloin omien etujen ajaminen ei voi olla puheenjohtajamaalla mielessä päällimmäisenä. Puheenjohtajamaan rooli on puolueettoman välittäjän rooli. Puheenjohtajamaa valmistelee neuvoston ja sen valmisteluelinten kokouksia, johtaa niitä ja edustaa neuvostoa suhteessa muihin EU:n toimielimiin.
On selvää, että kuudessa kuukaudessa ei tehdä ihmeitä, mutta kuten esimerkiksi Viron puheenjohtajuuskauden aikana 2017 oli nähtävissä, puheenjohtajamaan on mahdollista kohottaa kauden aikana omaa imagoaan ja brändätä itseään. Viro onnistui tuomaan esiin omaa osaamistaan muun muassa informaatioteknologian saralla. Viro hyödynsi puheenjohtajuuskauden tarjoaman näköalapaikan mahdollisuuksia taitavasti ja järjesti muun muassa epävirallisen huippukokouksen, jonka kautta digitaalinen Eurooppa nousi laajan yleisön tietoisuuteen. Viroa kiiteltiin myös hyvistä ja sujuvista käytännön järjestelyistä.
Mitä osaamista meidän kannattaa nostaa esille Suomesta puheenjohtajuuskauden aikana? Se voisi mielestäni liittyä esimerkiksi koulutukseen, kestävään kehitykseen tai kansalaisyhteiskuntaan. Joka tapauksessa tilaisuus kannattaa käyttää viisaasti ja harkiten.
Kansalaisyhteiskunta järjestää näkyvästi oheistapahtumia
Syksyllä Helsingissä järjestetään paljon myös puheenjohtajuuskauden oheistapahtumia. Syyskuun puolivälissä Euroopan köyhyyden vastainen verkosto kokoontuu yleiskokoukseen, jonka yhteydessä järjestetään avoin seminaari 16.9.
Eurooppa-tasolla toimivia sosiaalialan järjestöjä yhteen kokoava Social Platform järjestää 16.–18.9. Building Social Europe -konferenssin Helsingissä. Sinne toivotaan laajaa osanottoa myös Suomesta. Lisäksi on suunnitteilla lähes parikymmentä sosiaali- ja terveysjärjestöjen seminaaria, konferenssia tai kokousta, jotka omalta osaltaan tukevat puheenjohtajuuskauden tavoitteita.
[button class=”” text=”Katso kattava lista sote-järjestöjen Suomen EU puheenjohtajakauden oheistapahtumista! (pdf)” url=”https://www.soste.fi/wp-content/uploads/2019/05/Sote-järjestöjen-Suomen-EU-puheenjohtajakauden-oheistapahtumat-2019.pdf” ]