Skip to content

Onko jossain hankittu hyviä sote-palveluja – vai ovatko kaikki hankinnat menneet pieleen?

30.3.2021 10.30

Sosiaali- ja terveyspalvelut
Hyvinvoivat ihmisethankintalakiJärjestöilleSosiaali- ja terveyspalvelut

Sosiaali- ja terveyspalvelujen kilpailuttaminen herättää tunteita. Joskus kilpailuttaminen on lähes kirosana – siihen ladataan kaikki se paha olo, joka huonolla palvelulla on saatu aikaan. Ja kokemuksia huonosta palvelusta on paljon, esimerkkejä tulee eteen tämän tästä. Joskus ne ryöpsähtävät esiin massoittain, kuten taannoin vanhusten asumispalveluissa. Onko silloin syynä se, että palvelu on kilpailutettu? Miten palvelu olisi voitu järjestää paremmin?

Etenkin monissa sosiaalipalveluissa jatkuvuus on tärkeää

Kilpailuttamalla saadun palvelun ei välttämättä edes tarvitse olla huonoa, jotta tulos olisi asiakkaan kannalta kehno. Joskus siihen voi riittää pelkästään tuottajan vaihtuminen. Esimerkiksi vaikeasti vammaisen, rajoittuneesti kommunikoivan nuoren tai muistisairaan ikäihmisen tutun ja turvallisen hoivasuhteen katkeaminen voi johtaa kriisiin.

Hankintalaki ei edellytä hankintojen toistuvaa kilpailuttamista ja tällaisissa tapauksissa lähtökohtana tulisikin olla se, että sopimukset tehdään toistaiseksi voimassa oleviksi: tuottajaa ei vaihdeta muutoin kuin asiakkaan aloitteesta.

Huonoa laatua ei hankita tarkoituksella

Palveluntuottajajärjestöjen yleinen kokemus on, että palvelujen hintaa pyritään painamaan mahdollisimman alas laadun kustannuksella. Julkisuudessa olleet raportit asiakkaiden karuista kokemuksista tukevat tätä käsitystä. En silti usko, että mikään hankintayksikkö hankkisi huonoa laatua tahallaan.

Palveluja ei kuitenkaan voida hankkia kustannuksista piittaamatta. Sote-palvelut ovat kalliita ja resurssit rajalliset. Hankintayksiköillä on velvollisuus pyrkiä hankkimaan mahdollisimman hyvää laatua kohtuulliseen hintaan, toisin sanoen pyrkiä mahdollisimman hyvään hinta-laatusuhteeseen. Se on helpommin sanottu kuin tehty.

Laki edellyttää palvelujen käyttäjien tarpeiden huomioimista

Hankintalaissa on sote-palveluja koskeva erityinen säännöstö, jonka mukaan niitä hankittaessa on otettava huomioon lukuisia erityisvaatimuksia. Sellaisia ovat juuri palvelujen laatuun, jatkuvuuteen, esteettömyyteen, kohtuuhintaisuuteen, saatavuuteen ja kattavuuteen, eri käyttäjäryhmien erityistarpeisiin, käyttäjien osallistumiseen ja vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseen sekä innovointiin liittyvät tekijät. Myös palvelujen käyttäjien yksilölliset erityistarpeet ja kuuleminen on huomioitava siten kuin sisältölaeissa (esimerkiksi sosiaalihuoltolaki, vammaispalvelulaki, vanhuspalvelulaki, lastensuojelulaki) on säädetty.

Pitääkin aina muistaa se usein toistettu perusasia, että hankintalaki on menettelytapalaki – sisällöt tulevat muualta. Lainsäädännöllä määritetään yleiset vaatimukset, käytäntö on viranomaisten varassa. Omien resurssiensa kanssa kamppaillessaan hankintayksiköt kohtaavat tässä ison haasteen.

Kokemusasiantuntijuutta kaivataan

Viranomaisten tulee tuntea markkinat ja – ennen kaikkea – se tarve, johon palveluhankinnalla ollaan vastaamassa. Tällöin avainasemaan nousevat palvelujen käyttäjät, jotka pystyvät kertomaan siitä, millaisia hankittavien palvelujen tulee olla. Palveluntuottajat puolestaan voivat kertoa, miten ne noita tarpeita voisivat täyttää. Nykyinen hankintalaki, joka on ollut voimassa vuoden 2017 alusta alkaen, pyrkii edistämään vuoropuhelua molempien kanssa.

Vaikuttaa siltä, että esimerkiksi hankintayksiköiden rohkeus ryhtyä markkinavuoropuheluun palveluntuottajien kanssa on jonkin verran lisääntynyt, joskaan ei välttämättä systemaattisesti. Siitä, miten palvelujen käyttäjien tarpeita on selvitetty tai huomioitu, ei ole paljonkaan tietoa. Oikeastaan ainoat tahot, jotka pystyvät kertomaan, miten hankinnat ovat tältä osin sujuneet ja mitä niissä voitaisiin parantaa, ovat kokemusasiantuntijat eli palvelujen käyttäjät sekä heidän edustajansa, mukaan lukien heitä edustavat järjestöt. Sitä tietoa kaivataan nyt.

Kansallisessa hankintastrategiassa haetaan konkreettisia esimerkkejä

Julkisiin hankintoihin käytetään Suomessa arviolta 35 miljardia euroa vuodessa. Jotta nämä varat käytettäisiin vaikuttavasti ja julkisen talouden kannalta kestävästi, Suomessa on valmisteltu kansallinen hankintastrategia, Hankinta-Suomi. SOSTE on määrätietoisesti vaikuttanut siihen, että palvelujen käyttäjien näkökulma huomioidaan strategiassa. Strategiassa on kahdeksan tahtotilaa, joista yhteen, ”Toimivat hankinnat”, keskeisenä tavoitteena kuuluukin hankintojen suunnittelu tarvelähtöisesti ja osallistavasti loppukäyttäjää kuunnellen.

Tavoitetta toteuttamaan on perustettu teemaryhmä, jossa SOSTE on sitoutunut tuottamaan tietoa hyvistä käytännöistä eli siitä, miten asiakastarpeita on onnistuttu ottamaan huomioon sote-hankinnoissa. Tavat voivat olla hyvinkin moninaisia; mieleeni tulevat esimerkiksi hankintojen valmistelu palvelujen käyttäjien asiakassuunnitelmia hyödyntäen, käyttäjien haastattelut ja heille kohdennetut kyselyt, heille kohdennetut tilaisuudet tai asiakasryhmätapaamiset sekä yhteiset markkinavuoropuhelut asiakkaiden ja palveluntuottajien kanssa.

Uskon, että hankintayksiköt ovat tehneet parhaansa palveluja hankkiessaan, mutta asiakkaiden osallistamisessa on vielä paljon kehitettävää. Halua siihen löytyy, mutta keinoja kaivataan. Niiden levittäminen onnistuu parhaiten konkreettisten esimerkkien kautta.

Kannathan kortesi kekoon!

Hyvän hankinnan ei välttämättä tarvitse olla mitenkään erikoinen; se voi olla ”ihan tavallinen” hankinta, jos vain sen ehdot on onnistuttu laatimaan niin, että lopputulos on asiakkaiden kannalta hyvä ja he ovat palveluunsa tyytyväisiä. Ilmianna minulle sellainen palvelu! Voit myös kertoa minulle hankinnasta, joka ei ole ollut niin onnistunut, mutta voisi jollakin tavoin parannettuna olla oivallinen – kerrothan silloin myös, millä tavoin kyseistä hankintaa tulisi parantaa, jotta se olisi hyvä.

Nyt on tilaisuus vaikuttaa. Kaikki ajatukset, konkreettiset esimerkit ja ehdotukset ovat tervetulleita! Toimitathan niitä minulle sähköpostitse 21.4. mennessä. Vaikka sinulla ei itselläsi ole konkreettisia esimerkkejä, myös ajatukset siitä, miten niitä parhaiten voisi kerätä, otetaan kernaasti vastaan. Kaikki Hankinta-Suomen teemaryhmät ovat avoimia, joten olet halutessasi myös tervetullut osallistumaan suoraan niihin. Lisätietoja löytyy Hankinta-Suomen sivuilta https://vm.fi/hankinta-suomi ja https://vm.fi/hankinnat-toimivat-hankinnat. Vastaan myös mielelläni asiaa koskeviin kysymyksiin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Hyvinvoivat ihmiset -blogi

Kaikki blogin artikkelit
Blogi
hankepäällikkö

8.7.2021 12:15

Sote-uudistus etenee kohti toimeenpanoa – järjestöillä edessä vaikuttamisen syksy

Sosiaali- ja terveyspalvelut Mennyt kevät on ollut vilkasta aikaa sote-vaikuttamisen kentällä. Järjestöjen sote-muutostuki on tehnyt omaa työsarkaansa tunnetuksi muun muassa valtakunnallisilla foorumeilla ja SOSTEn järjestöverkostoissa. Muutostuen koordinaation väki on tavannut sosiaali- ja terveysministeriön virkamiehiä, jotka vastaavat sote-uudistuksen toimeenpanon alueellisesta valmistelusta. Muutostuesta on myös edustus esimerkiksi yhdyspintojen valmisteluryhmässä, minkä lisäksi koko muutostuen joukkue on tehnyt tiivistä yhteistyötä Tulevaisuuden sote-keskus -ohjelman ja Työkykyohjelman Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen väen kanssa. Aluetyön rooli kasvaa, järjestöjen ja julkisen yhteistyössä vielä parannettavaa Sote-uudistus meni […]

Blogi

29.6.2021 09:00

Käsitteillä on väliä – tarveharkinnan voi ymmärtää monella tavalla

Sosiaaliturvauudistus Sosiaalibarometri 2021:ssä selvitettiin vastaajien näkemyksiä siitä, miten asumistukijärjestelmää pitäisi uudistaa. Näkemyksiä kysyttiin sote-johtajilta, Kelan esihenkilöiltä ja sosiaalityöntekijöiltä. Heiltä tiedusteltiin näkemyksiä erilaisiin väittämiin koskien muun muassa asumistuen tasoa, tuen yksilökohtaiseksi muuttamista ja asumistuen tulorajojen nostamista. Yksi väittämistä kuului ”Asumistukeen tulisi lisätä tarveharkintaa”. Etuuksissa tarveharkinnalla tarkoitetaan niitä kriteerejä, joiden perusteella etuus myönnetään. Esimerkiksi hakijan omat, puolison tai […]

Blogi
yhteiskuntasuhdepäällikkö

23.6.2021 12:15

Nukkuvien puolue voitti kuntavaalit. Mitä on käymässä demokratialle?

Kuntavaalit Kuntavaalit käytiin korona-ajan vaaleina, kertaalleen siirrettyinä. Ajankohdaksi valikoitui kesäkuinen sunnuntai. Osalle puolueista vaalien siirto antoi mahdollisuuden kasvattaa ehdokasmääriään. Tulosten perusteella vaaleissa nähtiin oikeisto-vasemmistoblokin välinen taistelu, joka päättyi kokoomuksen voittoon. Hallituspuolueiden suosio laski ja oppositiopuolueet paransivat kannatustaan. Ylivoimaisesti suurin voittaja oli kuitenkin nukkuvien puolue. Kuntavaalien äänestysaktiivisuus oli sodan jälkeisen historian huonoin, 55,1 prosenttia. Luku on pysäyttävä. […]