Sosiaali- ja terveyspalvelujen kilpailuttaminen herättää tunteita. Joskus kilpailuttaminen on lähes kirosana – siihen ladataan kaikki se paha olo, joka huonolla palvelulla on saatu aikaan. Ja kokemuksia huonosta palvelusta on paljon, esimerkkejä tulee eteen tämän tästä. Joskus ne ryöpsähtävät esiin massoittain, kuten taannoin vanhusten asumispalveluissa. Onko silloin syynä se, että palvelu on kilpailutettu? Miten palvelu olisi voitu järjestää paremmin?
Etenkin monissa sosiaalipalveluissa jatkuvuus on tärkeää
Kilpailuttamalla saadun palvelun ei välttämättä edes tarvitse olla huonoa, jotta tulos olisi asiakkaan kannalta kehno. Joskus siihen voi riittää pelkästään tuottajan vaihtuminen. Esimerkiksi vaikeasti vammaisen, rajoittuneesti kommunikoivan nuoren tai muistisairaan ikäihmisen tutun ja turvallisen hoivasuhteen katkeaminen voi johtaa kriisiin.
Hankintalaki ei edellytä hankintojen toistuvaa kilpailuttamista ja tällaisissa tapauksissa lähtökohtana tulisikin olla se, että sopimukset tehdään toistaiseksi voimassa oleviksi: tuottajaa ei vaihdeta muutoin kuin asiakkaan aloitteesta.
Huonoa laatua ei hankita tarkoituksella
Palveluntuottajajärjestöjen yleinen kokemus on, että palvelujen hintaa pyritään painamaan mahdollisimman alas laadun kustannuksella. Julkisuudessa olleet raportit asiakkaiden karuista kokemuksista tukevat tätä käsitystä. En silti usko, että mikään hankintayksikkö hankkisi huonoa laatua tahallaan.
Palveluja ei kuitenkaan voida hankkia kustannuksista piittaamatta. Sote-palvelut ovat kalliita ja resurssit rajalliset. Hankintayksiköillä on velvollisuus pyrkiä hankkimaan mahdollisimman hyvää laatua kohtuulliseen hintaan, toisin sanoen pyrkiä mahdollisimman hyvään hinta-laatusuhteeseen. Se on helpommin sanottu kuin tehty.
Laki edellyttää palvelujen käyttäjien tarpeiden huomioimista
Hankintalaissa on sote-palveluja koskeva erityinen säännöstö, jonka mukaan niitä hankittaessa on otettava huomioon lukuisia erityisvaatimuksia. Sellaisia ovat juuri palvelujen laatuun, jatkuvuuteen, esteettömyyteen, kohtuuhintaisuuteen, saatavuuteen ja kattavuuteen, eri käyttäjäryhmien erityistarpeisiin, käyttäjien osallistumiseen ja vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseen sekä innovointiin liittyvät tekijät. Myös palvelujen käyttäjien yksilölliset erityistarpeet ja kuuleminen on huomioitava siten kuin sisältölaeissa (esimerkiksi sosiaalihuoltolaki, vammaispalvelulaki, vanhuspalvelulaki, lastensuojelulaki) on säädetty.
Pitääkin aina muistaa se usein toistettu perusasia, että hankintalaki on menettelytapalaki – sisällöt tulevat muualta. Lainsäädännöllä määritetään yleiset vaatimukset, käytäntö on viranomaisten varassa. Omien resurssiensa kanssa kamppaillessaan hankintayksiköt kohtaavat tässä ison haasteen.
Kokemusasiantuntijuutta kaivataan
Viranomaisten tulee tuntea markkinat ja – ennen kaikkea – se tarve, johon palveluhankinnalla ollaan vastaamassa. Tällöin avainasemaan nousevat palvelujen käyttäjät, jotka pystyvät kertomaan siitä, millaisia hankittavien palvelujen tulee olla. Palveluntuottajat puolestaan voivat kertoa, miten ne noita tarpeita voisivat täyttää. Nykyinen hankintalaki, joka on ollut voimassa vuoden 2017 alusta alkaen, pyrkii edistämään vuoropuhelua molempien kanssa.
Vaikuttaa siltä, että esimerkiksi hankintayksiköiden rohkeus ryhtyä markkinavuoropuheluun palveluntuottajien kanssa on jonkin verran lisääntynyt, joskaan ei välttämättä systemaattisesti. Siitä, miten palvelujen käyttäjien tarpeita on selvitetty tai huomioitu, ei ole paljonkaan tietoa. Oikeastaan ainoat tahot, jotka pystyvät kertomaan, miten hankinnat ovat tältä osin sujuneet ja mitä niissä voitaisiin parantaa, ovat kokemusasiantuntijat eli palvelujen käyttäjät sekä heidän edustajansa, mukaan lukien heitä edustavat järjestöt. Sitä tietoa kaivataan nyt.
Kansallisessa hankintastrategiassa haetaan konkreettisia esimerkkejä
Julkisiin hankintoihin käytetään Suomessa arviolta 35 miljardia euroa vuodessa. Jotta nämä varat käytettäisiin vaikuttavasti ja julkisen talouden kannalta kestävästi, Suomessa on valmisteltu kansallinen hankintastrategia, Hankinta-Suomi. SOSTE on määrätietoisesti vaikuttanut siihen, että palvelujen käyttäjien näkökulma huomioidaan strategiassa. Strategiassa on kahdeksan tahtotilaa, joista yhteen, ”Toimivat hankinnat”, keskeisenä tavoitteena kuuluukin hankintojen suunnittelu tarvelähtöisesti ja osallistavasti loppukäyttäjää kuunnellen.
Tavoitetta toteuttamaan on perustettu teemaryhmä, jossa SOSTE on sitoutunut tuottamaan tietoa hyvistä käytännöistä eli siitä, miten asiakastarpeita on onnistuttu ottamaan huomioon sote-hankinnoissa. Tavat voivat olla hyvinkin moninaisia; mieleeni tulevat esimerkiksi hankintojen valmistelu palvelujen käyttäjien asiakassuunnitelmia hyödyntäen, käyttäjien haastattelut ja heille kohdennetut kyselyt, heille kohdennetut tilaisuudet tai asiakasryhmätapaamiset sekä yhteiset markkinavuoropuhelut asiakkaiden ja palveluntuottajien kanssa.
Uskon, että hankintayksiköt ovat tehneet parhaansa palveluja hankkiessaan, mutta asiakkaiden osallistamisessa on vielä paljon kehitettävää. Halua siihen löytyy, mutta keinoja kaivataan. Niiden levittäminen onnistuu parhaiten konkreettisten esimerkkien kautta.
Kannathan kortesi kekoon!
Hyvän hankinnan ei välttämättä tarvitse olla mitenkään erikoinen; se voi olla ”ihan tavallinen” hankinta, jos vain sen ehdot on onnistuttu laatimaan niin, että lopputulos on asiakkaiden kannalta hyvä ja he ovat palveluunsa tyytyväisiä. Ilmianna minulle sellainen palvelu! Voit myös kertoa minulle hankinnasta, joka ei ole ollut niin onnistunut, mutta voisi jollakin tavoin parannettuna olla oivallinen – kerrothan silloin myös, millä tavoin kyseistä hankintaa tulisi parantaa, jotta se olisi hyvä.
Nyt on tilaisuus vaikuttaa. Kaikki ajatukset, konkreettiset esimerkit ja ehdotukset ovat tervetulleita! Toimitathan niitä minulle sähköpostitse 21.4. mennessä. Vaikka sinulla ei itselläsi ole konkreettisia esimerkkejä, myös ajatukset siitä, miten niitä parhaiten voisi kerätä, otetaan kernaasti vastaan. Kaikki Hankinta-Suomen teemaryhmät ovat avoimia, joten olet halutessasi myös tervetullut osallistumaan suoraan niihin. Lisätietoja löytyy Hankinta-Suomen sivuilta https://vm.fi/hankinta-suomi ja https://vm.fi/hankinnat-toimivat-hankinnat. Vastaan myös mielelläni asiaa koskeviin kysymyksiin.