Skip to content

Perustulokokeilusta opittavaa sosiaaliturvauudistukseen vaikka työllisyysvaikutukset vähäisiä

7.5.2020 11.00

Työllisyys
Hyvinvoivat ihmisetAktiivimalliSosiaaliturvaHyvinvointitalousPerusturvaSote-järjestötTyöllisyys

Vuosina 2017– 2018 toteutetun perustulokokeilun lopulliset tulokset julkistettiin 6.5.2020. Tulokset eivät tuo mullistavaa uutta jo aiemmin julkistettuihin tuloksiin.

Perustulokokeilussa 2 000 työtöntä henkilöä sai verotonta perustuloa 560 euroa kuukaudessa riippumatta muista tuloistaan tai siitä, hakivatko he aktiivisesti töitä. Kokeilu alkoi 1.1.2017 ja päättyi 31.12.2018. Perustulon saajat valittiin satunnaisesti niiden henkilöiden joukosta, jotka marraskuussa 2016 saivat työttömyysetuutta Kelasta. Vertailuryhmän muodostivat henkilöt, jotka saivat marraskuussa 2016 Kelasta työttömyysetuutta mutta eivät tulleet valituiksi perustulokokeiluun. Kela vastasi kokeilun toimeenpanosta.

Aktiivimalli sekoitti työllisyysvaikutusten arvioimista

Ensimmäisen kokeiluvuoden aikana, jolloin aktiivimalli ei ollut käytössä, perustulolla ei ollut työllisyysvaikutuksia koko perustuloryhmän tasolla. Toisena vuonna perustuloa saaneiden työllisyys parani hieman enemmän kuin vertailuryhmällä.

Perustulokokeilun lähtökohtana oli ennen kaikkea saada tietoa perustulon vaikutuksista työllisyyteen. Tällä painotuksella olisi voinut olettaa, että tuon tiedon saaminen olisi haluttu varmistaa ja pitää tutkimusasetelma selkeänä. Kuitenkin vuoden 2018 alusta otettiin käyttöön aktiivimalli, mikä tekee mahdottomaksi varmasti sanoa, mitkä vuoden 2018 työllisyysvaikutuksista johtuvat perustulosta ja mitkä aktiivimallista.

Tärkeä havainto kuitenkin on, että vähäinen työllisyysvaikutus kertoo siitä, että osalla ihmisistä työllistymisen esteet ovat toisaalla kuin etuusbyrokratiassa tai rahallisissa kannustimissa. Huomiota onkin jatkossa kiinnitettävä ihmisten työ- ja toimintakyvyn vahvistamiseen. Tarvitaan yksilöllisesti räätälöityjä palveluja ja muuta tukea. Palveluiden merkityksestä ihmisille kertoo osaltaan myös se, että perustulokokeilussa olevat osallistuivat TE-palveluihin oma-aloitteisesti, vaikka heillä ei velvoitetta siihen ollut.

Ihmisten hyvinvoinnin paranemisen tulisi olla keskeinen tavoite

Vaikka tulokset perustulokokeilun työllisyysvaikutuksista jäivät vähäisiksi, on ihmisten hyvinvoinnin paraneminen tärkeä tulos. Perustuloa saaneet kokivat psyykkisen ja taloudellisen hyvinvointinsa paremmaksi kuin verrokkiryhmä. He olivat tyytyväisempiä elämäänsä ja kokivat vähemmän psyykkistä kuormittuneisuutta, masennusta, alakuloa ja yksinäisyyttä. Varma ja säännöllinen tulo helpotti oman taloudenpidon suunnittelua pidemmälle. Taloudellinen varmuus vähensi stressiä ja vaikutti myönteisesti hyvinvointiin.

Myöskään näistä hyvinvointiin liittyvistä tuloksista ei pystytä erottelemaan mahdollisia aktiivimallin vaikutuksia. Perustulokokeilussa mukana olleet ovat saattaneet aktiivimallin myötä kokea selkeämmin olevansa muita työttömiä paremmassa tilanteessa.

Siihen, että ihmiset kokivat taloudellisen tilanteensa paremmaksi, ei tarvittu välttämättä tulotason nousua. Etuuden säännöllisyyden tuoma turvallisuuden tunne jo paransi kokemusta.

Perustuloa saaneet luottivat myös toisiin ihmisiin ja yhteiskunnan instituutioihin sekä omaan tulevaisuuteensa ja vaikutusmahdollisuuksiinsa enemmän kuin verrokit. Tutkimusryhmä arvelee tämän voivan johtua perustulon vastikkeettomuudesta, jonka on aiemmissa tutkimuksissa havaittu lisäävän ihmisten luottamusta järjestelmään.

Nämä hyvinvointivaikutukset vahvistavat ihmisten toimintakykyä. Toimintakyvyn vahvistuminen on kuitenkin pitkä prosessi, erityisesti jos lähtötilanne on heikko. Pidemmällä aikavälillä sen vahvistuminen todennäköisesti edistää myös työllistymistä. Pidemmässä kokeilussa olisi ollut mielenkiintoista nähdä, tulisiko ajan myötä esiin vahvempia vaikutuksia myös työllisyyteen.

Tuloksia kannattaa hyödyntää sosiaaliturvauudistuksessa

Vaikka perustulokokeilun toteutuksessa ja tulosten tulkinnassa on rajoituksia, antavat tulokset pohdittavaa myös juuri käynnistyneeseen sosiaaliturvauudistukseen.

Erityisesti pitkäkestoisten kokeilujen aikana järjestelmässä tapahtuu erilaisia muutoksia, joilla voi olla vaikutuksia tuloksiin. Kaikkea järjestelmän kehitystä ei voi pitkäksi aikaa keskeyttää, mutta jatkossa jos tehdään erilaisia kokeiluja, tulisi järjestelmän muutoksien tarpeellisuutta arvioida myös meneillään olevien kokeilujen kannalta.

Tulokset kertovat saman suuntaista viestiä kuin SOSTEn ja sosiaali- ja terveysjärjestöjen joustavan perusturva periaatteet. Etuusjärjestelmää kehitettäessä ei tule keskittyä vain kepin ja porkkanan välillä valitsemiseen, vaan on pohdittava myös laajemmin keinoja tukea ihmisten työ- ja toimintakykyä sekä keinoja vahvistaa heidän luottamustaan omiin toimintamahdollisuuksiinsa.

Sanktioiden ja velvoitteiden sijaan tulee panostaa laadukkaisiin työllisyys-, kuntoutus-, koulutus- sekä sosiaali- ja terveyspalveluihin. Erityisesti heikossa työmarkkina-asemassa olevat tarvitsevat työllistymisen tueksi yksilölliset tarpeet huomioivia palveluja ja tukea.

Etuusjärjestelmän ennakoitavuuden ja varmuuden lisäämiseen pitää laittaa paukkuja. Selkeä, ymmärrettävä ja ennakoitava etuusjärjestelmä tukee ihmisten toimintakykyä sekä luottamusta niin yhteiskuntaan kuin omaan tulevaisuuteensakin. Usko tulevaisuuteen ja omiin vaikuttamismahdollisuuksiin on keskeistä, jos ihmisten halutaan olevan aktiivisia yhteiskunnallisia toimijoita, jotka omaehtoisesti pyrkivät kohentamaan asemaansa.

Lue myös

Perustulokokeilun loppuraportti Valtioneuvoston julkaisuarkistossa:
Suomen perustulokokeilun arviointi

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Hyvinvoivat ihmiset -blogi

Kaikki blogin artikkelit
Blogi
erityisasiantuntija

25.2.2021 10:00

Soten rahoitusmalli palkitsee hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä sekä kuntia että hyvinvointialueita – tulevaisuudessa ne molemmat voivat tukea järjestöjä 

Sote-uudistus Sosiaali- ja terveysjärjestöillä on vakiintunut rooli nykyisten kuntien kumppanina kansalaisten sosiaalisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi.  Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuun siirtyminen hyvinvointialueille olisi kuitenkin merkittävä muutos. Siksi järjestöjen on hyvä tietää, mitä lainsäädöllisiä muutoksia uudistus tuo hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen. Järjestöt otettava aiempaa tiiviimmin mukaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen Hallituksen esityksessä laiksi sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen olisi sekä kuntien että hyvinvointialueiden lakisääteinen tehtävä. […]

Blogi
erityisasiantuntija

15.2.2021 09:00

Palveluja ja etuuksia yhteensovittamalla järjestelmästä saadaan selkeä, tehokas ja asiakasystävällinen

Perusturva Sosiaaliturvauudistusta valmistelevan sosiaaliturvakomitean työ on edennyt komitean määrittelemän neljännen ja viimeisen ongelmakokonaisuuden käsittelyyn: Komitean kokouksessa 22.3. keskustellaan palvelujen ja etuuksien yhteensovituksesta. Yhteensovittaminen voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että neuvolakäynnin yhteydessä annetaan myös etuusneuvontaa, ei vain jaeta esitettä vanhempainpäivärahan hakemisesta. Komitean alajaostot valmistelevat materiaalia komitean työn tueksi. SOSTE vastasi asumisen jaostolle tammikuussa palvelujen ja etuuksien yhteensovittamisen haasteista. […]

Blogi
specialsakkunnig

4.2.2021 13:00

Nu behövs det nordiska samarbetet mer än någonsin – tredje sektorn måste involveras i diskussionen och beslutsfattandet!

Kansalaisyhteiskunta 2021 är speciellt år gällande det nordiska samarbetet ur Finlands perspektiv. Finland är under detta år ordförande för Nordiska ministerrådet och dessutom firar rådet 50 år. Slogan för Finlands ordförandeskapsprogram är Norden, tillsammans. Tredje sektorn i Finland och övriga Norden har nu möjligheter att lyfta fram nyttan med den nordiska välfärdsstaten och hur viktigt civilsamhällets […]