Skip to content

Pienkeräyksissä on käyttämätöntä potentiaalia – tuloksia SOSTEn rahankeräyskyselystä

30.11.2020 14.38

Kansalaisyhteiskunta
Elinvoimaiset järjestötRahankeräyslakiAvustusjärjestelmäJärjestöilleKansalaisyhteiskuntaSote-järjestöt

Rahankeräyslaki 863/2019 on ollut voimassa maaliskuusta 2020 lähtien. Uudella lailla luovuttiin rahankeräyslupien määräaikaisuudesta, kaikki rahankeräysluvat myönnetään nykyisin toistaiseksi voimassa olevina.

Pienkeräyksestä ilmoitettava poliisilaitokselle

Uudessa laissa lanseerattiin myös uusi lakisääteinen varainhankintainstrumentti: pienkeräys. Pienkeräyksillä järjestö tai muu lain 5 §:n mainitsema organisaatio voi ilman rahankeräyslupaakin järjestää kahdesti vuodessa korkeintaan kolme kuukautta kestävän rahankeräyksen. Pienkeräyksestä on etukäteen ilmoitettava poliisilaitokselle. Yksittäisellä pienkeräyksellä saa kerätä enintään 10 000 euroa.

Teimme kyselyn jäsenistöllemme

Teimme lokakuun alussa pienen kyselyn, kartoittaaksemme millaista rahankeräystoimintaa jäsenistössämme harjoitetaan ja onko sosiaali- ja terveysjärjestöissä otettu käyttöön uudet pienkeräykset. Kyselyyn vastasi 58 järjestöä. Vastaajamäärä oli kiitettävä ottaen huomioon, että kysely tehtiin kiireiseen syysaikaan. Kysely toimitettiin yhteensä 236 järjestölle.

Pienkeräykset mahdollistaisivat kokeilut ja opettelun

Kyselyyn vastanneista 35 järjestöllä oli voimassa oleva rahankeräyslupa. Ainoastaan seitsemässä järjestössä oli tehty uuden lain mahdollistamia pienkeräyksiä. Suurimmalla osalla vastaajista (26 vastaajalla 48:sta) rahankeräysten vuosittaiset tuotot alittivat 10 000 euroa. Tästä herää ajatus, että pienkeräyksissä voisi olla käyttämätöntä potentiaalia järjestöjen varainhankinnan välineenä.

Rahankeräysluvan haltijalle aiheutuu hallinnollista työtä ja kustannuksia silloinkin, kun rahankeräystoiminta ei ole ollut aktiivista. Keräyksistä on toimitettava Poliisihallitukselle vuosittain vuosi-ilmoitukset ja vuosisuunnitelmat. Siksikin järjestöjen, joissa tehdään vain satunnaisia rahankeräyskampanjoita tai joissa rahankeräykset eivät vielä ole toimintamuotona vakiintuneet, kannattaisi alkuun kokeilla pienkeräysten järjestämistä.

Keräystavoissa heijastuu ajan puute

Tuloksellinen rahankeräystoiminta on työvoimaintensiivistä. Vaikka järjestön toiminta olisi lahjoittajille tuttua ja rahankeräyksen tarkoitus selkeästi vetoomuksissa esitetty, monet kuitenkin haluavat, että heille kerrottaisiin henkilökohtaisesti kasvotusten, mihin juuri heidän lahjoituksiaan tarvitaan. Siihen nähden oli ehkä hieman yllättävää, miten vähän kyselyyn vastanneissa järjestöissä tehtiin henkilökohtaisiin kohtaamisiin perustuvaa rahankeräystyötä.

46 vastaajasta neljännes oli käyttänyt rahankeräyksissään keräyslippaita. Vain kahdeksasosa vastaajista kertoi keränneensä rahaa keräyslistojen avulla tai puhelimitse. Valtaosalla vastaajista ainoa tai lähes ainoa käytetty keräystapa olivat vetoomukset järjestön kotisivuilla ja sosiaalisessa mediassa.

Keräystapoja koskevista vastauksista voi päätellä, että valtaosalla järjestöistä ei ole mahdollisuuksia käyttää työntekijöidensä tai vapaaehtoistensa aikaa rahankeräystoimintaan. Toisaalta voi olla, että osassa järjestöistä rahankeräyksiä käytetään lähinnä viestinnällisessä tarkoituksessa, jolloin niiden tavoitteena on enemmänkin järjestön toiminnan esiin nostaminen kuin keräystarkoitukseen osoitettujen varojen maksimointi. Ehkä osasyynä on myös suomalaisille tyypillinen kainous: tuntuu epämiellyttävältä pyytää toiselta rahaa kasvotusten, vaikka raha käytettäisiinkin esimerkiksi vaikeasti sairaiden tai hätää kärsivien ihmisten välttämättömiin tarpeisiin.

Miten kehittää omaa varainhankintaa? – Mietitään yhdessä

Noin puolet vastaajista totesi, ettei heillä ole riittävää tietoa siitä, miten rahankeräystä voi tehdä tai miten rahankeräämistä säädellään. Noin kaksi kolmasosaa vastaajista oli kokenut rahankeräyksiin liittyvän poliisihallinnon kanssa asioimisen haastavaksi.

Poliisin nettisivuilta löytyvät erinomaiset rahankeräyksiä koskevat ohjeistukset osoitteessa https://poliisi.fi/rahankeraykset. Niihin kannattaa tutustua silloin, jos herää jotain rahankeräyslakiin tai lupaprosessiin liittyviä tiedontarpeita.

Myös me SOSTEssa haluamme tehdä parhaamme sen hyväksi, että jäsentemme kynnys rahankeräysten toteuttamiseen olisi mahdollisimman matala. Jos siis kaipaat apua rahankeräysten suunnittelemiseen tai niihin liittyviin viranomaisprosesseihin, ole yhteydessä!

 

Rintakuvissa Ari Inkinen ja Patrik Metsätähti.

 

Patrik Metsätähti (oikealla)
lakimies
Ari Inkinen
erityisasiantuntija
SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Elinvoimaiset järjestöt -blogi

Kaikki blogin artikkelit
Blogi

30.9.2021 10:30

Järjestöt toivovat hyvinvointialueilta yhteyshenkilöä, aktiivista viestimistä ja tiivistä kumppanuutta

Sote-uudistus Järjestöjen sote-muutostuen elokuisessa Hyvinvointialueet tulevat – miten valtakunnalliset järjestöt löytävät paikkansa sote-Suomessa? -webinaarissa pureuduttiin siihen, miten valtakunnallisten sote-järjestöjen osaaminen saadaan mukaan tulevaisuuden sote-palveluihin sekä hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämiseen sote-Suomessa. Webinaarissa oli noin 400 osallistujaa, joten se oli myös oiva tilaisuus kerätä tietoa laajalta vastaajajoukolta. Yhteisessä webinaaripuheenvuorossamme käsittelimme sitä, miten liittojen aluetyöntekijät voisivat olla mukana […]

Blogi

22.9.2021 08:30

SOSTE 10 vuotta – hyvinvointitaloudesta hyvinvointialueille

Kansalaisyhteiskunta SOSTE Suomen sosiaali- ja terveys ry:n perustamisasiakirja allekirjoitettiin vuoden 2011 tammikuussa ja varsinainen toiminta alkoi vuotta myöhemmin, vuoden 2012 alusta. SOSTE muodostui, kun Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto (STKL), Sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteistyöyhdistys YTY sekä Terveyden edistämisen keskus (Tekry) yhdistyivät. Nykyisin SOSTEen kuuluu yli 240 sosiaali- ja terveysalan järjestöä sekä lähes 80 muuta yhteistyöjäsentahoa. SOSTEn perustamisella […]

Blogi
erityisasiantuntija

1.6.2021 13:00

Valtionavustuskäytäntöjen uudistuksessa otettu askelia hyvään suuntaan

Avustusjärjestelmä Valtio jakaa valtionavustuksia vuosittain noin viisi miljardia euroa yli 90 valtionapuviranomaisen tai vastaavan toimesta. Avustuskäytäntöjä uudistetaan ja yhdenmukaistetaan, uudistusta johtaa valtionvarainministeriö. Uudistusta tehdään hankkeessa, jossa on useita jaostoja. Yhdessä niistä on mukana kattojärjestöt. Avustuskäytäntöjen yhdistämiselle ja laajemman kokonaiskuvan saannille avustustoiminnan hyödyistä on ilmeistä tarvetta. Erityisesti kansalaisten on tärkeä tietää, mihin valtionavustukset kohdistuvat, ja mitä niillä […]