Skip to content

Puuduttavaa, osin tarpeellista toistoa

6.6.2018 9.33

Hyvinvoivat ihmiset

Olin keväällä kolme kuukautta poissa töistä. Ohi menivät niin eriarvoisuustyöryhmätohinat kuin kehysriihi. Kun luin SOSTEn tiedotteet ja kannanotot tuolta ajalta, yksi sanoma toistui: hallituksen politiikka ei ole parantanut heikoimmassa asemassa olevien tilannetta. Sote- ja maakuntauudistuskin uhkaa lisätä eriarvoisuutta. Ex-toimittajana karttelisin mielelläni toistoa, mutta valitettavasti tässä toisto on tarpeen.

Kuinka pitkään luottamusta riittää?

Muun muassa hallitusohjelmassa ja Juho Saaren eriarvoisuutta käsittelevän työryhmän raportissa puhutaan luottamuksesta. Se nähdään yleisesti suomalaisen yhteiskunnan vahvuutena. Välillä kuitenkin mietin, onko vaikeassa asemassa olevilla ihmisillä oikeasti syytä luottaa päättäjiin, julkiseen valtaan, valtioon. Kuinka pitkälle voidaan luottaa siihen, että luottamus säilyy?

Vaikka talous on nyt jonkin aikaa kasvanut, esimerkiksi vähimmäisetuuksien indeksijäädytyksiä ei kehysriihessä purettu. Heikoimmassa taloudellisessa asemassa olevilta vaaditaan edelleen kärsivällisyyttä, jotta edes etuuksien pieneneminen pysähtyisi saatikka että talouskasvusta seuraisi jotain pientä myönteistä.

Toki myönteistä on seurannut heille, jotka kykenevät töihin ja ovat töitä saaneet. Heitäkin on paljon. Mutta tämä ei poista vastuuta siitä, ettei hyvässä tilanteessa saisi enää heikentää heikoimmassa asemassa olevien tilannetta.

Teen töitä EAPN-Finin Kansalaistoimintaryhmän kanssa – hyvin aktiivisten, köyhyyttä kokevien ihmisten kanssa. Monenlaisesta aktiivisuudesta huolimatta heistä osa on jäänyt aktiivimallihaaviin passiivisuudesta: työttömyysetuutta on pienennetty. Kun kuuntelen heitä, minun on vaikea ymmärtää, miksi he kovasti luottaisivat – ehkä kuitenkin siihen, etteivät jää ruoatta ja koditta.

Toistoa, josta voitaisiin jo päästä

Toinen puuduttava toisto on ongelmat, joista on keskusteltu vuosia ja johon ei vaan saada muutoksia. Kehittämispäällikkö Sari Kapiainen THL:stä kirjoitti vastikään, että sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen kohtuuttomuudesta on voinut kirjoittaa samaa ”valitusta” jo kymmenen vuotta.

Sosiaaliturvajärjestelmän yksinkertaistamista ja selkeyttämistä on myös yritetty muutamia kymmeniä vuosia. Yksi asiantuntija kertoi voivansa antaa järjestöjen perusturvan uudistamista käsittelevän työryhmän käyttöön edelleen pätevän analyysinsa vuodelta 1996. Toinen huokaili istumistaan samojen asioiden äärellä sosiaaliturvan kokonaisuudistusta kymmenen vuotta sitten valmistelleessa Sata-komiteassa ja kohta taas ehkä uudessa vastaavassa.

Ja oma lukunsa on tietysti sote, joka paisutettiin sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksesta laajaksi maakuntauudistukseksi ja vielä kertaheitolla valinnanvapausuudistukseksi. Sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmääkin on yritetty uudistaa yli kymmenen vuotta. Nyt uudistamista yritetään vielä laajemmalla skaalalla: muun muassa nk.  kasvupalvelut pistetään saman tien uusiksi.

Voitaisiinko tehdä edes jotain pientä?

Voitaisiinko joitain parannuksia tehdä ilman, että koko palvelu- tai etuusjärjestelmää yritetään laittaa kertaheitolla uusiksi? Se kun taitaa aina viedä vuosikymmeniä.

Voitaisiinko tehdä edes sellaiset parannukset vaikkapa byrokratiaan, joita nykytietojärjestelmät ja esimerkiksi tulossa oleva ajantasainen tulorekisteri mahdollistavat?

Voitaisiinko lisätä ihmisten neuvontaa ja ohjausta palveluviidakossa? Entä viranomaisten päätösten ja niiden perustelujen ymmärrettävyyttä? Joitain ihmisiä nämäkin jo auttaisivat.

Nyt voi vaikuttaa järjestöjen perusturvamalliin

SOSTE rakentaa jäsentensä kanssa sosiaali- ja terveysjärjestöjen perusturvamalliaKehittämistarpeita pohditaan erityisesti järjestöjen edustamien ihmisryhmien näkökulmasta. Kaikki asiaa koskevat ajatukset ovat tervetulleita. Niitä voi lähettää työryhmän sihteerille Anna Järviselle. Asiaa käsitellään myös muun muassa M/S SOSTE-risteilyllä lokakuussa.

Klassikkoteos Sosiaalibarometri ilmestyy kokonaisuudessaan 12. kesäkuuta. Vielä ovat julkaisematta eriarvoisuutta ja toimeentuloturvaa koskevat kysymykset. Kannattaa tulla kesäiselle aamiaiselle kuulemaan, mitä barometriin vastanneet sosiaali- ja terveysjohtajat ja sosiaalityöntekijät näistä kysymyksistä ajattelevat: esiintyykö heidänkin vastauksissaan puuduttavaa, mutta tarpeellista toistoa vai onko asioissa menty edes pienin askelin parempaan suuntaan?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Hyvinvoivat ihmiset -blogi

Kaikki blogin artikkelit
Blogi

18.10.2019 09:00

Päivän tärkein ateria -toimintamalli edistää lapsen ja vanhemman keskinäistä vuorovaikutusta

Pääkaupunkiseudulla pilotoitu Päivän tärkein ateria -toimintamalli on tarkoitettu vanhempien ja lasten vuorovaikutuksen vahvistamiseen. Se on mainio ja käyttökelpoinen tapa tavoittaa niitä vanhempia, joille koulujen vanhempainillat eivät sovi tai niihin osallistumisen motivaatio on alhainen. Yhteinen aamupala oman lapsen kanssa koulussa ennen koulupäivän alkua tarjoaa yhteistä aikaa ja vahvistaa vanhemman ja lapsen keskinäistä vuorovaikutussuhdetta. Järjestöjen kehittämä toimintamalli […]

Blogi

6.9.2019 09:00

Mera kan göras för att förebygga självmord

Då man ser på fakta och statistik om självmord kan man konstatera att år 2017 gjordes 824 självmord i Finland, vilket är 30 mera än år 2016 och 90 mera än år 2015. WHO uppskattar i sin rapport från år 2015 att över 800 000 människor dör årligen till följd av självmord runtom i världen […]

Blogi

23.8.2019 08:05

Digitalisering också på svenska

Inom social- och hälsovården är digitaliseringen på framfart. Digitalisering av tjänster är ett sätt att öka tjänsternas tillgänglighet för klienten, minska kostnaderna för serviceanordnaren och förbättra tjänsternas kvalitet. Digitala tjänster och artificiell intelligens inom sjukvården kan bidra till ökad patientsäkerhet, effektivitet och kvalitet, då genomsökning av information försnabbas avsevärt till exempel i samband med diagnostisering. […]