Maailman muuttunut turvallisuustilanne puhututtaa ihmisiä tällä hetkellä paljon. Sota Ukrainassa aiheuttaa ihmisissä monenlaisia tunteita, kuten surua, avuttomuutta, ahdistusta ja jopa vihaa. Käynnissä olevan sodan varjolla ei kuitenkaan saa eikä voi oikeuttaa minkäänlaista syrjintää tai rasismia. Asiaa ovat nostaneet esille monet SOSTEn jäsenjärjestöt kannanotoissaan ja muun muassa Etnisten suhteiden neuvottelukunta ETNO. Esimerkiksi Suomessa asuvia venäläistaustaisia ihmisiä ei voi syyllistää Ukrainan tilanteesta.
- Lue lisää: 4.3.2022: Setlementtiliike ei hyväksy venäläisten ja venäjänkielisten syrjimistä
- Lue lisää: 4.3.2022: Moniheli ry:n kannanotto venäjänkielisten kokemaa rasismia vastaan
- Lue lisää: Suomen Venäjänkielisten Keskusjärjestön kannanotto Suomessa asuviin venäjänkielisiin kohdistuvaan syrjintään Ukrainan tilanteen johdosta
- Lue lisää: ETNO 15.3.2022: Kannanotto myötätunnon puolesta rasismia vastaan
Yhteyden kadottaminen ei ole kenenkään etu
Olen vallitsevasta tilanteesta surullinen monessakin mielessä. Tietenkin Ukrainan ja ukrainalaisten tilanne huolettaa ja surettaa. Minua mietityttää myös kirjailija Joonas Konstigin tavoin, katkeaako yhteytemme itäiseen naapuriimme kokonaan. Venäjän kulttuuri ja kieli ovat monelle vieraita, ja nyt tilanne näyttää siltä, että kanssakäyminen vähenee entisestään eikä paluuta entiseen ole näköpiirissä. Tämä on huolestuttavaa siksikin, että maantieteelliselle sijainnillemme emme voi mitään eikä rajanaapureitaan voi vaihtaa. Siksi naapureiden kanssa olisi hyvä tulla toimeen ainakin jollakin tasolla.
- Lue lisää: YLE 9.3.2022: Joonas Konstigin kolumni: Venäjän kulttuurin ystävänä olen surumielinen
Oma kokemukseni Venäjästä ja venäläisistä liittyy pitkälti lähialueyhteistyöhön, jota tein vuosina 2008–2011 venäläisten järjestöjen kanssa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen parissa. Sain tuolloin tutustua venäläisten järjestöjen toimintaan ja vierailla muun muassa Pietarissa useaan otteeseen. Yhteistyövierailuja tehtiin puolin ja toisin, ja järjestöt olivat innokkaita kuulemaan Suomen kokemuksista. Yhteistyö oli opettavaista, ja se avasi naapurimaan kulttuuria ja auttoi ymmärtämään ihmisten arkea. Hankerahoituksen loppumisen jälkeen yhteistyöni väheni, mutta jäljelle jäi ihmisten väliset suhteet ja oppi yhteistyöstä onnistumisineen ja haasteineen. Sittemmin kansalaisyhteiskunnan tilanne on Venäjällä vaikeutunut ja toiminta on muuttunut osin mahdottomaksi.
Konflikteista ja kriiseistä tulee oppia
Ymmärrykseni maantieteestä ja konflikteista lisääntyi, kun vuonna 1989 matkasimme mieheni kanssa entisen Neuvostoliiton läpi Trans-Siperian junalla Moskovasta Pekingiin. Viikon kestäneen junamatkan aikana tajusin konkreettisesti, että nyt olemme kaukana. Kokemus oli hyvin toisenlainen kuin jos olisimme tehneet matkan lentäen.
Perillä odotti yksi tuon ajan suurimmista konflikteista: Taivaallisen rauhan aukion mielenosoitukset. Saavuimme keskelle kaaosta ja sekasortoa, jossa Pekingin kaduilla ajoivat tankit ja ihmisiä pidätettiin. Ukrainan tapahtumat palauttivat mieleeni kaoottisen tunteen Pekingin lentokentältä, kun yritimme epätoivoisesti etsiä mahdollisuutta poistua maasta mihin tahansa ilmansuuntaan tuhansien ja tuhansien ihmisten kanssa. Monien vaiheiden jälkeen selvisimme tilanteesta, mutta kokemus jätti jäljen ja muistuttaa vastaavasta murheellisesta tilanteesta, missä osa ihmisistä on tälläkin hetkellä.
Itselleni Pekingin tilanne opetti ainakin sen, että maailma voi todellakin muuttua hetkessä. Tapahtuma muistutti, että luottamuksen rakentaminen vie vuosikymmeniä, mutta kaikki sen eteen tehty työ on mahdollista hukata yhdessä yössä. Siksi rauhan ja vakauden eteen on tehtävä työtä jatkuvasti kaikilla tasoilla ja keinoilla. Myös sanoilla on väliä.
Jokainen voi edistää dialogia ja ymmärrystä ihmisten välillä
Uskon siihen, että rakentava keskustelu ja vuoropuhelu vievät asioita eteenpäin paremmin kuin puhumattomuus ja kyräily. Aina keskustelu ei ole helppoa, mutta mitään ei tapahdu, ellei yritä. Tästä tasavallan presidentti Sauli Niinistö on hyvä esimerkki. Hän on pyrkinyt käymään keskustelua eri osapuolien välillä ja pitämään dialogia yllä niin hyvinä kuin huonoinakin aikoina. Toivottavasti rauhanponnistelut jatkuvat ja rauha palaa Eurooppaan mahdollisimman pian.
SOSTE vahvistaa kansainvälistä yhteistyötään ja kehottaa jäseniään samaan
Myös SOSTE lisää kansainvälistä vuoropuhelua muun muassa asettamalla ehdokkaita eurooppalaisiin ja globaaleihin verkostoihin avautuville hallituspaikoille. SOSTE myös kannustaa jäseniään lisäämään aktiivisuutta omissa kansainvälisissä verkostoissaan sen lisäksi, mitä kaikkea järjestöt jo nyt tekevät yhteiskunnan turvan ja vakauden eteen.
- Lue lisää: SOSTEkirje 16.3.2022: Infopiste ukrainalaisten auttamiseen | SOSTE Akatemia | Järjestöt tuovat turvaa yhteiskuntaan
Rasisminvastaista viikkoa vietetään 21.–27.3.2022 teemalla ”Tunnista, tiedosta, toimi”. Suomen Punainen Risti koordinoi valtakunnallisen viikon kampanjaa Suomessa. Kampanjalla halutaan tänä vuonna erityisesti lisätä tietoisuutta nuorten kokemasta rakenteellisesta rasismista, tarjota alustaa nuorten äänille ja tehdä rasisminvastaisia toimintaohjeita tunnetuksi. Viikkoon voi osallistua muun muassa sosiaalisessa mediassa käyttämällä hashtageja #RasisminvastainenViikko, #VeckanMotRasism ja #WeekAgainstRacism.