Skip to content

Saavutettavuuslaki velvoittaa myös järjestöjä 23.9.2019 lähtien

8.4.2019 17.00

Järjestöille
JärjestöhommissaSaavutettavuusJärjestöilleJärjestöopasKansalaisyhteiskunta

Verkko- ja mobiilipalveluja koskeva saavutettavuuslaki, viralliselta nimeltään laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta, tuli voimaan 1.4.2019. Lakia pitää soveltaa portaittain 23.9.2019 alkaen. Laki sisältää saavutettavuusdirektiivistä tulevat vaatimukset ja kansallista sääntelyä digitaalisten palvelujen tarjoamiseen. Laki edistää näiden palvelujen yhdenvertaisia käyttömahdollisuuksia ja parantaa esimerkiksi vammaisten ja iäkkäiden ihmisten mahdollisuutta käyttää verkko- ja mobiilipalveluja.

Yhdenmukaisuutta, asiakaslähtöisyyttä ja turvallisuutta

Laki sisältää myös viranomaisten digitaalisten palvelujen tarjoamista koskevat säännökset. Ne edistävät sitä, että julkinen hallinto tarjoaa digitaalisia palveluja asiakkaille yhdenmukaisella, asiakaslähtöisellä ja turvallisella tavalla. Viranomaisille tulee velvollisuus tarjota kansalaisille, yrityksille ja yhteisöille mahdollisuus lähettää asiointiin liittyvät viestit ja asiakirjat digitaalisten palvelujen kautta.

Laki hyväksyttiin eduskunnassa pienin muutoksin. Niistä keskeisin on se, että 23.9.2019 jälkeen julkaistut tai täysin uudistetut viranomaisten ja julkisoikeudellisten laitosten intra- ja extranetit sisältyvät lain soveltamisalaan.

Mitä järjestöjä saavutettavuuslaki koskee?

Ensinnäkin mikä tahansa toimija, myös järjestö, voi tulla saavutettavuuslain piiriin hoitamalla julkista hallintotehtävää, jolloin se rinnastetaan lain 2 §:n mukaan tältä osin viranomaiseen. Tällaisia julkisia hallintotehtäviä voivat lain perustelujen mukaan olla esimerkiksi julkisen hallinnon lukuun tuotettujen sote-palvelujen yhteydessä tarjotut digitaaliset palvelut, kuten ajanvarauspalvelu ja omien tietojen katselupalvelu.

Lisäksi saavutettavuuslaissa on kaksi erillistä toisistaan riippumatonta kohtaa, joiden perusteella kansalaisjärjestö tai muu yhteisö voi tulla lain soveltamisalaan. Toinen niistä koskee nimenomaisesti verkkosivustoa tai mobiilipalvelua varten saatua avustusta ja toinen julkisoikeudellista laitosta.

Nimenomaisesti verkkosivustoa tai mobiilipalvelua varten saatu avustus

Saavutettavuuslain 3§:n 1 momentin 3 kohta

Jos järjestö saa verkko- ja/tai mobiilipalvelujensa kehittämiseen tai tarjoamiseen saavutettavuuslain mukaiselta viranomaiselta avustusta, joka kattaa yli puolet kustannuksista, järjestö on velvollinen noudattamaan saavutettavuuslakia kyseisessä palvelussa/palveluissa. Tämän tulee olla juuri kyseistä palvelua varten saatua avustusta, eli yleisavustusta ei huomioida tätä lainkohtaa sovellettaessa. Sen sijaan yleisavustus otetaan huomioon arvioitaessa, täyttääkö järjestö julkisoikeudellisen laitoksen kriteerit. Niiden täyttyessä järjestö joutuu noudattamaan saavutettavuuslakia julkisoikeudellisena laitoksena.

Julkisoikeudellinen laitos

Saavutettavuuslain 3 §:n 1 momentin 2 kohta

Julkisoikeudellisen laitoksen määritelmä on otettu saavutettavuuslakiin hankintalainsäädännöstä. Saavutettavuuslain 2 §:n mukaan sillä tarkoitetaan oikeushenkilöä, joka on nimenomaisesti perustettu tyydyttämään sellaisia yleisen edun mukaisia tarpeita, joilla ei ole teollista tai kaupallista luonnetta ja
a) jota rahoittaa pääasiallisesti viranomainen tai
b) jonka johto on viranomaisen valvonnan alainen tai
c) jonka hallinto-, johto- tai valvontaelimen jäsenistä viranomainen nimeää yli puolet.

Jos järjestö täyttää julkisoikeudellisen laitoksen kriteerit, se joutuu soveltamaan saavutettavuuslakia verkko- ja mobiilipalveluissaan riippumatta siitä, mistä varoista ne rahoitetaan. Tosin sanoen julkisoikeudellisena laitoksena järjestö joutuu soveltamaan saavutettavuuslakia myös yleisavustuksella tai vaikkapa oman toiminnan tuotoilla rahoitetuissa palveluissa. Esimerkiksi STEA katsoo monen sen avustusta saavan järjestön olevan julkisoikeudellinen laitos edellä mainittujen kriteerien perusteella.

Mihin laki velvoittaa?

Käytännössä saavutettavuudella tarkoitetaan digitaalisten palvelujen esteettömyyttä. Samalla tavalla kuin esimerkiksi pyörätuolia käyttävän tai sokean ihmisen tulee voida vaivatta ja yhdenvertaisesti liikkua rakennuksissa, tulee kaikkien ihmisten voida esteettä ja yhdenvertaisesti käyttää verkkosivustoja ja mobiilisovelluksia.

Verkkosivustojen ja mobiilisovellusten toiminnallisuudet ja sisällöt tulee tehdä sellaisiksi, että kaikki pystyvät niitä käyttämään mahdollisista aisti- tai toimintarajoitteista riippumatta. Toiminnallisuuksilla ja sisällöillä tarkoitetaan esimerkiksi sivuilla liikkumista, tekstejä, kuvia, audio- ja videomateriaaleja, lomakkeita, tapahtumakalentereja ja ajanvarauksia. Esimerkiksi videotallenteet on tekstitettävä, kun niitä pidetään verkkosivuilla kauemmin kuin kaksi viikkoa.

Sivustojen tulee toimia erilaisilla laitteilla, apuvälineillä ja ohjaintavoilla. Käytön tulee olla helppoa ja sisältöjen ymmärrettäviä.

Teknisesti palvelujen tulee täyttää kansainvälisen WCAG 2.1 ohjeistuksen AA-tason vaatimukset. Sisältöjen ymmärrettävyys on vaikeammin määriteltävissä, ja siksi sille ei ole vastaavaa kriteeristöä. Ymmärrettävyyden toteutuminen jää siten pitkälti palvelun tarjoajan ja käyttäjien arvioitavaksi. Palvelun tarjoajan on ylläpidettävä verkkosivustollaan saavutettavuusselostetta, jonka tulee sisältää sähköinen yhteystieto palautteen antamista varten. Laki sisältää myös määräykset siitä, miten palautteisiin on reagoitava.

Saavutettavuusselosteessa on edellä mainitun yhteystiedon lisäksi kerrottava, mitkä osat sivustossa eivät täytä saavutettavuusvaatimuksia ja perustelut sille. Saavutettavuusselosteen on sisällettävä myös ohjeet palvelun saamiseen tarvittaessa vaihtoehtoisella tavalla sekä linkki valvontaviranomaisen verkkosivustolle, jossa palvelun käyttäjä voi tehdä saavutettavuuskantelun tai -selvityspyynnön. EU:n komissio on julkaissut saavutettavuusselosteesta mallin, jota selosteen antamisessa tulee käyttää.

Saako saavuttavuudesta poiketa?

Saavutettavuudesta voi joskus poiketa sillä perusteella, että se aiheuttaisi palvelun tarjoajalle kohtuuttoman rasitteen. Poikkeama ei voi koskea koko palvelua vaan ainoastaan palvelun osaa. Sen tulee perustua ennakkoon tehtyyn saavutettavuusarvioon, ja se voi olla voimassa vain rajoitetun ajan. Kohtuutonta rasitetta arvioitaessa on otettava huomioon erityisesti vammaisten ihmisten tarpeet käyttää kyseistä palvelua sekä palveluntarjoajan koko, taloudellinen asema, toiminnan luonne ja laajuus.

Täytäntöönpanon määräajat

  • 23.9.2018 ja sen jälkeen julkaistujen verkkosivustojen pitää olla saavutettavuusvaatimusten mukaisia 23.9.2019.
  • Verkkosivujen, jotka on julkaistu ennen 23.9.2018, pitää olla saavutettavuusvaatimusten mukaisia 23.9.2020.
  • Mobiilisovellusten pitää olla saavutettavuusvaatimusten mukaisia 23.6.2021.
  • Viranomaisten ja julkisoikeudellisten laitosten intranet-sivustojen pitää olla saavutettavuusvaatimusten mukaiset, jos ne julkaistaan 23.9.2019 tai sen jälkeen.
    Ennen 23.9.2019 julkaistuihin intranetteihin saavutettavuusvaatimuksia sovelletaan vain, jos koko intranet uudistetaan esimerkiksi uuden julkaisujärjestelmän hankinnan vuoksi. Tällöin jo hankintavaiheessa kannattaa huomioida, että julkaisujärjestelmä tukee saavutettavuusvaatimusten toteuttamista.

Valvontaviranomainen ja lisätietoa saavutettavuudesta

Saavutettavuuslain valvonnasta vastaa Etelä-Suomen aluehallintovirasto ja siellä saavutettavuuden valvontayksikkö. Yksikön tehtävä on valtakunnallinen. Tehtävänä on valvonnan lisäksi neuvoa ja ohjata saavutettavuusvaatimusten toimeenpanossa. Valvontayksikkö avaa uuden saavutettavuusverkkosivuston arviolta toukokuussa 2019, mutta jo nyt sen verkkosivuilta löytyy paljon tietoa saavutettavuuslaista ja saavutettavuudesta. Tietoa on runsaasti saatavilla myös muista lähteistä, ja myös niihin on linkkejä valvontayksikön sivuilla.

Saavutettavuuslaki käytiin varsin kattavasti läpi valtiovarainministeriön ja AVI:n valvontayksikön webinaarissa 22.3.2019. Sen tallenne löytyy ministeriön verkkosivuilta.
SOSTE toteutti asiasta järjestöille info-tilaisuuden 11.3.2013. Myös siitä voit katsoa tallenteen.

Saavutettavuuslain täytäntöönpanon seuranta

Valtiovarainministeriö on asettamassa seurantaryhmän seuraamaan saavutettavuuslain toimeenpanoa. Seurantaryhmän toimikausi on 15.4.2019–31.12.2020, ja se kokoontuu 3-4 kertaa vuodessa.

Ryhmän tehtävänä on seurata saavutettavuuslain vaatimusten toteutumista käytännössä, arvioida saavutettavuuden edistämisen keinoja ja tehokkuutta sekä tukea Etelä-Suomen aluehallintovirastoa toimeenpanossa. Lisäksi seurantaryhmän tehtävänä on seurata lain toisen luvun – ”Viranomaisten digitaalisten palvelujen järjestäminen yleisölle” – toimeenpanoa ja tulevan esteettömyysdirektiivin vaikutuksia saavutettavuuden kehittymiseen.

Seurantaryhmään tullaan nimeämään myös SOSTEn, Vammaisfoorumin ja Vammaisten henkilöiden oikeuksien neuvottelukunnan VANEn edustajat.


Tervetuloa lukemaan Järjestöhommissa-blogia. Muista seurata somekanavissa häsällä #järjestöhommissa!

Kommentit

  1. Maria sanoo:

    Kiitos hyvästä kirjoituksesta. Miten määrittelisitte sen, mitkä järjestöt kuuluvat tämän piiriin. Onko ratkaisevaa se, tuleeko toiminnan rahoituksesta yli 50% esim. Stealta ja OKM:ltä?

  2. SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry sanoo:

    Sekä OKM että STM (ml. STEA) ovat viranomaisia, joiden myöntämät avustukset otetaan huomioon molempien yllä mainittujen lainkohtien soveltamisessa. Julkisoikeudellisen laitoksen osalta toiminnan rahoitus voi olla ratkaiseva, jos vaihtoehtojen a – c edellä esitetyt vaatimukset täyttyvät. ”Pääasiassa” tarkoittaa yli 50%. Arvio kriteerien täyttymisestä tulee aina tehdä tapauskohtaisesti.

    SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry
    Kirsi Väätämöinen
    lakimies

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Järjestöhommissa -blogi

Kaikki blogin artikkelit
Blogi
järjestöpäällikkö

25.10.2019 09:00

Mikä ihmeen Tuudo?

Aloitin vuoden 2017 alussa sosionomiopintoni. Aluksi hankaluuksia tuntui tuottavan joka ikinen asia, mutta eniten harmaita hiuksia toivat kaikki erilaiset sähköiset alustat, joita meille opiskelijoille yritettiin opettaa. Eri alustoilta piti kaivaa esille lukujärjestys ja kaikki opintoja koskevat tiedot. Ryhdyin lähes heti etsimään itselleni harjoittelupaikkaa seuraavalle syksylle. Se olisi ensimmäiseni kolmesta harjoittelusta ja kestäisi 10 viikkoa. En […]

Blogi
järjestöpäällikkö

17.10.2019 11:00

Laurean ProjektiTorilla tavoittaa opiskelijan

Mistä löytäisin opiskelijan järjestöni tarjoamiin työtehtäviin? Jos olet miettinyt vastausta tähän kysymykseen, voi osallistuminen Laurea-ammattikorkeakoulun ProjektiTorille olla yksi ratkaisu. ProjektiTori on opiskelijoiden ja työelämän kohtaamispaikka, joka järjestetään useasti vuodessa esimerkiksi Laurea Tikkurilan kampuksella. ProjektiTorilla järjestöt voivat esitellä Laurean opiskelijoille projekteja, vapaaehtoistyöpaikkoja, opinnäytetyöaiheita ja harjoittelupaikkoja. ProjektiTori kohtaamispaikkana SOSTElla oli oma esittelypiste viimeksi järjestetyllä ProjektiTorilla, jossa olimme […]

Blogi
erityisasiantuntija

19.6.2019 13:29

Miten lomailla oikein järjestöhommissa?

Järjestöhommissa -podcast valmistautuu kirmaamaan kesälomalle! Loma on jo aivan nurkan takana, mutta maailma ei ole tulossa valmiiksi ja kesälomasuunnitelmatkin on tekemättä. Uhkaako lomastressi? Siirtyykö suorittaminen töistä lomalle? Eväitä parempaan lomailuun ja helpompaan lomalta palaamiseen #järjestöhommissa ovat kertomassa SOSTEn kansanterveyden erityisasiantuntija Tuuli Lahti, sekä työnohjaaja Vesa Salmi. Tämä on Järjestöhommissa -podcastin neljäs jakso. Muut jaksot voi […]