Sosiaali- ja terveys­järjestöt tarjoavat digitukea, mutta moni järjestö kaipaa tukea myös omiin digitaitoihinsa

SOSTEblogin kirjoittajakuva Digi- ja väestötietoviraston erityisasiantuntijasta Mirva Gullmanista ja SOSTEn tutkijasta Juha Peltosalmesta.

Etusivu / Blogi / Sosiaali- ja terveys­järjestöt tarjoavat digitukea, mutta moni järjestö kaipaa tukea myös omiin digitaitoihinsa

Yksi SOSTEn viime lokakuussa julkaiseman Järjestöbarometri 2022 -raportin kiinnostavimmista tuloksista kertoi, että sosiaali- ja terveysjärjestöt ovat muun toimintansa ohella myös merkittäviä digitaitojen opettajia ja digituen antajia. Valtakunnallisista järjestöistä yli puolet ja paikallisyhdistyksistä noin kolmasosa tarjoaa digitukea jäsenilleen, kohderyhmilleen tai muille avun tarvitsijoille jäsenyydestä riippumatta.

Lue lisää: Järjestöbarometri 2022

Järjestöt paikkaavat digituen vajeita 

Valtakunnalliset järjestöt ja paikalliset yhdistykset kohtaavat työssään ihmisiä, joilla on digitaitojen puutteita. Ne edustavat monia digitaalisesta kehityksestä helposti syrjään jääviä ihmisryhmiä, kuten esimerkiksi ikääntyneitä, vammaisia, työelämän ulkopuolella olevia ja pienituloisia ihmisiä. Järjestöissä nähdään konkreettisesti, millaisia vaikeuksia ihmisillä on nopean digitaalisen murroksen kourissa. Tämän vuoksi monissa sosiaali- ja terveysjärjestöissä digituesta on tullut yksi annetun tuen sisältö monien muiden tukimuotojen joukkoon. Järjestöt ovat vastanneet ihmisten tarpeeseen ja ryhtyneet antamaan apua, jota muut tahot eivät ole pystyneet tarjoamaan riittävästi sitä tarvitseville ihmisryhmille.

Järjestöbarometri 2022:n infografiikka. Kuvasta näkee, että 55 prosenttia valtakunnallisista sote-järjestöistä ja 30 prosenttia niiden paikallisyhdistyksistä tarjoaa digitukea jäsenilleen ja muille kohderyhmiinsä kuuluville, muun muassa monille haavoittuvassa asemassa ja erityisessä elämäntilanteessa oleville ihmisryhmille.

Järjestöt tarvitsevat itsekin lisää digiosaamista

Järjestöbarometrin tulosten mukaan digitaitojen ja -valmiuksien eroja on myös järjestöjen välillä. Erityisesti ne näkyvät ammatillisesti toimivien valtakunnallisten järjestöjen ja usein pelkin vapaaehtoisvoimin toimivien paikallisyhdistysten välillä. Monet järjestöt tarvitsevatkin omaa toimintaansa ja ihmisille antamaansa digitukea ajatellen mahdollisuuksia kehittää myös omia digitaitojaan.

Digi- ja väestötietoviraston digituki tukee ja kouluttaa digituen toimijoita, tutkii digitukea ja -osaamista sekä kehittää yhteisiä digituen käytäntöjä. Tavoitteena on kehittää ja vahvistaa digiosaavaa Suomea. Valtakunnalliseen digituen verkostoon kuuluu valtion ja kuntien viranomaisia, järjestöjä, yrityksiä ja muita toimijoita, joiden tehtäviin sisältyy jollain tavoin digituen antaminen tai kehittäminen.

Digi- ja väestötietovirasto julkaisi joulukuussa 2022 suomalaisten digitaitojen tilaa ja digituen tarvetta kartoittavan Digitaitoraportin. Raportti perustuu määrälliseen ja laadulliseen tutkimustietoon ja luo kokonaiskuvan ajankohtaisesta digiosaamisen tilasta. Yksi raportin keskeisistä havainnoista ja tulevaisuuden digitaidoista liittyy digirohkeuteen. Jatkuvasti muuttuvassa ympäristössä on tärkeää, että meillä on valmiudet oppia uusia digitaitoja. Tarvitaan uskallusta kokeilla uusia digilaitteita ja palveluja sekä kehittyä niiden käytössä. Digirohkeutta tarvitaan myös järjestöissä sekä niiden omien toimintaedellytysten turvaamiseen että niiden tarjoaman digituen mahdollistamiseen.

Lue lisää: Digitaitoraportti 2022 pdf-muodossa (dvv.fi)

Oppimispiiristä digirohkeutta järjestöille

Digirohkeuden lisäämiseen ja digituen osaamisen kehittämiseen on monia tapoja. Halusimme Digi- ja väestötietoviraston digituen, Allianssi ry:n ja SOSTEn kanssa kokeilla miten toimisi digitaitojen kehittäminen oppimispiirimenetelmää hyödyntäen. Kokosimme yhteen sote- ja nuorisoalan valtakunnallisia järjestöjä ja paikallisia yhdistyksiä. Yhteistä kaikille oli motivaatio kehittää oman organisaationsa digitaitoja. Erityiseksi teemaksi oppimispiirille päätettiin digiturvallisuuden kehittäminen. Jokaisella mukaan ilmoittautuneella järjestöllä tai yhdistyksellä olikin tunnistettuja kehittämistarpeita, mutta ei välttämättä tietoa ja taitoa lähteä omin voimin ratkaisemaan ongelmia.

Oppimispiirissä nousi esiin konkreettisia haasteita järjestöjen digitaitojen kehittämiselle mutta myös ratkaisuja, miten eri organisaatioissa on opeteltu taitoja. Tärkeintä oli osaamisen ja oppien jakaminen erityisesti sen osalta, että digitaitojen oppiminen on osa järjestöjen arkea. Riippumatta siitä, oliko kyseessä valtakunnallinen järjestö vai paikallinen, vapaaehtoisvoimin toimiva yhdistys, tärkeiksi seikoiksi digitaitojen kehittämisessä nousivat organisaation omien, ajankohtaisten osaamistarpeiden tunnistaminen ja tieto siitä, että tukea on tarjolla niin digitaitoihin kuin digituen antamiseenkin.

Tukea digitaitojen kehittämiseen on saatavilla muun muassa kattojärjestöiltä, opintokeskuksilta ja vapaan sivistystyön toimijoilta. Digituen antamiseen ja järjestämiseen taas Digi- ja väestötietoviraston digituki-palvelu tarjoaa sekä organisaatioille että yksittäisille digituen toimijoille materiaalia ja tukea osaamisen kehittämiseen.

Sote-järjestöt tuntevat ihmisten arjen ja tarjoavat tukevat monissa asioissa. Digitalisaation myötä sekä ihmisten että järjestöjen arki muuttuu ja tarvitaan jatkuvasti uusia taitoja. Tarvitaan myös tutkimusta ja käytännön tekoja digiosaamisen edistämiseksi.

Mirva Gullman
erityisasiantuntija
Digi- ja väestötietovirasto

Juha Peltosalmi
tutkija
SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry