Sosiaali- ja terveys­palvelut paremmiksi järjestöjen erikois­osaamisella – kehitys­työssä huomioitava esimerkiksi esteettömyys ja vaikeus käyttää digi­palveluita

Kasvokuvissa Laura Meriluoto ja Anu Toija, välissä lukee heidän nimensä ja termit Vieraskynä, SOSTEblogi, Järjestöjen sote-muutostuki.

Etusivu / Blogi / Sosiaali- ja terveys­palvelut paremmiksi järjestöjen erikois­osaamisella – kehitys­työssä huomioitava esimerkiksi esteettömyys ja vaikeus käyttää digi­palveluita

Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistusta toimeenpantaessa on tärkeää miettiä, miten tulevissa palveluissa ja rakenteissa huomioidaan erityisryhmien – esimerkiksi vammaisten tai ikäihmisten tarpeet. Me Järjestöjen sote-muutostuessa ajattelemme, että keskeistä on löytää parhaat mahdolliset tavat hyödyntää järjestökentän asiantuntemus jo sote-uudistuksen valmisteluvaiheessa, sillä järjestöt pystyvät kanavoimaan valmisteluun asukkaiden ääntä ja kokemuksia.

Järjestöjen sote-muutostuki järjesti elokuun lopulla Hyvinvointialueet tulevat – miten valtakunnalliset järjestöt löytävät paikkansa sote-Suomessa? -webinaarin. Webinaaripuheenvuorossamme selvitimme, millaisia erityisryhmiä webinaarin lähes 400 osallistujaa edustivat ja mitä erityistarpeita heillä on sosiaali- ja terveyspalveluissa. Saimme yli 200 vastausta ja huomasimme, että erityisryhmien laajasta kirjosta huolimatta tarpeet ja huolenaiheet ovat usein samankaltaisia.

Järjestöt ajavat monipuolisesti erilaisten erityisryhmien asiaa

Saaduista vastauksista nousivat vahvasti esiin pitkäaikaissairaudet ja erilaiset vammat. Esimerkiksi aistivammat, liikuntarajoitteet, kehitysvammat ja neurologiset haasteet tulee huomioida sosiaali- ja terveyspalveluissa. On myös syytä huomata, että haasteet ja tarpeet muuttuvat iän myötä erityisryhmien sisälläkin – esimerkiksi nuoremmat palveluiden käyttäjät saattavat pärjätä paremmin digitaalisten palveluiden maailmassa kuin vanhemmat, ja iäkkäiden muistisairaudet saatetaan tunnistaa terveyspalveluissa paremmin kuin työikäisten.

Erilaiset elämäntilanteet ja -kokemukset synnyttävät erilaisia haasteita. Saaduissa vastauksissa tällaisiksi haasteiksi nimettiin muun muassa yksinäisyys, asunnottomuus, rikoksen uhriksi joutuminen tai muut traumaattiset kokemukset, omaishoitajuus, kieli- tai kulttuurivähemmistöön kuuluminen ja paperittomuus. Erityisryhmien kohdalla on tärkeää kiinnittää huomiota etenkin palveluiden saavutettavuuteen eli siihen, että verkkopalvelut ja fyysiset palvelupaikat ovat helposti ihan jokaisen ihmisen käytettävissä.

Monilla erityisryhmillä on samankaltaisia tarpeita

Vaikka webinaarin osallistujat edustivat monia erityisryhmiä, heidän vastauksistaan löytyi paljon samankaltaisia tarpeita. Monet osallistujat peräänkuuluttivat uudistuvilta sosiaali- ja terveyspalveluilta eheitä ja selkeitä palveluketjuja, palveluiden oikea-aikaisuutta ja esteettömyyttä. Osallistujat pitivät tärkeänä myös yksilöllistä kohtaamista ja kokonaisvaltaisuutta sekä läheisten huomioimista.

Sote-palvelut tulisi vastausten perusteella saada yhden luukun periaatteella ja palvelua pitäisi olla saatavilla myös kasvokkain digitaalisten palveluiden lisäksi. Myös järjestöjen ottaminen mukaan palveluketjuihin nähtiin tärkeänä.

Järjestöillä on paljon annettavaa uudistuviin palveluihin

Kaiken kaikkiaan vastauksista kävi ilmi, että järjestökenttä voi tarjota valtavasti tietoa ja asiantuntemusta sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämiseen. Järjestöjen sote-muutostuki työskentelee sen puolesta, että tämä asiantuntemus hyödynnettäisiin tulevissa sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä hyvinvointia ja terveyttä edistävissä rakenteissa, kuten esimerkiksi osallisuuden lisäämisessä.

Tällä hetkellä tulevaisuuden sote-palveluihin vaikutetaan ennen kaikkea alueellisesti. Erityisryhmiä edustavien järjestöjen kannattaa siis pysyä kuulolla siitä, millaisia vaikuttamisrakenteita omalle hyvinvointialueelle kaavaillaan ja pyrkiä omalta osaltaan korostamaan sen tärkeyttä, että järjestöjä kuullaan aidosti ja säännöllisesti.

Nyt on hyvä aika valjastaa oman järjestön kokemustoimijat ja vapaaehtoiset osallistumaan hyvinvointialueiden tulevaisuuden sote-keskuksen palveluiden suunnitteluun. Järjestökentän erityistä asiantuntemusta ei ole varaa hukata. Hedelmällinen yhteistyö hyödyttää kaikkia osapuolia aina sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöistä palveluita tarvitsevaan ihmiseen.

Kirjoittajat ovat Järjestöjen sote-muutostuen alueilla toimivia järjestöasiantuntijoita.

Laura Meriluoto (Etelä-Savo, Pohjois-Savo, Keski-Suomi ja Pohjois-Karjala)
laura.meriluoto@pssotu.fi
Anu Toija (Uusimaa)
anu.toija@ejy.fi