Skip to content

Sosiaalialan työ – ihmisoikeustyötä parhaimmillaan

21.1.2020 10.00

Sote-uudistus
Hyvinvoivat ihmisetSosiaalibarometri 2019Hyvinvointi ja terveysSosiaali- ja terveyspalvelutSote-uudistus

Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmassa sosiaalinen hyvinvointi nähdään yhteiskuntapolitiikan keskeisenä tavoitteena. Tämän perusteella voisi olettaa, että sosiaalialan asiantuntijoiden ja tutkijoiden viesti alkaa vihdoin mennä perille: Hyvinvointi ei ole vain terveyttä. Se on myös osallisuutta, itsekunnioitusta ja toimintamahdollisuuksia. Se on elämänhallintaa, arvokasta elämää ja luottamusta tulevaan.

Ihmisten hyvinvoinnin tukeminen on sosiaalihuollon keskeinen tehtävä. Siksi palvelujärjestelmää pitää uudistaa niin, että se mahdollistaa sosiaalialan työn optimaalisen toteuttamisen.

Sosiaalihuollon asiantuntijoiden pitää sanoa ääneen myös se, mitä ei välttämättä haluttaisi kuulla. Tästä näkökulmasta hyvinvoinnin, julkisten palvelujen ja palvelujärjestelmän tilaa ja kehityssuuntia luotaava Sosiaalibarometri 2019 on antoisaa luettavaa. Siitä voi ammentaa muun muassa sosiaali- ja terveysjohtajien sekä sosiaalityöntekijöiden sote-uudistukseen liittyviä asiantuntija-arvioita.

Huoli lähipalvelujen karsimisesta

Sote-uudistusta on yritetty saada aikaiseksi pitkälti toistakymmentä vuotta. Ohjaavana periaatteena uudistusyrityksissä on koko ajan ollut suuruuden ekonomia: usko siihen, että tehokkuutta ja kustannussäästöjä syntyy, kun palvelujen rahoitus ja järjestämisvastuu siirretään leveille hartioille. Myös digitalisaation ja sähköisen asioinnin varaan lasketaan paljon.

Sosiaalibarometrissa väestön hyvinvoinnin tilaa kartoittavat kysymykset osoittavat, että sosiaalityöntekijöiden näkemyksen mukaan parhaiten menee kuitenkin alle 20 000 asukkaan alueilla. Heikoimmat arviot tulivat yli 200 000 asukkaan kaupungeista ja kuntayhtymistä.

Vastauksissa nousee selvästi esille huoli lähipalvelujen karsimisesta ja palvelujen keskittämisestä. Tämän huolen on eräs sosiaalityöntekijä tiivistänyt barometrin avovastauksessa seuraavasti:

Eriarvoisuus kasvaa, koska palvelut keskitetään isompiin maakuntakeskuksiin. Ne asiakkaat, jotka asuvat kaukana maakuntakeskuksista, vaarassa jäädä etä- ja digipalveluiden varaan. Digitalisaatio ei sovi kaikille, monella ei ole taitoja eikä välineitä sen hyödyntämiseen. Sosiaalityön on oltava lähellä asiakasta, jokaisessa kunnassa, kuten tänä päivänä. Tämä tärkeätä esim. mielenterveyskuntoutujille, lastensuojeluperheille ja muille haastavassa elämäntilanteessa oleville.

Digitalisaation kelkasta pudonneet

Digitalisaation odotetaan tuovan sote-uudistuksessa paljon säästöjä. Neuvontaa, ajanvarausta, etuuksien hakua ja varsinaista palvelua on siirretty yhä enemmän omatoimiseen asiointiin verkossa. Pankkien aloittama itsepalveluperiaate on levinnyt yksityiseltä sektorilta julkiselle.

Monelta tämä sujuu ja monelle tämä sopii, mutta paljon on myös niitä, jotka putosivat kelkasta jo pankkipalveluiden digitalisoinnin aikana. Erityisesti sosiaalihuollon palveluita tarvitsevissa on vanhuksia, muistisairaita, päihde- ja mielenterveyskuntoutujia, maahanmuuttajia ja monella tapaa vaikeassa elämäntilanteessa olevia, jotka eivät kykene käyttämään sähköisiä palveluita. He tarvitsevat kasvokkaista kohtaamista ja vuorovaikutusta.

Sosiaalibarometrista selviää, että perustoimeentulotuen Kela-siirron jälkeen sosiaalitoimessa on alettu neuvoa paljon tukea tarvitsevia asiakkaita perustoimeentulotuen hakemisessa ja oikaisupyyntöjen tekemisessä Kelaan. Tätä voi pitää oikeastaan hyvänä asiana. Se avaa sosiaaliohjaajille ja sosiaalityöntekijöille mahdollisuuden luoda asiakkaisiin luottamuksellisen suhteen, joka on vaikuttavan sosiaalityön keskeinen edellytys.

Myös diginatiivit tarvitsevat sosiaalityötä

Diginatiivien sukupolvelta sujuu usein omatoiminen asiointi verkossa. Se voi kuitenkin peittää alleen monenlaisia tuen tarpeita.

Joku nuori saattaa hallita todella hyvin toimeentulotuen hakemisen netissä, vaikka ei ole käynyt moniin päiviin kodin ulkopuolella, makaa vaan pimeässä huoneessa yksin ja pelaa, kuvaa eräs sosiaalityöntekijä.

Erityisesti Kelasta sosiaalityöhön ohjatut nuoret tuntuvat välttelevän sosiaalitoimen palveluja. Heillä ei ole siihen rahallista kannustinta, kun perustoimeentulotuki hoituu Kelasta. Näiden nuorten tavoittamiseen nähtiin yhtenä ratkaisuna jalkautuvat palvelut ja myös iltaisin ja viikonloppuisin toimivat matalan kynnyksen palvelut. Lisäksi korostettiin etsivän työn entistä laajempaa hyödyntämistä.

Sosiaalityötä paikallisissa verkostoissa

Nykyisten suunnitelmien mukaan valtaosa sosiaalityöntekijöistä työskentelee tulevaisuudessa maakunnan organisaatioissa. Edelleen ihmiset asuvat kuitenkin kunnissa.

Sote-uudistuksen yhtenä riskinä nähtiin, että se rikkoo pienten kuntien ja alueiden toimivat yhteistyökäytännöt. Esimerkiksi nuorten kohdalla poikkihallinnollisessa yhteistoiminnassa keskeisiä kumppaneita ovat usein koulu, nuorisotyö, lastensuojelu, poliisi, työhallinto ja Kela sekä alueella toimivat urheiluseurat ja järjestöt.

Monessa kunnassa verkostojen lankoja pitelevät sosiaalityöntekijät. Pystytäänkö näitä yhteistyöverkostoja ylläpitämään ja hyödyntämään jatkossa?

Monialaisesta työskentelystä hyötyvät

Sosiaalihuollon erityinen huoli on niissä ihmisissä, jotka ovat monella tavalla heikossa asemassa ja tarvitsevat monenlaisia palveluja. Heidän tilanteensa vaihtelevat, ja usein he kamppailevat monien ongelmien kanssa.

Palvelujärjestelmässä näitä ihmisiä ohjataan herkästi luukulta toiselle. Kuntien kokemukset osoittavat, että sosiaali- ja terveydenhuollon hallinnollinen yhdistäminen ei ole sama asia kuin asiakkaiden palveluiden yhteensovittaminen.

Monien ongelmien kanssa kamppailevat hyötyvät yleensä eri toimijoiden yhteistyön lisäksi monialaisesta ja -ammatillisesta työskentelystä. Nämä ovat myös asioita, joita sote-uudistuksella haetaan. Sosiaalityö on näiden asiakkaiden luonteva vastuutaho, koska sosiaalityössä jo lähtökohtaisesti katsotaan ihmisten elämäntilanteita kokonaisvaltaisesti. Sosiaalibarometrin vastaajat olivat tästä yhtä mieltä.

Asiakkaat mukaan kehittämistyöhön

Tätä nykyä sote-uudistusta viedään eteenpäin Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmalla. Tulevaisuudessa asiakkaan pitäisi saada kaikki tarvitsemansa sote-palvelut yhdestä paikasta.

Asiakas on löydetty tavoitteissa: puhutaan siitä, miten palvelut rakennetaan asiakkaan tarpeista käsin. Jotta tämä näkyisi myös toteutuksessa, asiakkaat kannattaisi ottaa mukaan jo kehittämistyöhön.

Toivoa myös sopii, että tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskuksella ei tarkoiteta vain yhtä fyysistä paikkaa, johon palvelut keskitetään. Sosiaalibarometrissa viranomaisten toimipisteistä ulos jalkautuvat ja kotiin tuotavat palvelut arvioitiin erityisen toimiviksi. Siten tuki saadaan istutettua entistä paremmin ihmisen arkeen.

Hyvinvointia tukevaa työtä

Sosiaalibarometrin vastauksissa hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen nähdään kaikista tärkeimpänä keinona eriarvoisuuden vähentämisessä. Konkreettisimmillaan se on esimerkiksi lasten edullisia harrastuksia, koululaisten iltapäivätoimintaa ja eri ikäisten matalan kynnyksen kohtaamispaikkoja.

Olennaista on ymmärtää, että hyvinvointi ei synny palveluissa vaan ihmisten arjessa. Hyvinvointiin kuuluu se, että jokainen voi elää ihmisarvoista elämää kohtaamistaan vaikeuksista ja kolhuista huolimatta. Sosiaalihuolto on se turvaverkko, joka tätä viime kädessä kannattelee.

Palveluorientoituneen kehittämistyön rinnalla pitäisi kehittää ihmisten hyvinvointia tukevaa työtä laajasti. Se on yhteisö- ja rakenteellista työtä, joka ei ole palveluiksi paketoitavissa. Sillä torjutaan yksinäisyyttä ja osattomuutta.

Näin palataan alussa kuvatun sosiaalisen hyvinvoinnin lähteille: osallisuuden, toimintamahdollisuuksien ja ihmisarvoisen elämän kysymyksiin. Mitä paremmin näihin onnistutaan vastaamaan, sitä vähemmän varsinaisia palveluja tarvitaan.

 

Rintakuva Lea Suoninen-Erhiöstä

 

Lea Suoninen-Erhiö
Huoltaja-säätiön toiminnanjohtaja
lea.suoninen-erhio(at)huoltaja-saatio.fi

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Hyvinvoivat ihmiset -blogi

Kaikki blogin artikkelit
Blogi
erityisasiantuntija

18.2.2020 13:00

Kooste State of Health in the EU -seminaarista

Suomen State of Health in the EU -terveysprofiilia 2019 (pdf) tarkasteltiin 12.2.2020 SOSTEn, eduskunnan Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen -ryhmän sekä Tutkijoiden ja kansanedustajien seura Tutkaksen järjestämässä tilaisuudessa eduskunnan Pikkuparlamentissa. EU:n kehityssuuntia Euroopan komission Suomen-edustuston talouspoliittinen neuvonantaja Ismo Grönroos-Saikkala esitteli pääkohtia Euroopan komission EU-maiden terveysprofiilien yhteydessä julkaistusta oheisraportista, jossa esitellään kehityssuuntauksia, joita on useimmissa tai kaikissa […]

Blogi
yhteiskuntasuhdepäällikkö

4.2.2020 13:15

Järjestöjohdon foorumissa puhuttivat sote, eriarvoisuus ja työllisyys

SOSTEn tammifoorumi 28.–29.1. kokosi ennätyspaljon järjestöjohtajia kuulemaan alansa huippuja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta, eriarvoisuuden torjunnasta, työllisyydestä sekä Eurooppa-politiikasta. Tilaisuudessa saatiin myös ripaus tietoa kuntavaaleihin valmistautumisesta ja niihin vaikuttamisesta. Tämä joka toinen vuosi järjestämämme foorumi on tarkoitettu SOSTEn jäsenjärjestöjen toiminnanjohtajille. Sote-uudistuksen painopiste peruspalveluissa Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus etenee jälleen ja tavoitteeksi on asetettu siihen liittyvien lakiesitysten […]

Blogi
erityisasiantuntija

4.2.2020 09:00

Lapsiperheköyhyyden vähentämiseksi perusturvaan tarvitaan lisää panostuksia

Köyhyys on Suomessa vähentynyt 2010-luvulla vain vähän. Lapsiperheissä köyhyys on vuosikymmenen alun laskun jälkeen alkanut uudelleen kasvaa. Köyhyys koskee laskentatavasta riippuen 119 000–150 000 lasta. VTT Pertti Honkasen SOSTElle tekemä tuore selvitys osoittaa, että vuodesta 2015 vuoteen 2019 tulonsiirtojen ja verotuksen muutosten yhteisvaikutus on ollut hyvätuloisia suosiva ja pienituloisille kielteinen. Selvityksen mukaan tämä kehitys kääntyy […]