Skip to content

Sosiaaliturvaetuusjärjestelmän oltava selkeämpi, joustavampi ja riittävän toimeentulon takaava

1.3.2018 15.42

Perusturva
Hyvinvoivat ihmisetPerusturvaSosiaaliturvaTyöllisyysPerusturvaSote-järjestötToimeentuloTyöllisyys

OECD:n eilen julkistamassa Suomen maaraportissa todetaan Suomen verotuksen ja sosiaaliturvan kaipaavan uudistamista. Suomen haasteena nähdään erityisesti muita Pohjoismaita heikompi työllisyysaste. Monimutkaisen sosiaaliturvaetuusjärjestelmän nähdään heikentävän työnteon kannustimia. Kannustinongelmia nähdään olevan muun muassa toimeentulotuessa, lasten kotihoidon tuessa ja niin kutsutussa työttömyysputkessa.

Raportti esittää kaksi vaihtoehtoa sosiaaliturvan uudistamiseksi ja päätyy suosittamaan nykyisen sosiaaliturvajärjestelmän kehittämistä Iso-Britannian Universal credit -mallin suuntaan perustulon sijasta. Tällainen ”yleistuki” yhdistäisi työttömyysturvan, asumistuen, toimeentulotuen ja joitain lapsisidonnaisia etuuksia. Tavoitteena on yksinkertaistaa olemassa olevaa etuusjärjestelmää, lisätä työnteon kannustimia ja yhtenäistää etuuden ja työtulojen yhteensovitusta niin, että toimeentuloturvan taso ei laskisi ja kustannukset julkiselle taloudelle eivät kasvaisi.

OECD katsoo esittämänsä yleistuen vähentävän eriarvoisuutta perustuloa paremmin. Tätä perustellaan mm. sillä, että yleistuen pystyisi paremmin kohdistamaan niille ihmisille, jotka ovat erityisesti tuen tarpeessa sekä sillä, että se yleistuen käyttöönotto hieman vähentäisi köyhyyttä nykyisestä tilanteesta. Suomelle parhaana ratkaisuna nähdään olemassa olevan etuuksien yhteen sulauttamisen ja järjestelmän yksinkertaistamisen.

Perusturvan tasoa on korotettava

Perusturvan kehittäminen on yksi SOSTEn kärkitavoitteista tänä vuonna. Etuusjärjestelmän uudistamista pohdimme yhdessä jäsenjärjestöistämme koostuvan työryhmän kanssa.

Työn tässä vaiheessa on tullut selväksi, että sosiaali- ja terveysjärjestöjen mielestä perusturvan taso on tällä hetkellä liian matala. Perusturva olisi korotettava kohtuullisen minimin mukaisen elintason takaavalle tasolle. OECD:n raportissaan esittämä näkemys, että kustannusneutraalisti toteutettava yleistulo pystyisi takaamaan riittävän ja nykyistä kannustavamman järjestelmän, kuulostaa turhan optimistiselta. Suomessa on yleisesti tunnustettu kannustinloukkujen purkamisen trilemma: on mahdotonta samanaikaisesti purkaa kannustinloukkuja, pienentää tuloeroja ja pitää kustannukset ennallaan. Kannusteiden lisääminen joko maksaa lisää tai tarkoittaa etuuksien leikkauksia.

OECD:n yleistukimallissa etuus olisi kotitalouskohtainen. Tämä ei ole se suunta, johon Suomessa on etuuksia viime vuosina kehitetty. Puolisoiden keskinäistä taloudellista riippuvuutta ei tule etuuksien kautta lisätä. Jos etuuksien yhteen sulauttamista ruvetaan meillä pohtimaan, tulee lähtökohdaksi ottaa pääosin yksilökohtainen etuus. Tällainen etuus lisäisi kuluja OECD:n esittämään kotitalouskohtaiseen etuuteen verrattuna. Perusturvaa uudistettaessa olisi kuitenkin yhteiskunnallisia hyötyjä tarkasteltava pitkällä aikavälillä ja uskallettava tehdä investointeja, jotka pitkässä juoksussa voivat tuoda myös taloudellisia säästöjä.

Selkeämpi ja joustavampi järjestelmä

Sosiaali- ja terveysjärjestöt ovat pitäneet tärkeänä nykyisen etuusjärjestelmän selkiyttämistä ja joustavoittamista. Kaikkien ihmisten on pystyttävä ymmärtämään, mihin tukiin he ovat oikeutettuja. Järjestelmän on joustavammin huomioitava pirstaleinen työelämä ja mahdollistettava myös osatyökykyisten työllistyminen.

Ihmiset haluavat olla aktiivisia, tehdä töitä ja hallita omaa elämäänsä. Järjestelmän on tuettava ihmisten osallisuutta ja luotava heille mahdollisuuksia käyttää kaikkia kykyjään ja olla aktiivisia ilman, että he järjestelmän jäykkyyden vuoksi joutuvat rajoittamaan työntekoaan, kouluttautumistaan tai esimerkiksi vapaaehtoistoimintaan osallistumista. Byrokratialoukkuja tulee purkaa ja samalla karsia byrokratian aiheuttamia kuluja. Näihin haasteisiin yleistuki saattaisi tarjota helpotusta yhdessä kansallisen tulorekisterin kanssa. OECD:n esittämä malli tarvitsisi vielä jatkokehittelyä, ennen kuin sen tarkempia vaikutuksia kannattaa arvioida.

Järjestelmää selkiytettäessä ja yksinkertaistettaessa tulee kuitenkin huomioida, että erityisen tuen tarpeessa olevat ihmiset eivät joudu häviäjiksi muutoksessa. On varmistettava, että myös niillä ihmisillä, joilla on muun muassa pitkäaikaissairaudesta tai vammasta aiheutuvia ylimääräisiä kuluja, on mahdollisuus riittävään toimeentuloon. Erilaiset korotukset tietyille ihmisryhmille saattavat olla tarpeellisia, vaikka ne lisäävätkin järjestelmän monimutkaisuutta.

Siirtymävaiheiden turvaa on parannettava

Järjestöt ovat todenneet, että tärkeää etuusjärjestelmämme kehittämisessä on siirtymävaiheiden toimeentuloturvan parantaminen, erityisesti kun työ- ja työttömyysjaksot vuorottelevat. Keskeinen ratkaistava kipukohta on etuudelta toiselle siirtymisen tai työn ja etuuden välillä siirtymisen aiheuttamat katkot ja viivästykset etuuden maksamisessa. Tulojen on oltava ennakoitavissa, jotta ihmiset voivat suunnitella ja hallita elämäänsä. Tähän ongelmaan kansallinen tulorekisteri tullee tarjoamaan apua.  Riittävän korkea yleistuki, johon on yhdistetty eri etuuksia, voisi helpottaa myös näiden nivelkohtien siirtymiä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Hyvinvoivat ihmiset -blogi

Kaikki blogin artikkelit
Blogi
johtaja, varapääsihteeri

13.2.2019 12:22

Lähtöruudun kuopiminen sotessa turhauttaa 

Sote-ratkaisun lykkääntymistä tuskin kiittäisivät asiakkaat sen enempää kuin uudistuksen toimeenpanijatkaan. Olkoonkin, että ilkikurinen kansalaismieli tuppaa joskus ilakoimaan, jos herrojen haaveet lyttääntyvät.  Resurssit eivät lykkäämisestä ainakaan lisäänny. Pikemminkin päinvastoin. Erityisen totta tämä on sote-järjestöjen näkökulmasta. Järjestöillä on halua ja kyvykkyyttä yhteistyöhön alueellisten sote-ekosysteemien rakentamisessa. Ja toisaalta rehellisyyden nimissä on sanottava, että valmiita ratkaisuja ei järjestöilläkään ole tarjottavana. Silti viriämässä on ymmärrys, […]

Blogi
erityisasiantuntija

31.1.2019 10:53

Tulevaisuuden perusturvalla täytyy tavoitella köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentämistä

Köyhyys on myös Suomessa todellinen ongelma, jonka vähentämiseksi pitää ryhtyä toimiin. Suomi on sitoutunut osana YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030-tavoitteita puolittamaan köyhyyden 2030-luvulle mennessä. Tämä tarkoittaisi yli 400 000 ihmisen tilanteen korjaamista. Köyhyys- tai syrjäytymisriskissä eli vuonna 2016 849 000 henkilöä. Lisäksi Suomi on EU:n 2020-strategiassa sitoutunut vähentämään köyhyys- tai syrjäytymisriskissä elävien ihmisten määrää 150 […]

Blogi
erityisasiantuntija

29.1.2019 09:51

Sosiaali- ja terveysjärjestöistä löytyy perusturvan uudistamisen erityisosaamista

Kuuntelen naista, jolla on rollaattori ja ties millaisia tukia ympärillään. Nainen kertoo, että hänellä on geenivirhe. Sen takia hän joutuu silloin tällöin – milloin vain – sairaalaan viikoiksi kerrallaan. Silti hän käy palkkatöissä ja on käynyt koko elämänsä, joitain työttömyysjaksoja lukuun ottamatta. Ilman palkkatyötä hän eläisi koko elämänsä köyhyydessä pienellä eläkkeellä. Työnteon lisäksi hän on […]