Skip to content

Sosiaaliturvaetuusjärjestelmän oltava selkeämpi, joustavampi ja riittävän toimeentulon takaava

1.3.2018 15.42

Perusturva
Hyvinvoivat ihmisetPerusturvaSosiaaliturvaTyöllisyys

OECD:n eilen julkistamassa Suomen maaraportissa todetaan Suomen verotuksen ja sosiaaliturvan kaipaavan uudistamista. Suomen haasteena nähdään erityisesti muita Pohjoismaita heikompi työllisyysaste. Monimutkaisen sosiaaliturvaetuusjärjestelmän nähdään heikentävän työnteon kannustimia. Kannustinongelmia nähdään olevan muun muassa toimeentulotuessa, lasten kotihoidon tuessa ja niin kutsutussa työttömyysputkessa.

Raportti esittää kaksi vaihtoehtoa sosiaaliturvan uudistamiseksi ja päätyy suosittamaan nykyisen sosiaaliturvajärjestelmän kehittämistä Iso-Britannian Universal credit -mallin suuntaan perustulon sijasta. Tällainen ”yleistuki” yhdistäisi työttömyysturvan, asumistuen, toimeentulotuen ja joitain lapsisidonnaisia etuuksia. Tavoitteena on yksinkertaistaa olemassa olevaa etuusjärjestelmää, lisätä työnteon kannustimia ja yhtenäistää etuuden ja työtulojen yhteensovitusta niin, että toimeentuloturvan taso ei laskisi ja kustannukset julkiselle taloudelle eivät kasvaisi.

OECD katsoo esittämänsä yleistuen vähentävän eriarvoisuutta perustuloa paremmin. Tätä perustellaan mm. sillä, että yleistuen pystyisi paremmin kohdistamaan niille ihmisille, jotka ovat erityisesti tuen tarpeessa sekä sillä, että se yleistuen käyttöönotto hieman vähentäisi köyhyyttä nykyisestä tilanteesta. Suomelle parhaana ratkaisuna nähdään olemassa olevan etuuksien yhteen sulauttamisen ja järjestelmän yksinkertaistamisen.

Perusturvan tasoa on korotettava

Perusturvan kehittäminen on yksi SOSTEn kärkitavoitteista tänä vuonna. Etuusjärjestelmän uudistamista pohdimme yhdessä jäsenjärjestöistämme koostuvan työryhmän kanssa.

Työn tässä vaiheessa on tullut selväksi, että sosiaali- ja terveysjärjestöjen mielestä perusturvan taso on tällä hetkellä liian matala. Perusturva olisi korotettava kohtuullisen minimin mukaisen elintason takaavalle tasolle. OECD:n raportissaan esittämä näkemys, että kustannusneutraalisti toteutettava yleistulo pystyisi takaamaan riittävän ja nykyistä kannustavamman järjestelmän, kuulostaa turhan optimistiselta. Suomessa on yleisesti tunnustettu kannustinloukkujen purkamisen trilemma: on mahdotonta samanaikaisesti purkaa kannustinloukkuja, pienentää tuloeroja ja pitää kustannukset ennallaan. Kannusteiden lisääminen joko maksaa lisää tai tarkoittaa etuuksien leikkauksia.

OECD:n yleistukimallissa etuus olisi kotitalouskohtainen. Tämä ei ole se suunta, johon Suomessa on etuuksia viime vuosina kehitetty. Puolisoiden keskinäistä taloudellista riippuvuutta ei tule etuuksien kautta lisätä. Jos etuuksien yhteen sulauttamista ruvetaan meillä pohtimaan, tulee lähtökohdaksi ottaa pääosin yksilökohtainen etuus. Tällainen etuus lisäisi kuluja OECD:n esittämään kotitalouskohtaiseen etuuteen verrattuna. Perusturvaa uudistettaessa olisi kuitenkin yhteiskunnallisia hyötyjä tarkasteltava pitkällä aikavälillä ja uskallettava tehdä investointeja, jotka pitkässä juoksussa voivat tuoda myös taloudellisia säästöjä.

Selkeämpi ja joustavampi järjestelmä

Sosiaali- ja terveysjärjestöt ovat pitäneet tärkeänä nykyisen etuusjärjestelmän selkiyttämistä ja joustavoittamista. Kaikkien ihmisten on pystyttävä ymmärtämään, mihin tukiin he ovat oikeutettuja. Järjestelmän on joustavammin huomioitava pirstaleinen työelämä ja mahdollistettava myös osatyökykyisten työllistyminen.

Ihmiset haluavat olla aktiivisia, tehdä töitä ja hallita omaa elämäänsä. Järjestelmän on tuettava ihmisten osallisuutta ja luotava heille mahdollisuuksia käyttää kaikkia kykyjään ja olla aktiivisia ilman, että he järjestelmän jäykkyyden vuoksi joutuvat rajoittamaan työntekoaan, kouluttautumistaan tai esimerkiksi vapaaehtoistoimintaan osallistumista. Byrokratialoukkuja tulee purkaa ja samalla karsia byrokratian aiheuttamia kuluja. Näihin haasteisiin yleistuki saattaisi tarjota helpotusta yhdessä kansallisen tulorekisterin kanssa. OECD:n esittämä malli tarvitsisi vielä jatkokehittelyä, ennen kuin sen tarkempia vaikutuksia kannattaa arvioida.

Järjestelmää selkiytettäessä ja yksinkertaistettaessa tulee kuitenkin huomioida, että erityisen tuen tarpeessa olevat ihmiset eivät joudu häviäjiksi muutoksessa. On varmistettava, että myös niillä ihmisillä, joilla on muun muassa pitkäaikaissairaudesta tai vammasta aiheutuvia ylimääräisiä kuluja, on mahdollisuus riittävään toimeentuloon. Erilaiset korotukset tietyille ihmisryhmille saattavat olla tarpeellisia, vaikka ne lisäävätkin järjestelmän monimutkaisuutta.

Siirtymävaiheiden turvaa on parannettava

Järjestöt ovat todenneet, että tärkeää etuusjärjestelmämme kehittämisessä on siirtymävaiheiden toimeentuloturvan parantaminen, erityisesti kun työ- ja työttömyysjaksot vuorottelevat. Keskeinen ratkaistava kipukohta on etuudelta toiselle siirtymisen tai työn ja etuuden välillä siirtymisen aiheuttamat katkot ja viivästykset etuuden maksamisessa. Tulojen on oltava ennakoitavissa, jotta ihmiset voivat suunnitella ja hallita elämäänsä. Tähän ongelmaan kansallinen tulorekisteri tullee tarjoamaan apua.  Riittävän korkea yleistuki, johon on yhdistetty eri etuuksia, voisi helpottaa myös näiden nivelkohtien siirtymiä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Hyvinvoivat ihmiset -blogi

Kaikki blogin artikkelit
Blogi

13.12.2018 14:49

Lagförslaget som hamnade i skuggan av sohä-lägarna

Under mina åtta år som rådgivningsjurist i funktionshinderorganisationerna och under otaliga inlägg och föreläsningar finns det två lagar som är centrala. Lagarna är socialvårdens klientlag (klientlagen) och patientlagen. Lagar som alltför ofta hamnar i skymundan av andra lagar och diskussioner. Kundplanen har varit och är fortfarande ett av de hetaste diskussionsämnena gällande social- och hälsovårdsreformen. […]

Blogi
erityisasiantuntija

9.11.2018 14:11

Keppiä vai porkkanaa, tietoisesti vai salaa, suoraan vai välillisesti – monipuoliset keinot ovat avain vaikuttavuuteen

Kun kaupungin katukuvaan ilmestyy kaupunkipyöriä, se on tuuppaus kohti ilmastoystävällisempää ja liikunnallisempaa elämää. Kun epäterveellistä ruokaa verotetaan terveellistä korkeammin, se on sääntelyä, joka toimii kuin läimäys – vaikkakin hyvää tarkoittava sellainen. Kun kauppakeskuksia kehitetään nuorten hyvinvointia tukevaksi ympäristöksi, on se halaamista kieltojen sijaan. Ajoittain silmään osuu keskustelua ja kommentteja siitä, mitä pitäisi tehdä ja millaisia […]

Blogi
erityisasiantuntija

11.9.2018 12:54

Asiakasmaksujen uudistukselle sekä ruusuja että risuja

Asiakasmaksulakiluonnos lähetettiin kesäkuussa lausunnolle. Lakiluonnos sisältää paljon muutosesityksiä, joita järjestökentällä on toivottu ja joilla parannetaan asiakkaan asemaa. Lakiluonnos selkiyttää nykytilannetta. Esimerkiksi jatkossa maksuja saisi periä vain niistä palveluista, joiden maksuista on säädetty laissa. Tällä estettäisiin villien maksukäytäntöjen kehittymistä. Lisäksi laissa säädettäisiin edelleenkin enimmäismaksut, jolloin maakunnat voisivat periä palveluista laissa säädettyä alempia maksuja tai olla perimättä […]

Blogi
tutkimuspäällikkö

24.8.2018 13:30

Kokemuksia Berliinistä: vastakkainasetteluja ja elastista eheyttä

”Mitä tänään koulussa opit poika pellavapäinen, mitä tänään maailmasta koit tytär silkkihapsinen? Että on paljon enemmän ihmisiä kuin veli sisko äiti ja isä, ihmisiä kuten minä ja sinä, toiset nälkäisiä ja toiset kylläisiä.” Näin lauloi 1980-luvulla Pelle Miljoona. Kesän 1989 mittasin 30 sentin puumitalla koristenauhoja Baijerissa. Näyteikkunan hyllyt tursusivat nauharullia, kaiken levyisiä ja kuvioisia. Edelweissit […]