Skip to content

Sosiaaliturvaetuusjärjestelmän oltava selkeämpi, joustavampi ja riittävän toimeentulon takaava

1.3.2018 15.42

Perusturva
Hyvinvoivat ihmisetPerusturvaSosiaaliturvaTyöllisyysPerusturvaSote-järjestötToimeentuloTyöllisyys

OECD:n eilen julkistamassa Suomen maaraportissa todetaan Suomen verotuksen ja sosiaaliturvan kaipaavan uudistamista. Suomen haasteena nähdään erityisesti muita Pohjoismaita heikompi työllisyysaste. Monimutkaisen sosiaaliturvaetuusjärjestelmän nähdään heikentävän työnteon kannustimia. Kannustinongelmia nähdään olevan muun muassa toimeentulotuessa, lasten kotihoidon tuessa ja niin kutsutussa työttömyysputkessa.

Raportti esittää kaksi vaihtoehtoa sosiaaliturvan uudistamiseksi ja päätyy suosittamaan nykyisen sosiaaliturvajärjestelmän kehittämistä Iso-Britannian Universal credit -mallin suuntaan perustulon sijasta. Tällainen ”yleistuki” yhdistäisi työttömyysturvan, asumistuen, toimeentulotuen ja joitain lapsisidonnaisia etuuksia. Tavoitteena on yksinkertaistaa olemassa olevaa etuusjärjestelmää, lisätä työnteon kannustimia ja yhtenäistää etuuden ja työtulojen yhteensovitusta niin, että toimeentuloturvan taso ei laskisi ja kustannukset julkiselle taloudelle eivät kasvaisi.

OECD katsoo esittämänsä yleistuen vähentävän eriarvoisuutta perustuloa paremmin. Tätä perustellaan mm. sillä, että yleistuen pystyisi paremmin kohdistamaan niille ihmisille, jotka ovat erityisesti tuen tarpeessa sekä sillä, että se yleistuen käyttöönotto hieman vähentäisi köyhyyttä nykyisestä tilanteesta. Suomelle parhaana ratkaisuna nähdään olemassa olevan etuuksien yhteen sulauttamisen ja järjestelmän yksinkertaistamisen.

Perusturvan tasoa on korotettava

Perusturvan kehittäminen on yksi SOSTEn kärkitavoitteista tänä vuonna. Etuusjärjestelmän uudistamista pohdimme yhdessä jäsenjärjestöistämme koostuvan työryhmän kanssa.

Työn tässä vaiheessa on tullut selväksi, että sosiaali- ja terveysjärjestöjen mielestä perusturvan taso on tällä hetkellä liian matala. Perusturva olisi korotettava kohtuullisen minimin mukaisen elintason takaavalle tasolle. OECD:n raportissaan esittämä näkemys, että kustannusneutraalisti toteutettava yleistulo pystyisi takaamaan riittävän ja nykyistä kannustavamman järjestelmän, kuulostaa turhan optimistiselta. Suomessa on yleisesti tunnustettu kannustinloukkujen purkamisen trilemma: on mahdotonta samanaikaisesti purkaa kannustinloukkuja, pienentää tuloeroja ja pitää kustannukset ennallaan. Kannusteiden lisääminen joko maksaa lisää tai tarkoittaa etuuksien leikkauksia.

OECD:n yleistukimallissa etuus olisi kotitalouskohtainen. Tämä ei ole se suunta, johon Suomessa on etuuksia viime vuosina kehitetty. Puolisoiden keskinäistä taloudellista riippuvuutta ei tule etuuksien kautta lisätä. Jos etuuksien yhteen sulauttamista ruvetaan meillä pohtimaan, tulee lähtökohdaksi ottaa pääosin yksilökohtainen etuus. Tällainen etuus lisäisi kuluja OECD:n esittämään kotitalouskohtaiseen etuuteen verrattuna. Perusturvaa uudistettaessa olisi kuitenkin yhteiskunnallisia hyötyjä tarkasteltava pitkällä aikavälillä ja uskallettava tehdä investointeja, jotka pitkässä juoksussa voivat tuoda myös taloudellisia säästöjä.

Selkeämpi ja joustavampi järjestelmä

Sosiaali- ja terveysjärjestöt ovat pitäneet tärkeänä nykyisen etuusjärjestelmän selkiyttämistä ja joustavoittamista. Kaikkien ihmisten on pystyttävä ymmärtämään, mihin tukiin he ovat oikeutettuja. Järjestelmän on joustavammin huomioitava pirstaleinen työelämä ja mahdollistettava myös osatyökykyisten työllistyminen.

Ihmiset haluavat olla aktiivisia, tehdä töitä ja hallita omaa elämäänsä. Järjestelmän on tuettava ihmisten osallisuutta ja luotava heille mahdollisuuksia käyttää kaikkia kykyjään ja olla aktiivisia ilman, että he järjestelmän jäykkyyden vuoksi joutuvat rajoittamaan työntekoaan, kouluttautumistaan tai esimerkiksi vapaaehtoistoimintaan osallistumista. Byrokratialoukkuja tulee purkaa ja samalla karsia byrokratian aiheuttamia kuluja. Näihin haasteisiin yleistuki saattaisi tarjota helpotusta yhdessä kansallisen tulorekisterin kanssa. OECD:n esittämä malli tarvitsisi vielä jatkokehittelyä, ennen kuin sen tarkempia vaikutuksia kannattaa arvioida.

Järjestelmää selkiytettäessä ja yksinkertaistettaessa tulee kuitenkin huomioida, että erityisen tuen tarpeessa olevat ihmiset eivät joudu häviäjiksi muutoksessa. On varmistettava, että myös niillä ihmisillä, joilla on muun muassa pitkäaikaissairaudesta tai vammasta aiheutuvia ylimääräisiä kuluja, on mahdollisuus riittävään toimeentuloon. Erilaiset korotukset tietyille ihmisryhmille saattavat olla tarpeellisia, vaikka ne lisäävätkin järjestelmän monimutkaisuutta.

Siirtymävaiheiden turvaa on parannettava

Järjestöt ovat todenneet, että tärkeää etuusjärjestelmämme kehittämisessä on siirtymävaiheiden toimeentuloturvan parantaminen, erityisesti kun työ- ja työttömyysjaksot vuorottelevat. Keskeinen ratkaistava kipukohta on etuudelta toiselle siirtymisen tai työn ja etuuden välillä siirtymisen aiheuttamat katkot ja viivästykset etuuden maksamisessa. Tulojen on oltava ennakoitavissa, jotta ihmiset voivat suunnitella ja hallita elämäänsä. Tähän ongelmaan kansallinen tulorekisteri tullee tarjoamaan apua.  Riittävän korkea yleistuki, johon on yhdistetty eri etuuksia, voisi helpottaa myös näiden nivelkohtien siirtymiä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Hyvinvoivat ihmiset -blogi

Kaikki blogin artikkelit
Blogi

21.2.2020 09:30

Funktionshindersfältets expertis behövs i samhälleliga reformer

På torsdagen den 20 februari diskuterade riksdagen om hur FN:s funktionshinderskonvention förverkligats i Finland. Diskussionen är ett mycket varmt välkommet initiativ av riksdagsledamöterna. Det är värdefullt att funktionshinderfrågor uppmärksammas också på högsta möjliga politiska nivå. Trots att diskussionen är värdefull och initiativet viktigt, så räcker det inte. Funktionshindersfältet och dess aktörer behöver också höras i […]

Blogi
erityisasiantuntija

18.2.2020 13:00

Kooste State of Health in the EU -seminaarista

Suomen State of Health in the EU -terveysprofiilia 2019 (pdf) tarkasteltiin 12.2.2020 SOSTEn, eduskunnan Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen -ryhmän sekä Tutkijoiden ja kansanedustajien seura Tutkaksen järjestämässä tilaisuudessa eduskunnan Pikkuparlamentissa. EU:n kehityssuuntia Euroopan komission Suomen-edustuston talouspoliittinen neuvonantaja Ismo Grönroos-Saikkala esitteli pääkohtia Euroopan komission EU-maiden terveysprofiilien yhteydessä julkaistusta oheisraportista, jossa esitellään kehityssuuntauksia, joita on useimmissa tai kaikissa […]

Blogi
yhteiskuntasuhdepäällikkö

4.2.2020 13:15

Järjestöjohdon foorumissa puhuttivat sote, eriarvoisuus ja työllisyys

SOSTEn tammifoorumi 28.–29.1. kokosi ennätyspaljon järjestöjohtajia kuulemaan alansa huippuja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta, eriarvoisuuden torjunnasta, työllisyydestä sekä Eurooppa-politiikasta. Tilaisuudessa saatiin myös ripaus tietoa kuntavaaleihin valmistautumisesta ja niihin vaikuttamisesta. Tämä joka toinen vuosi järjestämämme foorumi on tarkoitettu SOSTEn jäsenjärjestöjen toiminnanjohtajille. Sote-uudistuksen painopiste peruspalveluissa Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus etenee jälleen ja tavoitteeksi on asetettu siihen liittyvien lakiesitysten […]