SOSTEn hallitus teki opinto­matkan Tukhol­maan

SOSTEn hallitus teki opinto­matkan Tukhol­maan

Etusivu / Blogi / SOSTEn hallitus teki opinto­matkan Tukhol­maan

Syyskuussa 2022 SOSTEn hallitus ja johtoryhmä tekivät yhteisen opintomatkan Tukholmaan. Etäkokouksia sisältäneiden koronavuosien jälkeen yhteinen matka tuntui ajankohtaiselta, sekä tieto- että sosiaalisten suhteiden näkökulmista.

SOSTEn hallitus edustaa SOSTEn jäsenjärjestöjä. Sosiaali- ja terveysjärjestöt ovat heterogeeninen ryhmä erilaisia organisaatioita ja toimintamuotoja. Näiden kansalaisjärjestöjen yhteinen nimittäjä ovat ihmiset erilaisissa elämäntilanteissa ja näiden ihmisten auttaminen. Heterogeenisen hallituksen jäsenillä on monenlaisia tietoja, lähestymistapoja ja kiinnostuksen kohteita. Hallituksen tärkeä tehtävä on vahvistaa SOSTEn yhteiskunnallista asemaa ja ohjata SOSTEn toimintaa hyväksytyn strategian mukaisesti. Yhteisymmärrys on tärkeää, jotta hallitus voi tehdä SOSTElle parhaat päätökset.

Ryhmäkuva SOSTEn hallituksen jäsenistä Siljan terminaalissa Tukholmassa ison maalauksen edessä. Tarkemmat tiedot kerrotaan kuvatekstissä.
Vasemmalta Hannu Jouhki, Kari Mäkinen, Anssi Kemppi, Markus Söderlund, Pirjo Myyry, Juha Panzar, Vertti Kiukas, Eija Koivuranta, Miikka Lönnqvist, Riitta Särkelä, Sanna Kaijanen, Ari Inkinen henkilöstön edustajana, Pia Sundell, Anne Knaapi, Riitta Kittilä, Anne Perälahti, Jukka Haapakoski. Taustalla näkyy Matthias van Arkelin Cut Open Strip Painting Siljan terminaalissa Tukholmassa. Kuvan otti Kiril Häyrinen.

Päivän asetelma oli mielenkiintoinen

Etukäteen hieman epäröin, koska ohjelma rakentui 30 minuutin puhevuoroille, ja niiden jälkeen 30 minuutin keskustelulle. Näin teema vaihtui monta kertaa. Ennakolta tuntui epävarmalta, voitaisiinko yhtä teemaa käsitellä niin lyhyessä ajassa. Mutta epäilykseni osoittautuivat vääriksi. Se oli hyvin harkittu ja hyvä kokonaisuus, jossa useita keskeisiä teemoja käsiteltiin tehokkaasti.

Rahapeliyhtiö Svenska spel ja Ruotsin apteekkijärjestelmä

Pohjoismainen yhteistyö on tärkeää, ja on hyvä käydä keskusteluja muiden pohjoismaisten toimijoiden kanssa. Pohjoismainen hyvinvointimalli on puolustamisen arvoinen, ei vähiten yhteiskuntamme heikoimpien yksilöiden kannalta.

Mielestäni vuoropuhelu ruotsalaisten toimijoiden kanssa tulisi olla luonnollinen ja jatkuva strategisen johtamisen muoto.

Opintomatkamme vahvisti myös käsitystä, että Ruotsissa ja Suomessa keskustellaan hyvin samankaltaisista asioista. Meille esiteltiin rahapeliyhtiö Svenska speliä ja Ruotsin apteekkijärjestelmää. Nämä teemakokonaisuudet ovat erittäin tärkeitä myös Suomessa. Mahdollisuus tuulettaa ajatuksia ja kokemuksia tuo lisäarvoa ja lisää tietoa. Parhaimmassa tapauksessa maassamme valmistellaan muutosehdotuksia, joissa huomioidaan Ruotsin onnistumiset ja haasteet.

Haasteet ja tarpeet samanlaisia

Joskus on vaikea hahmottaa ja kuvata, miten eri maat ovat järjestäneet sosiaali- ja terveydenhuoltonsa, vaikka itsellä on monivuotinen kokemus suomalaisesta hyvinvointijärjestelmästä sekä yhteistyöstä pohjoismaisella ja kansainvälisellä tasolla. Käsitteet ja rakenteet ovat erilaisia.

Voidaan kuitenkin todeta, että sekä ihmisten haasteet ja tarpeet että yhteiskunnalliset haasteet ovat hyvin samanlaisia Ruotsissa ja Suomessa, miksei myös muissa Pohjoismaissa. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen toiminnan piiriin kuuluvilla ihmisillä on samat haasteet ja tarpeet alkuperämaasta riippumatta. Yhteiskunnalliset haasteet, kuten eriarvoisuus ja syrjäytyminen, ovat yhteisiä sekä Ruotsille että Suomelle. Taistelu pätevistä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisista on myös samanlaista. Yhteiset nimittäjät, haasteet ja tarpeet ovat molemmissa maissa hyvin samankaltaisia, vaikka yhteiskunnan organisaation rakenteet saattavat näyttää erilaisilta.

Aulahenkilö selin työpisteessään. T-paidan selkämyksessä lukee Möten förändrar människor. Människor förändrar världen.
Opintopäivä järjestettiin julkisen koulutuksen parissa toimivan opintokeskuksen, Sensus Möte, kokoustiloissa, jonne puhujat tulivat. Kuvassa aulahenkilö, jonka T-paidan teksti yhdistää kekseliäästi keskuksen nimen ja maailman muuttamisen.

Populistista retoriikkaa ja muukalaisvihamielistä politiikkaa

Opintopäivämme päätteeksi kuulimme erään Ruotsin valtiopäiville vasta valitun kansanedustajan puheen. On aina innostavaa kuulla kaunopuheinen poliitikko kuvailemassa vaalikampanjaansa ja poliittista maisemaa.

Tässäkin yhteydessä voidaan todeta, että Ruotsilla ja Suomella on yhtäläisyyksiä. Populistinen retoriikka ja muukalaisvihamielinen politiikka ovat yleistyneet. Samoin yhteinen huoli, sekä kansallisesti että globaalisti, ihmisoikeuksista ja yleisestä maailmantilanteesta. Lopuksi kansanedustaja kehotti meitä pitämään Suomessa kiinni korkealuokkaisesta ja tasa-arvoisesta peruskoulutuksestamme, eikä seuraamaan tässä asiassa Ruotsin tietä.

Kokemusten jakaminen vahvistaa hallituksen osaamistasoa

Tietopohjaisen lisäarvon lisäksi on hyvä muistaa, että jokaiselle hallituksen jäsenelle ja johtajalle on tärkeää kollegiaalinen vertaistuki. Mahdollisuus jakaa ajatuksia ja kokemuksia yhdessä kollegoiden kanssa lisää jokaisen yksittäisen jäsenen tietotasoa, mutta myös työhyvinvointia. Mahdollisuus tavata fyysisesti ja kokea asioita yhdessä on tärkeää. Nykyään arvostamme sitä täysin uudella tavalla.

Maailma on nykyään erilainen kuin ennen pandemiaa. Elämme epävarmaa aikaa, mutta myös aikaa, jolloin SOSTEn ja sen jäsenjärjestöjen toiminta on tärkeää ja vaikuttaa. SOSTEn operatiivisen johdon ja hallitustyöskentelyn vahvistaminen hyödyttää koko alaa. Yhdessä voimme tehdä parempia päätöksiä, yhdessä voimme muuttaa maailmaa.

Kirjoittaja Pia Sundell on SOSTEn hallituksen jäsen ja Barnavårdsföreningenin toiminnanjohtaja.
pia.sundell@bvif.fi