Tuleeko taksi? Saako apua tarvittaessa? Ehtiikö vastaanotolle? Viivästyykö matka? Mahtuuko apuväline autoon? Valitettavan usein asiakkailla on huoli taksimatkasta terveydenhuoltoon.
Terveydenhuollon matkoissa ei ole kyse vain matkakorvauksista, vaan asiakkaalle on myös tärkeää, että matka palveluun on sujuvaa (Turunen & Tillman 2017). Taksimatkojen yhdistely ja heinäkuun alussa Kelan korvaamien taksimatkojen tilaukseen tehdyt muutokset ovat lisänneet asiakkaiden kokemaa epävarmuutta. Matkakorvauksia saavat ovat usein sairauden tai/ja iän heikentämiä, joten matkat eivät saa aiheuttaa asiakkaalle epätietoisuutta ja turvattomuutta.
Matkakorvaukset Kelan vastuulta maakunnille
Matkakorvauksella toteutetaan perustuslaillista tavoitetta turvata jokaisen pääsy tarpeellisiin terveyspalvelujen piiriin asuinpaikasta riippumatta. Nämä terveydenhuollon matkat siirtyvät sote-uudistuksessa Kelan vastuulta maakunnille. Siirron selvittämiseksi asetettiin työryhmä, jonka tehtävänä on luonnostella hallituksen esitys matkalaiksi. Työryhmän on tarkoitus päättää työskentelynsä vuoden 2018 lopussa. Työskentelyä ohjaa vahvasti sote- ja maakuntauudistus, perustuslailliset näkökohdat palvelujen saatavuudesta ja asiakkaiden yhdenvertaisuudesta sekä vaikutukset julkiseen talouteen.
Matkakorvauksia pohtivan työryhmän tehtäväkenttä on laaja. Uudistuksessa olisi esimerkiksi ratkaistava, miten matkakustannusten korvaamisessa huomioidaan asiakkaiden valinnanvapauden toteutuminen, EU:n lainsäädäntö ja matkojen organisoinnissa yhteistyöalueet. Nykyisin matkakustannukset korvataan matkasta lähimpään tutkimus- ja hoitopaikkaan, jossa vakuutettu voi saada hänen terveydentilansa vaarantumatta tarpeellista tutkimusta ja hoitoa.
Asiakkailla huoli nousevista maksuista
Laissa säädetään jatkossakin korvauksen perusteista, mutta maakunnat voivat järjestää kuljetukset palvelujärjestelmän kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla. Matkojen järjestämis- ja rahoitusvastuun siirtäminen maakunnille estäisi osaoptimoinnin, jossa järjestäjä pyrkii siirtämään kustannusvastuuta toiselle toimijalle. Maakunnilla olisi kannuste kehittää palveluverkkoaan matkakustannukset huomioiden, sovitella paremmin asiakkaiden hoitoaikoja matkojen yhdistelyssä sekä ottaa käyttöön uudenlaisia tuottamistapoja kuten etäpalvelut ja liikkuvat palvelut. Asiakaslähtöiset ratkaisut palvelujen saatavuuden ja matkojen sujuvuuden parantamiseksi voivat tuottaa myös kustannussäästöjä.
Muutoksessa tulee huomioida Kelan vahva asiantuntemus ja osaaminen esimerkiksi tietojärjestelmissä. Korvausjärjestelmän rakentaminen jokaiseen maakuntaan olisi kallista, joten maksatusten hallinnoinnin keskittämistä Kelaan on selvitettävä.
Asiakasmaksujen ja lääkekorvausten tavoin myös matkakorvausten omavastuuosuudet ovat nousseet asiakkailla huomattavasti. Vuodesta 2012 vuoteen 2018 yhdensuuntaisen matkan omavastuuosuus nousi 9,25 eurosta 25 euroon. Samanaikaisesti matkakatto lähes kaksinkertaistui, 157,25 eurosta 300 euroon. Sairaalan poliklinikkakäynnin hinta asiakasmaksu ja matkan omavastuuosuus huomioiden on noussut vuoden 2015 jälkeen peräti 42 prosentilla: noin 64 eurosta 91 euroon. Korotus on kohtuuton pienituloiselle ja paljon sairastavalle.
Matkakorvausten tehtävänä on turvata vakuutettujen oikeudet saada hoitoa tai tutkimusta asuinpaikasta riippumatta korvaamalla osa matkakustannuksista. Omavastuuosuuksien korotukset sekä matkoissa että palveluissa ovat kuitenkin johtaneet siihen, että osa jättää käyttämättä tarpeenmukaisia palveluja. SOSTE on esittänyt nykyisten asiakasmaksu-, lääke- ja matkakattojen yhdistämistä siten, että paljon sairastavien maksurasitus pienenisi. Työryhmän toimikausi on valitettavan lyhyt, joten maksukattojen yhdistäminen todennäköisesti edellyttäisi erillistä selvitystä. SOSTE pitää myös tärkeänä, että työryhmän esityksessä huomioidaan palvelumatkan sujuvuus sekä asiakkaiden inhimilliset ja yksilölliset tarpeet.
Mikä on matkakorvaus?
- Kelasta voi saada korvausta matkustamisesta terveydenhuoltoon jos matkan syy on sairaus, raskaus, synnytys tai Kelan kuntoutus.
- Vuonna 2017 matkakorvauksia sai 573 000 henkilöä ja niitä maksettiin 4,2 miljoonasta matkasta yhteensä 279 miljoonaa euroa.
- Matkakorvauksia saaneet ovat usein pienituloisia iäkkäitä ja sairaita, ja he asuvat usein harvaan asutuilla alueilla.
- Maakunnittain tarkasteltuna matkakorvauksia maksettiin suhteellisesti eniten Lapissa ja Kainuussa.
- Matkakorvauksella toteutetaan perustuslain 19 §:n tavoitetta turvata asiakkaiden pääsyn tarpeellisiin terveyspalvelujen piiriin asuinpaikasta riippumatta.
Terveydenhuollon matkojen siirtoa maakuntiin selvittävään työryhmään on nimetty varsinaiseksi jäseneksi SOSTEn erityisasiantuntija Anne Perälahti (anne.peralahti@soste.fi, puh. 050 411 1734) ja varajäseneksi Munuais- ja maksaliiton kuntoutuspäällikkö Petri Reponen (petri.reponen@muma.fi, puh. 050 308 4551). Heille voi lähettää kysymyksiä ja kehittämisehdotuksia matkakorvauksista.