Sote-uudistus myllää järjestöjen yhteistyö­kuvioita – nyt tarvitaan aktiivisuutta ja ratkaisu­ehdotuksia

Sote-uudistus myllää järjestöjen yhteistyö­kuvioita – nyt tarvitaan aktiivisuutta ja ratkaisu­ehdotuksia

Etusivu / Blogi / Sote-uudistus myllää järjestöjen yhteistyö­kuvioita – nyt tarvitaan aktiivisuutta ja ratkaisu­ehdotuksia

Eduskunta on hyväksynyt sote-uudistuksen lainsäädännön, ja lain toimeenpanon valmistelu tulevilla hyvinvointialueilla on aloitettu tai alkamaisillaan.

SOSTE on pitänyt sote-uudistukseen liittyvässä vaikuttamistyössään esillä järjestöjen toimintaedellytyksiin liittyviä teemoja, joita ovat muun muassa hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen panostaminen sekä järjestöjen ja tulevien hyvinvointialueiden yhteistyön varmistaminen.

Sosiaali- ja terveysvaliokunta korosti kesäkuun lopulla sote-lainsäädäntöä koskevassa mietinnössään järjestöjen merkitystä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä, ennaltaehkäisevässä työssä, asiantuntijaroolissa sekä palvelujen tuottajana. Järjestöt ovat uudistuksen jälkeen niin kuntien kuin hyvinvointialueidenkin merkittävä yhteistyökumppani.

Kuntien sote-toimen kanssa työskennelleiden järjestöjen yhteistyökuviot uusiksi

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mukaan järjestöt on huomioitu sote-järjestämislaissa nykysääntelyä kattavammin, kun siinä säädetään hyvinvointialueen ja kunnan velvollisuudesta tehdä yhteistyötä järjestöjen kanssa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä sekä niiden velvollisuudesta edistää hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä tekevien järjestöjen toimintaedellytyksiä. Järjestämislain mukaan hyvinvointialueen on myös edistettävä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujensa yhteensovittamista muun muassa järjestöjen palvelujen kanssa.

Muuta lainsäädännössä ei suoranaisesti järjestöistä sanota. Paljon jää siis alueellisen valmistelun ja toimeenpanon varaan. Suurin yksittäinen muutos niin sosiaali- ja terveysalan järjestöjen kuin kaikkien muidenkin kannalta on sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuun siirtyminen pois kunnilta uusille hyvinvointialueille. Näin ollen paikallinen/alueellinen julkinen-järjestöyhteistyö täytyy miettiä uudelleen niiden toimijoiden osalta, joiden pääyhteistyökumppani on tähän asti ollut kunnan sosiaali- ja terveystoimi. Mikäli järjestöt ovat tehneet yhteistyötä kuntien varhaiskasvatuksen, sivistys-, liikunta-, nuoriso- ja kulttuuritoimen kanssa, yhteistyö jatkuu todennäköisesti entisellään.

Järjestöjen yhteistyö ja ratkaisuehdotukset ovat nyt tärkeitä

Monilla alueilla onkin jo synnytetty erilaisia alueellisia yhteistyörakenteita, jotka kokoavat järjestötoimijat ja järjestöyhteistyöstä vastaavat viranhaltijat yhteisten pöytien ääreen. Näissä yhteistyörakenteissa on mahdollista pohtia yhdessä, miten yhteistyötä jatkossa tehdään ja miten hyvinvointialueet sekä kunnat voivat turvata järjestöjen toimintaedellytykset. Järjestöjen tulee itse aktiivisesti hakeutua vaikuttamispaikoille ja esittää ratkaisuehdotuksia yhteistyön jatkumiseksi.

Sosiaali- ja terveysvaliokunta muistutti mietinnössään, että kuntien ja hyvinvointialueiden tuki järjestöjen toiminnalle on jatkossakin vain yksi julkisen sektorin tapa edistää hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä tekevien järjestöjen toimintaa. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä tekeviä järjestöjä tuetaan myös muun muassa valtionavustuksilla, jotka muodostavat jatkossakin keskeisen osan järjestöjen rahoituksesta. Näin ollen sote-järjestöt tuovat hyvinvointialueille merkittävän rahallisen lisäresurssin, jolla järjestöt täydentävät alueen järjestämisvastuulla olevia sosiaali- ja terveyspalveluita.