Skip to content

Sote-uudistus on maalisuoralla, mutta mitä miettivät sote-johtajat?

9.5.2018 11.48

Sosiaalibaro
Hyvinvoivat ihmisetHyvinvointi ja terveysintegraatioSote-uudistus

Sote-uudistus on jälleen kerran loppusuoralla ja sen kohtalon hetkiä eletään ties monennetta kertaa. Eduskunnan pitäisi hyväksyä paketti ennen kesälomia. Uudistukseen valmistautuminen on edistynyt myös maakunnissa, mutta samalla sosiaali- ja terveysjohtajien usko soten onnistumiseen on heikentynyt. Asia käy ilmi SOSTEn Sosiaalibarometrin tuoreista ennakkotuloksista.

Enää joka kolmas sosiaali- ja terveysjohtaja pitää uudistusta kokonaisuutena hyvänä, mikä on kymmenen prosenttia vähemmän kuin vuosi sitten. Vastaavasti uudistusta huonona pitävien sote-johtajien osuus on noussut 36 prosentista 45 prosenttiin vuoden aikana. Suhtautumisessa on alueellisia eroja. Ei liene yllättävää, että kriittisyys on suurinta Etelä-Suomessa.

Terveyspalveluiden laadun ja saatavuuden arvioidaan paranevan

Arviot uudistuksen onnistumisista painottuvat terveydenhuoltoon. Enemmistö sosiaali- ja terveysjohtajista arvioi valinnanvapauden lisäämisen parantavan terveyspalvelujen laatua ja saatavuutta. Yli puolet arvioi uudistuksen onnistuvan hyvin terveyspalveluiden asiakaslähtöisyyden parantamisessa. Enemmistö sosiaali- ja terveysjohtajista pitää myös henkilökohtaisen budjetin käyttöönottoa, asiakassetelin laajentamista ja valinnanvapauden lisäämistä periaatteessa kannatettavina asioina.

Mikäli sote-keskuksia syntyy nykyistä enemmän, lisää se saatavuutta. Asiakaslähtöisyys puolestaan paranee, jos ihmisiä kuunnellaan palveluita suunniteltaessa ja niistä päätettäessä. Itsemääräämisoikeus vahvistuu mm. asiakassetelien ja henkilökohtaisen budjetin myötä. Hyvääkin siis on.

Keskeistä on kuitenkin se, saavatko ihmiset laadukasta ohjausta, neuvontaa ja tukea valinnoilleen, sillä kyvyt ja mahdollisuudet hyödyntää valinnanvapautta vaihtelevat. Muuten valinnanvapaus on lähinnä näennäistä.

Usko sote-integraatioon horjuu

Arviot uudistuksen haasteista taas liittyivät oikeastaan koko uudistuksen ydinkysymyksiin: terveyserojen kaventamiseen, palveluiden yhdenvertaisuuden parantamiseen sekä kustannusten nousun hillintään.

Sote-johtajien enemmistön mukaan uudistus epäonnistuu sosiaali- ja terveydenhuollon integraation lisäämisessä. Huomionarvoista on se, että näin ajattelevien sote-johtajien osuus on noussut peräti 21 prosenttiyksiköllä viime vuodesta. (2017 40% > 2018 61%).

Tulos voi selittyä esimerkiksi sillä, että valinnanvapautta koskettavan lainvalmistelun edetessä sosiaalihuollon asema on hiljalleen näivettynyt. Kyynisimmät voisivat todeta, että itse asiassa koko uudistusta on rakennettu terveyspalvelut edellä.

Integraation toteutumiseksi perustasolla sote-keskusten tulisi vastata huomattavasti kokonaisvaltaisemmin asiakkaistaan. Tällä hetkellä lakiesitys ei kuitenkaan tarjoa tähän riittäviä keinoja asiakassuunnitelmaa lukuun ottamatta. SOSTEn mielestä sote-keskusten palveluvalikoimaan pitäisikin lisätä päihde- ja mielenterveystyön, vanhustyön, lastensuojelun sekä vammaispalvelujen neuvontaa ja ohjausta. Ylipäätään sosiaalialan ammatillisen panoksen olisi oltava sote-keskuksissa kokoaikaista ja jatkuvaa. Vain siten toimintaa voidaan kehittää ja ajatus ”yhden luukun periaatteesta” olisi edes teoriassa lähempänä.

Oma kysymyksensä on myös se, miten liikelaitoksen sosiaalipalvelut kytkeytyvät sote-keskusten toimintaan.

Aikatauluja pidetään epärealistisina

Selvä enemmistö vastaajista (78 % sote-johtajista ja 81 % sosiaalityöntekijöistä) pitää uudistuksen aikatauluja epärealistisina. Tähän asiaan ovat monet muutkin asiantuntijat pitkin matkaa kiinnittäneet huomiota. SOSTE on omissa lausunnoissaan todennut useasti, että maakunnilla pitäisi olla valtuudet ottaa joustavasti ja niille itselleen sopivassa aikataulussa valinnanvapauden eri välineitä käyttöön.

Mutta mitä tästä kaikesta pitäisi päätellä? Ainakin se, että nämä Sosiaalibarometrissä esitetyt arviot ovat syytä ottaa vakavasti ja antaa eduskunnalle riittävästi aikaa käsitellä massiivista lakipakettia. Silläkin uhalla, että maakuntavaalit tai peräti koko uudistus viivästyy.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Hyvinvoivat ihmiset -blogi

Kaikki blogin artikkelit
Blogi

13.12.2018 14:49

Lagförslaget som hamnade i skuggan av sohä-lägarna

Under mina åtta år som rådgivningsjurist i funktionshinderorganisationerna och under otaliga inlägg och föreläsningar finns det två lagar som är centrala. Lagarna är socialvårdens klientlag (klientlagen) och patientlagen. Lagar som alltför ofta hamnar i skymundan av andra lagar och diskussioner. Kundplanen har varit och är fortfarande ett av de hetaste diskussionsämnena gällande social- och hälsovårdsreformen. […]

Blogi
erityisasiantuntija

9.11.2018 14:11

Keppiä vai porkkanaa, tietoisesti vai salaa, suoraan vai välillisesti – monipuoliset keinot ovat avain vaikuttavuuteen

Kun kaupungin katukuvaan ilmestyy kaupunkipyöriä, se on tuuppaus kohti ilmastoystävällisempää ja liikunnallisempaa elämää. Kun epäterveellistä ruokaa verotetaan terveellistä korkeammin, se on sääntelyä, joka toimii kuin läimäys – vaikkakin hyvää tarkoittava sellainen. Kun kauppakeskuksia kehitetään nuorten hyvinvointia tukevaksi ympäristöksi, on se halaamista kieltojen sijaan. Ajoittain silmään osuu keskustelua ja kommentteja siitä, mitä pitäisi tehdä ja millaisia […]

Blogi
erityisasiantuntija

11.9.2018 12:54

Asiakasmaksujen uudistukselle sekä ruusuja että risuja

Asiakasmaksulakiluonnos lähetettiin kesäkuussa lausunnolle. Lakiluonnos sisältää paljon muutosesityksiä, joita järjestökentällä on toivottu ja joilla parannetaan asiakkaan asemaa. Lakiluonnos selkiyttää nykytilannetta. Esimerkiksi jatkossa maksuja saisi periä vain niistä palveluista, joiden maksuista on säädetty laissa. Tällä estettäisiin villien maksukäytäntöjen kehittymistä. Lisäksi laissa säädettäisiin edelleenkin enimmäismaksut, jolloin maakunnat voisivat periä palveluista laissa säädettyä alempia maksuja tai olla perimättä […]

Blogi
tutkimuspäällikkö

24.8.2018 13:30

Kokemuksia Berliinistä: vastakkainasetteluja ja elastista eheyttä

”Mitä tänään koulussa opit poika pellavapäinen, mitä tänään maailmasta koit tytär silkkihapsinen? Että on paljon enemmän ihmisiä kuin veli sisko äiti ja isä, ihmisiä kuten minä ja sinä, toiset nälkäisiä ja toiset kylläisiä.” Näin lauloi 1980-luvulla Pelle Miljoona. Kesän 1989 mittasin 30 sentin puumitalla koristenauhoja Baijerissa. Näyteikkunan hyllyt tursusivat nauharullia, kaiken levyisiä ja kuvioisia. Edelweissit […]