Skip to content

Sote-uudistus on maalisuoralla, mutta mitä miettivät sote-johtajat?

9.5.2018 11.48

Sosiaalibaro
Hyvinvoivat ihmisetHyvinvointi ja terveysintegraatioSosiaalibarometri 2018SosiaalibaroSote-uudistus
yhteiskuntasuhdepäällikkö

Sote-uudistus on jälleen kerran loppusuoralla ja sen kohtalon hetkiä eletään ties monennetta kertaa. Eduskunnan pitäisi hyväksyä paketti ennen kesälomia. Uudistukseen valmistautuminen on edistynyt myös maakunnissa, mutta samalla sosiaali- ja terveysjohtajien usko soten onnistumiseen on heikentynyt. Asia käy ilmi SOSTEn Sosiaalibarometrin tuoreista ennakkotuloksista.

Enää joka kolmas sosiaali- ja terveysjohtaja pitää uudistusta kokonaisuutena hyvänä, mikä on kymmenen prosenttia vähemmän kuin vuosi sitten. Vastaavasti uudistusta huonona pitävien sote-johtajien osuus on noussut 36 prosentista 45 prosenttiin vuoden aikana. Suhtautumisessa on alueellisia eroja. Ei liene yllättävää, että kriittisyys on suurinta Etelä-Suomessa.

Terveyspalveluiden laadun ja saatavuuden arvioidaan paranevan

Arviot uudistuksen onnistumisista painottuvat terveydenhuoltoon. Enemmistö sosiaali- ja terveysjohtajista arvioi valinnanvapauden lisäämisen parantavan terveyspalvelujen laatua ja saatavuutta. Yli puolet arvioi uudistuksen onnistuvan hyvin terveyspalveluiden asiakaslähtöisyyden parantamisessa. Enemmistö sosiaali- ja terveysjohtajista pitää myös henkilökohtaisen budjetin käyttöönottoa, asiakassetelin laajentamista ja valinnanvapauden lisäämistä periaatteessa kannatettavina asioina.

Mikäli sote-keskuksia syntyy nykyistä enemmän, lisää se saatavuutta. Asiakaslähtöisyys puolestaan paranee, jos ihmisiä kuunnellaan palveluita suunniteltaessa ja niistä päätettäessä. Itsemääräämisoikeus vahvistuu mm. asiakassetelien ja henkilökohtaisen budjetin myötä. Hyvääkin siis on.

Keskeistä on kuitenkin se, saavatko ihmiset laadukasta ohjausta, neuvontaa ja tukea valinnoilleen, sillä kyvyt ja mahdollisuudet hyödyntää valinnanvapautta vaihtelevat. Muuten valinnanvapaus on lähinnä näennäistä.

Usko sote-integraatioon horjuu

Arviot uudistuksen haasteista taas liittyivät oikeastaan koko uudistuksen ydinkysymyksiin: terveyserojen kaventamiseen, palveluiden yhdenvertaisuuden parantamiseen sekä kustannusten nousun hillintään.

Sote-johtajien enemmistön mukaan uudistus epäonnistuu sosiaali- ja terveydenhuollon integraation lisäämisessä. Huomionarvoista on se, että näin ajattelevien sote-johtajien osuus on noussut peräti 21 prosenttiyksiköllä viime vuodesta. (2017 40% > 2018 61%).

Tulos voi selittyä esimerkiksi sillä, että valinnanvapautta koskettavan lainvalmistelun edetessä sosiaalihuollon asema on hiljalleen näivettynyt. Kyynisimmät voisivat todeta, että itse asiassa koko uudistusta on rakennettu terveyspalvelut edellä.

Integraation toteutumiseksi perustasolla sote-keskusten tulisi vastata huomattavasti kokonaisvaltaisemmin asiakkaistaan. Tällä hetkellä lakiesitys ei kuitenkaan tarjoa tähän riittäviä keinoja asiakassuunnitelmaa lukuun ottamatta. SOSTEn mielestä sote-keskusten palveluvalikoimaan pitäisikin lisätä päihde- ja mielenterveystyön, vanhustyön, lastensuojelun sekä vammaispalvelujen neuvontaa ja ohjausta. Ylipäätään sosiaalialan ammatillisen panoksen olisi oltava sote-keskuksissa kokoaikaista ja jatkuvaa. Vain siten toimintaa voidaan kehittää ja ajatus ”yhden luukun periaatteesta” olisi edes teoriassa lähempänä.

Oma kysymyksensä on myös se, miten liikelaitoksen sosiaalipalvelut kytkeytyvät sote-keskusten toimintaan.

Aikatauluja pidetään epärealistisina

Selvä enemmistö vastaajista (78 % sote-johtajista ja 81 % sosiaalityöntekijöistä) pitää uudistuksen aikatauluja epärealistisina. Tähän asiaan ovat monet muutkin asiantuntijat pitkin matkaa kiinnittäneet huomiota. SOSTE on omissa lausunnoissaan todennut useasti, että maakunnilla pitäisi olla valtuudet ottaa joustavasti ja niille itselleen sopivassa aikataulussa valinnanvapauden eri välineitä käyttöön.

Mutta mitä tästä kaikesta pitäisi päätellä? Ainakin se, että nämä Sosiaalibarometrissä esitetyt arviot ovat syytä ottaa vakavasti ja antaa eduskunnalle riittävästi aikaa käsitellä massiivista lakipakettia. Silläkin uhalla, että maakuntavaalit tai peräti koko uudistus viivästyy.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Hyvinvoivat ihmiset -blogi

Kaikki blogin artikkelit
Blogi
erityisasiantuntija

25.2.2021 10:00

Soten rahoitusmalli palkitsee hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä sekä kuntia että hyvinvointialueita – tulevaisuudessa ne molemmat voivat tukea järjestöjä 

Sote-uudistus Sosiaali- ja terveysjärjestöillä on vakiintunut rooli nykyisten kuntien kumppanina kansalaisten sosiaalisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi.  Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuun siirtyminen hyvinvointialueille olisi kuitenkin merkittävä muutos. Siksi järjestöjen on hyvä tietää, mitä lainsäädöllisiä muutoksia uudistus tuo hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen. Järjestöt otettava aiempaa tiiviimmin mukaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen Hallituksen esityksessä laiksi sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen olisi sekä kuntien että hyvinvointialueiden lakisääteinen tehtävä. […]

Blogi
erityisasiantuntija

15.2.2021 09:00

Palveluja ja etuuksia yhteensovittamalla järjestelmästä saadaan selkeä, tehokas ja asiakasystävällinen

Perusturva Sosiaaliturvauudistusta valmistelevan sosiaaliturvakomitean työ on edennyt komitean määrittelemän neljännen ja viimeisen ongelmakokonaisuuden käsittelyyn: Komitean kokouksessa 22.3. keskustellaan palvelujen ja etuuksien yhteensovituksesta. Yhteensovittaminen voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että neuvolakäynnin yhteydessä annetaan myös etuusneuvontaa, ei vain jaeta esitettä vanhempainpäivärahan hakemisesta. Komitean alajaostot valmistelevat materiaalia komitean työn tueksi. SOSTE vastasi asumisen jaostolle tammikuussa palvelujen ja etuuksien yhteensovittamisen haasteista. […]

Blogi
specialsakkunnig

4.2.2021 13:00

Nu behövs det nordiska samarbetet mer än någonsin – tredje sektorn måste involveras i diskussionen och beslutsfattandet!

Kansalaisyhteiskunta 2021 är speciellt år gällande det nordiska samarbetet ur Finlands perspektiv. Finland är under detta år ordförande för Nordiska ministerrådet och dessutom firar rådet 50 år. Slogan för Finlands ordförandeskapsprogram är Norden, tillsammans. Tredje sektorn i Finland och övriga Norden har nu möjligheter att lyfta fram nyttan med den nordiska välfärdsstaten och hur viktigt civilsamhällets […]