Näillä näkymin kauan odotettu sote-uudistus etenee eduskunnan käsittelyyn vielä tämän vuoden aikana. Lausuntokierroksen jälkeen sote-lakiluonnokseen tuli järjestöjen näkökulmasta parannuksia, mutta joitain kysymyksiä jäi vielä auki.
Selviä parannuksia:
- Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tehtävä on sekä kunnilla että hyvinvointialueilla (aikaisemmassa luonnoksessa se oli vain kunnilla)
- Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen (hyte) vastuutahon nimeäminen
- Yhteistyövelvoite hyte-työssä järjestöjen kanssa
- Yksityistä palveluntuotantoa koskevien säädösten täsmentäminen
Vielä riittää työtä:
- Hyte-kertoimen painoarvon korottaminen
- Järjestöjen hyte-toimintojen nivominen palveluketjuihin
- Järjestölähtöisen palvelutuotannon tunnistaminen
- Pienten toimijoiden mahdollisuudet pärjätä kilpailutuksissa
SOSTE korosti sote-lakilausunnossaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen merkitystä uudistuksen tavoitteiden saavuttamisessa. Lausuntokierroksen jälkeen hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen liittyviä järjestämislakiluonnoksen pykäliä on merkittävästi täydennetty. Uusimmassa arviointineuvostolle menneessä 14.10. lakiluonnoksessa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tehtävä on sekä kunnilla että hyvinvointialueilla niiltä osin, kun se kytkeytyy niiden muihin lakisääteisiin tehtäviin. Lakiluonnoksen niin sanottuihin hyte-pykäliin (laki sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä 6. § ja 7. §) on myös tullut lisäys, jonka mukaan sekä kunnan että hyvinvointialueen on nimettävä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen vastuutaho.
Yhteistyövelvoite on lakiluonnoksessa
Sekä kunnan että hyvinvointialueen on tehtävä yhteistyötä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä muiden julkisten toimijoiden, yksityisten yritysten ja yleishyödyllisten yhteisöjen kanssa. SOSTE vaati lausunnossaan, että hyte-työtä tekevien sote-järjestöjen toimintaedellytykset on turvattava. Järjestämislain 6. §:ssä säädetään kuntien velvollisuudesta edistää hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä tekevien järjestöjen toimintaedellytyksiä ja vaikutusmahdollisuuksia hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Tällä tarkoitetaan esimerkiksi kunnan asukkaiden ohjaamista järjestöjen vertaistukeen tai vapaaehtoistoimintaan, asiantuntija-avun antamista, toimitilojen tarjoamista järjestöjen käyttöön ja avustusten myöntämistä järjestöille.
7. §:n mukaan myös hyvinvointialueiden on edistettävä hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä tekevien järjestöjen toimintaedellytyksiä ja vaikuttamismahdollisuuksia. Näin ollen sekä kuntien että hyvinvointialueiden on lain mukaan mahdollista muun muassa avustaa järjestöjen hyte-toimintaa rahallisesti.
Yhteistyöelintä ei ole määritelty, hyte-neuvottelut vuosittain
SOSTEn mielestä jokaisessa sote-maakunnassa (hyvinvointialue) tulee olla yhteistyöelin sote-maakunnan ja järjestöjen yhteistyölle. Lakiluonnoksessa tätä ei määritellä, mikä järjestökentällä on nähty selvänä puutteena.
Pykälässä 7 kuitenkin säädetään, että hyvinvointialueen on neuvoteltava vähintään vuosittain alueen kuntien sekä muiden toimijoiden kanssa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tavoitteista, toimenpiteistä, yhteistyöstä ja seurannasta. Neuvottelut olisivat foorumi, jossa toimijat voivat muodostaa yhteisen käsityksen alueen väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tarpeista, asettaa tavoitteita, sopia toimenpiteistä, eri toimijoiden rooleista, seurannasta sekä muista asioista.
Lisäksi 7. §:n mukaan hyvinvointialue voi määrittää tarkemmat yhteistyörakenteet alueen kuntien ja muiden toimijoiden kanssa. Alueellisten erityispiirteiden huomioiminen lakiluonnoksessa on järkevää, koska monessa maakunnassa on jo valmiita yhteistyörakenteita.
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rahoituksesta SOSTE esitti, että hyte-kertoimen painoarvon tulisi olla suurempi kuin 1 prosenttia, jotta sote-maakunnissa olisi vahvempi kannuste hyvinvoinnin ja terveyden edistämiselle. Valitettavasti painoarvoa ei ole kasvatettu luonnoksessa. SOSTE esitti myös, että hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kerroin otetaan käyttöön heti sote-maakuntien aloittaessa toimintansa eikä vasta vuonna 2026. Pieni Parannus on, että hyte-kerroin otetaan käyttöön jo vuonna 2023. Ennen hyvinvointialueiden indikaattoritiedon keräämistä hyte-rahoitus jaetaan asukaskohtaisesti ja vuodesta 2026 eteenpäin hyte-rahoitus määräytyy hyvinvointialueiden laskennallisten hyte-kertoimien mukaisesti.
Palveluja voivat tuottaa julkiset ja yksityiset tuottajat sekä järjestöt
SOSTE on pitänyt tärkeänä, että sote-asiakkaan palveluketjut ovat sujuvia, asiakaslähtöisiä, saumattomia ja niissä huomioidaan myös järjestöjen toiminta. SOSTE esitti, että järjestämislain 10. §:ssä (Asiakkaan palvelujen yhteensovittaminen) mainitaan lakisääteinen palvelujen integraation toimielin, joka kokoaa sekä järjestöt että laajemmin hyte-toimijat. Tällaista toimielintä ei luonnokseen ole lisätty, mutta pykälässä 10 edellytetään, että hyvinvointialueen on edistettävä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen yhteensovittamista muiden toimijoiden palvelujen kanssa.
Pykälän perustelujen mukaan hyvinvointialueen määrittelemien palveluketjujen ja -kokonaisuuksien palveluja voivat tuottaa julkiset ja yksityiset tuottajat sekä järjestöt. Voimassa olevassa sosiaali- ja terveydenhuollon substanssilainsäädännössä (esimerkiksi sosiaalihuoltolaki, lastensuojelulaki, terveydenhuoltolaki) on jo runsaasti säännöksiä, jotka edistävät asiakkaan palvelujen yhteensovittamista.
Kirjaukset palvelutuottajajärjestöjen toimintaedellytysten turvaamiseksi puuttuvat
SOSTE on lausunnossaan korostanut, että uudistuksessa on turvattava järjestöjen mahdollisuus tuottaa palveluita, ja että asiakaslähtöisiä palvelupolkuja kehitettäessä on hyödynnettävä järjestöjen asiantuntemusta ja kokemusta. Ostopalvelutuottajaa koskevissa rajoituksissa on varmistettava, että pienet toimijat, kuten järjestöt, pystyvät edelleen osallistumaan vaivattomasti palveluntuottajina kilpailutuksiin. Uudessa esityksessä yksityistä palveluntuottajaa koskevia rajoituksia on lievennetty ja pykäliä on täsmennetty, mutta kirjaukset palvelutuottajajärjestöjen toimintaedellytysten turvaamiseksi puuttuvat edelleen.
Lisäksi SOSTE on kiinnittänyt huomiota järjestämislain tapaan käsitellä julkista valtaa ja julkisen hallintotehtävän antamista yksityiselle toimijalle. Epäselvät kirjaukset herättivät huolen esimerkiksi ympärivuorokautisia asumispalveluita tuottavien järjestöjen toimintaedellytyksistä. Asumispalveluihin saattaa liittyä rajoitustoimenpiteitä ja järjestämislain 12. §:n mukaan saattoi saada sellaisen käsityksen, ettei tällaisia palveluita voisi jatkossa tuottaa muu kuin julkinen toimija. Aiemman lakiluonnoksen voimaanpanolain 28. §:ää olisi voinut tulkita niin, että edellä mainittujen kaltaisten toimijoiden ostopalvelusopimukset voitaisiin mitätöidä.
Uudessa esityksessä 12. §:ään on tullut lisäys, jolla täsmennetään, että hyvinvointialue ei saa hankkia palveluja, joihin sisältyy julkisen vallan käyttöä, jollei lailla erikseen toisin säädetä. Perusteluosassa todetaan, että voimassa olevien sisältölakien mukaisesti voidaan edelleen toimia. Esimerkiksi sosiaalihuoltolain mukaan muun muassa järjestön tuottamassa palvelussa voidaan käyttää julkista valtaa. Sote-järjestöt eivät ole mukana suurissa kokonaisulkoistuksissa, joten näin ollen mitätöitymisuhka ei vaikuta niihin.
Rajoituksia palveluntuottajana toimimiseen on lievennetty
Yksityisten palveluntuottajien rajoituksia toimia palveluntuottajina on lievennetty ja täsmennetty. Esimerkiksi järjestämislain14. §:n palvelutuottajaa koskevien vaatimusten taloudellinen kantokyky on uudessa esityksessä muutettu niin, että yksityisen palveluntuottajan on oltava riittävän vakavarainen, jotta se pystyy huolehtimaan toiminnasta, sen jatkuvuudesta ja lakisääteisten velvollisuuksiensa täyttämisestä. Uudessa esityksessä myös toimija, jonka aikaisemmassa toiminnassa on todettu vakavia tai toistuvia puutteita asiakas- ja potilasturvallisuudessa, voi toimia palvelutuottajana, jos toiminta on ollut moitteetonta kolmen viimeisen vuoden aikana.
Järjestämislain 17. §:ään yksityisen palveluntuottajan alihankinnasta on lisätty, että 12. §:ssä tarkoitetulla tavalla sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja tuottava yksityinen palveluntuottaja voi hankkia myös omaa sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöään täydentävää työvoimaa alihankkijalta. Lisäksi 18. §:n yksityisen palvelutuottajan velvollisuuksista on poistettu vaatimus noudattaa hyvinvointialueen palvelustrategiaa.
Vaikka rajoituksia on lievennetty, ne eivät varsinaisesti paranna pienten toimijoiden, kuten järjestöjen, mahdollisuuksia osallistua hyvinvointialueen kilpailutuksiin, saatikka pärjätä niissä.
Mitä seuraavaksi?
Arviointineuvoston sote-lakipaketista antaman lausunnon (pdf) mukaan lain vaikutusarviota tulisi täydentää muun muassa taloudellisten kokonaisvaikutusten, yritysvaikutusten, kustannusten kasvuun ja kestävyysvajeeseen sekä kuntien veropohjan muutoksiin liittyvien vaikutusten osalta. Lisäksi huomiota tulisi kiinnittää Uudenmaan erillisratkaisun seurantaan. Hallitus antanee arviointineuvoston palautteen huomioivan lakiesityksen eduskunnalle joulukuussa.