Sosiaali- ja terveysjärjestöillä on vakiintunut rooli nykyisten kuntien kumppanina kansalaisten sosiaalisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuun siirtyminen hyvinvointialueille olisi kuitenkin merkittävä muutos. Siksi järjestöjen on hyvä tietää, mitä lainsäädöllisiä muutoksia uudistus tuo hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen.
Järjestöt otettava aiempaa tiiviimmin mukaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen
Hallituksen esityksessä laiksi sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen olisi sekä kuntien että hyvinvointialueiden lakisääteinen tehtävä.
Kunnissa hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kytkeytyy tehtäviin, jotka jäävät sote-uudistuksen jälkeen yhä niiden vastuulle – siis esimerkiksi koulutukseen, varhaiskasvatukseen, liikunta-, ravitsemus- ja kulttuuripalveluihin, liikennejärjestelyihin, asumiseen ja kaavoitukseen. Hyvinvointialueilla ihmisten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on puolestaan läheisessä yhteydessä sosiaali- ja terveyspalveluihin.
Laki velvoittaisi kunnat ja hyvinvointialueet tekemään hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi yhteistyötä niin toistensa kuin muidenkin julkisten toimijoiden, yksityisten yritysten ja yleishyödyllisten yhteisöjen kanssa. Järjestöt tulee siis ottaa entistä tiiviimmin mukaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tavoitteiden määrittelyyn sekä toimenpiteiden suunnitteluun ja toteutukseen.
Lain mukaan kuntien ja hyvinvointialueiden olisi asetettava hyvinvoinnin ja terveyden edistämiselle tavoitteet ja määriteltävä niitä tukevat toimenpiteet. Lisäksi kuntien ja hyvinvointialueiden olisi huomioitava päätöksenteossaan päätösten arvioidut vaikutukset ihmisten hyvinvointiin ja terveyteen väestöryhmittäin, seurattava asukkaittensa elinoloja alueittain ja väestöryhmittäin, nimettävä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen vastuutaho, valmisteltava valtuustoilleen valtuustokausittain hyvinvointikertomus ja -suunnitelma sekä edistettävä hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä tekevien järjestöjen toimintaedellytyksiä ja vaikutusmahdollisuuksia hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä.
Järjestöjen toiminnan tulisi sisältyä hyvinvointikertomukseen ja -suunnitelmaan. Lisäksi järjestöjen yleishyödyllinen toiminta tulisi ottaa huomioon laajasti palvelukokonaisuuksia suunniteltaessa.
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen on tulossa rahaa sekä hyvinvointialueille että kunnille
Hallituksen esityksessä laiksi hyvinvointialueiden rahoituksesta noin 1 prosentti hyvinvointialueen rahoituksesta määräytyisi niiden toimien perusteella, joita alue on tehnyt hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. Tämän niin sanotun hyte-kertoimen tarkoituksena olisi kannustaa ja tukea hyvinvointialueita toteuttamaan monipuolisia ja suunnitelmallisia toimia, jotka tähtäisivät erityisesti kansansairauksien ehkäisyyn, ikääntyvän väestön toimintakyvyn edistämiseen, tapaturmien vähentämiseen, syrjäytymisen ehkäisyyn sekä sosiaalisen hyvinvoinnin ja työllistymisen edistämiseen.
Hyte-kerroin tulee mukaan rahoituskriteereihin vuodesta 2023 alkaen. Aluksi sitä maksettaisiin tietty euromäärä asukasta kohti. Vuodesta 2026 eteenpäin hyte-rahoitus määräytyisi hyvinvointialueiden laskennallisten hyte-kertoimien mukaisesti.
Hyte-kerroin kuvaisi hyvinvointialueen toimintaa asukkaidensa hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. Kerroin määriteltäisiin hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä kuvaavien indikaattoreiden kautta, joista säädetään yksityiskohtaisesti valtioneuvoston asetuksessa hyvinvointialueiden rahoituksesta 6§:ssä.
Hallituksen esityksessä laiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta 15§:ssä säädettäisiin uudesta hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lisäosasta, jonka tarkoituksena olisi korvata kunnalle asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen liittyvien toimenpiteiden kustannuksia sekä kannustaa niihin. Lisäosalla halutaan varmistaa kuntien aktiivinen toiminta asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi myös sote-uudistuksen jälkeen.
Lisäosa, josta käytetään myös nimiä hyte-kerroin tai hyte-kannustin, on suunniteltu otettavan käyttöön vuoden 2023 alusta, jolloin kunnille jaetaan ensimmäisen kerran uudistuksen jälkeinen valtionosuus. Jo nyt tehtävä työ tulee siis vaikuttamaan rahoitukseen. Kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kerroin määriteltäisiin kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintaa kuvaavien indikaattoreiden sekä toiminnan tulosta kuvaavien indikaattoreiden perusteella, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitos verkkosivuillaan.
Sosiaali- ja terveysalan järjestöt ovat olleet huolissaan sote-uudistuksen tuomista muutoksista järjestöjen ja julkisten toimijoiden yhteistyöhön. Onko julkisen puolen yhteistyökumppani jatkossa edelleen kunta vai onko se hyvinvointialue – tai kenties molemmat? Lainsäädäntö ei estä kuntia tai hyvinvointialueita tukemasta järjestöjen toimintaa esimerkiksi avustuksin, tarjoamalla tiloja tai ohjaamalla asukkaita niiden toiminnan piiriin. Yhteistyön jatko on siis kiinni siitä, mitä kunnissa ja hyvinvointialueilla päätetään.