Skip to content

Sotu-uudistus: Moniportaista asumisen tukemisen järjestelmää on selkiytettävä ja joustavoitettava

15.1.2021 10.00

Perusturva
Hyvinvoivat ihmisetSotu-uudistusAsiakasmaksutHyvinvointi ja terveysPerusturvaSosiaali- ja terveyspalvelutToimeentulo

Sosiaaliturvakomitean työ sosiaaliturvauudistuksessa etenee askel kerrallaan komitean määrittelemien ongelmakokonaisuuksien kartoittamisella. Ensin selviteltiin sosiaaliturvan monimutkaisuutta, sitten ansiotulojen ja sosiaaliturvan yhteensovittamisen toimivuutta. Näiden rinnalla on käsitelty myös niiden työttömien tilannetta, jotka ovat tosiasiassa työkyvyttömiä.

Seuraavassa komitean kokouksessa 25.1. käsitellään viimesijaisen turvan, perusturvan ja asumisen tukemisen kokonaisuutta. Myöhemmin kevättalvella on edessä vielä etuuksien ja palvelujen yhteensovittamiseen liittyvien ongelmien kartoitus. Raportit näistä kaikista neljästä kokonaisuudesta valmistuvat keväällä, jonka jälkeen komiteassa aletaan niiden pohjalta luoda linjauksia ratkottavista kysymyksistä ja toimenpiteistä.

Ennen komitean kokouksia alajaostot valmistelevat materiaalia ongelmakokonaisuuksista. SOSTE vastasi asumisen jaostolle marraskuun lopussa viimesijaisen turvan, perusturvan ja asumisen tukemisen teemasta. Vastauksen pohjaksi kokosimme jälleen jäsenjärjestöjemme näkemyksiä. Kiitos arvokkaista kommenteistanne! Katso kooste vastauksista:

SOSTE 2020 -kannanotto: Sosiaaliturvakomitea – Viimesijainen turva, perusturva ja asuminen (pdf)

Matala perusturva yhdessä kalliin asumisen kanssa ajaa ihmisiä toimeentulotuen varaan

Toimeentulotuen on tarkoitus olla viimesijainen ja väliaikainen tuki, mutta siitä on tullut monelle pitkäaikainen etuus. Vuonna 2019 pitkäaikaisesti toimeentulotukea sai 27,6 prosenttia kaikista toimeentulotukea saaneista kotitalouksista.

Perusturvaetuudet ovat niin matalia, että ne eivät riitä perusmenojen kattamiseen edes asumistuen kanssa. Perusturvan tason mataluus yhdistettynä korkeisiin asumiskuluihin pakottaa ihmiset hakemaan lisäksi toimeentulotukea.

Toimeentulotukeen turvautuminen ei koske ainoastaan etuuksien varassa eläviä ihmisiä. Myös työssäkäyvät voivat joutua korkeiden asumiskulujen takia hakemaan sekä asumistukea että toimeentulotukea. Köyhyys työssäkäynnistä huolimatta koskee erityisesti lapsiperheitä. Pienituloisuusrajan alapuolella olevista lapsiperheistä lähes puolella on töissä käyvä huoltaja. Erityisesti köyhyysriski koskee yksinhuoltajaperheitä.

Myös sairauskulut ja sanktiot aiheuttavat toimeentulotuen tarvetta

Sairastamisen kalleus lisää toimeentulotuen tarvetta. Suomessa asiakasmaksut ja lääkkeiden omavastuuosuudet ovat korkeita. Viime vuosina sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen enimmäismääriä on korotettu huomattavasti, matkakustannusten omavastuuosuudet on kaksinkertaistettu ja myös lääkekorvausten omavastuuosuuksia on nostettu. Lisäksi asiakasmaksujen, lääkkeiden ja matkojen maksukatot ovat korkeita.

Pitkäaikaista toimeentulotuen tarvetta aiheuttaa myös se, jos ihmisellä ei ole oikeutta ensisijaisiin etuuksiin kuten työttömyysturvaan. Myös erilaiset viranomaisten määräämät sanktiot pudottavat ihmisiä toimeentulotuen varaan. Esimerkiksi silloin, kun osoitettua työtä ei olekaan hakenut tai kun hoitokontakti on lakannut eikä uutta sairauspäivärahaa tai kuntoutustukea varten ole saanut lääkärinlausuntoa.

Kun ehkäisevät palvelut ja ensisijaiset etuudet eivät toimi yhdessä oikea-aikaisesti, ihmisten tilanteet ehtivät kriisiytyä, mikä johtaa pitkäaikaiseen toimeentulotuen asiakkuuteen. Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi ylivelkaantuminen, kuntoutumisprosessin katkeaminen tai nuoren jääminen koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle.

Viimesijainen turva, perusturva ja asumisen tukemisen kokonaisuus

Yksi haastavimmista sosiaaliturvauudistuksen osa-alueista on viimesijaisen turvan, perusturvan ja asumisen tukemisen kokonaisuuden kehittäminen.

Asumisen turvaamiseksi voi joutua hakemaan tukea jopa kolmiportaisesti: yleistä tai eläkkeensaajan asumistukea, perustoimeentulotukea ja kunnan harkinnanvaraista toimeentulotukea. Tämä monimutkaistaa järjestelmää ja vaikeuttaa sen ymmärtämistä. Sosiaaliturvauudistuksessa järjestelmää olisikin selkiytettävä ja joustavoitettava.

SOSTEn jäsenjärjestöt kertovat, että osalle ihmisistä on vaikeaa hahmottaa, mikä osuus vuokrasta mahdollisesti jää itselle maksettavaksi, erityisesti jos tuki vaihtelee kuukausittain pienten työtulojen vuoksi. Tämä voi johtaa vuokravelkojen syntymiseen. Työtulot vaikuttavat eri tavalla eri etuuksissa, ja siksi voi olla vaikea hahmottaa, miten työkeikan vastaanottaminen vaikuttaa omaan toimeentuloon.

Järjestöt näkevät, että nykyinen järjestelmä ei vastaa asumiskustannusten muutoksiin riittävän joustavasti ja että asumistuki ja toimeentulotuki eivät toimi riittävästi yhteen. Järjestelmää pitäisi kehittää joustamaan erityisesti erilaisissa elämän siirtymävaiheissa. Joskus toimeentulo voi olla niin tiukkaa, että ei ole mahdollista esimerkiksi ottaa vastaan lyhyttä määräaikaista työtä tai aloittaa opiskelua, koska siirtymävaiheen taloudellinen tuki ei järjesty tai päätöksen saaminen kestää liian kauan. Myös kuntien ja Kelan välistä työnjakoa pitäisi selkiyttää niin, että asiakkaan ei tarvitsisi kulkea eri luukuilla, vaan järjestelmä hoitaisi tukien yhteensovittamisen.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Hyvinvoivat ihmiset -blogi

Kaikki blogin artikkelit
Blogi
erityisasiantuntija

25.2.2021 10:00

Soten rahoitusmalli palkitsee hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä sekä kuntia että hyvinvointialueita – tulevaisuudessa ne molemmat voivat tukea järjestöjä 

Sote-uudistus Sosiaali- ja terveysjärjestöillä on vakiintunut rooli nykyisten kuntien kumppanina kansalaisten sosiaalisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi.  Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuun siirtyminen hyvinvointialueille olisi kuitenkin merkittävä muutos. Siksi järjestöjen on hyvä tietää, mitä lainsäädöllisiä muutoksia uudistus tuo hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen. Järjestöt otettava aiempaa tiiviimmin mukaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen Hallituksen esityksessä laiksi sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen olisi sekä kuntien että hyvinvointialueiden lakisääteinen tehtävä. […]

Blogi
erityisasiantuntija

15.2.2021 09:00

Palveluja ja etuuksia yhteensovittamalla järjestelmästä saadaan selkeä, tehokas ja asiakasystävällinen

Perusturva Sosiaaliturvauudistusta valmistelevan sosiaaliturvakomitean työ on edennyt komitean määrittelemän neljännen ja viimeisen ongelmakokonaisuuden käsittelyyn: Komitean kokouksessa 22.3. keskustellaan palvelujen ja etuuksien yhteensovituksesta. Yhteensovittaminen voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että neuvolakäynnin yhteydessä annetaan myös etuusneuvontaa, ei vain jaeta esitettä vanhempainpäivärahan hakemisesta. Komitean alajaostot valmistelevat materiaalia komitean työn tueksi. SOSTE vastasi asumisen jaostolle tammikuussa palvelujen ja etuuksien yhteensovittamisen haasteista. […]

Blogi
specialsakkunnig

4.2.2021 13:00

Nu behövs det nordiska samarbetet mer än någonsin – tredje sektorn måste involveras i diskussionen och beslutsfattandet!

Kansalaisyhteiskunta 2021 är speciellt år gällande det nordiska samarbetet ur Finlands perspektiv. Finland är under detta år ordförande för Nordiska ministerrådet och dessutom firar rådet 50 år. Slogan för Finlands ordförandeskapsprogram är Norden, tillsammans. Tredje sektorn i Finland och övriga Norden har nu möjligheter att lyfta fram nyttan med den nordiska välfärdsstaten och hur viktigt civilsamhällets […]