Skip to content

Sotu-uudistus: Moniportaista asumisen tukemisen järjestelmää on selkiytettävä ja joustavoitettava

15.1.2021 10.00

Sosiaaliturvauudistus
Hyvinvoivat ihmisetSotu-uudistusAsiakasmaksutHyvinvointi ja terveysSosiaali- ja terveyspalvelutSosiaaliturvauudistusToimeentulo

Sosiaaliturvakomitean työ sosiaaliturvauudistuksessa etenee askel kerrallaan komitean määrittelemien ongelmakokonaisuuksien kartoittamisella. Ensin selviteltiin sosiaaliturvan monimutkaisuutta, sitten ansiotulojen ja sosiaaliturvan yhteensovittamisen toimivuutta. Näiden rinnalla on käsitelty myös niiden työttömien tilannetta, jotka ovat tosiasiassa työkyvyttömiä.

Seuraavassa komitean kokouksessa 25.1. käsitellään viimesijaisen turvan, perusturvan ja asumisen tukemisen kokonaisuutta. Myöhemmin kevättalvella on edessä vielä etuuksien ja palvelujen yhteensovittamiseen liittyvien ongelmien kartoitus. Raportit näistä kaikista neljästä kokonaisuudesta valmistuvat keväällä, jonka jälkeen komiteassa aletaan niiden pohjalta luoda linjauksia ratkottavista kysymyksistä ja toimenpiteistä.

Ennen komitean kokouksia alajaostot valmistelevat materiaalia ongelmakokonaisuuksista. SOSTE vastasi asumisen jaostolle marraskuun lopussa viimesijaisen turvan, perusturvan ja asumisen tukemisen teemasta. Vastauksen pohjaksi kokosimme jälleen jäsenjärjestöjemme näkemyksiä. Kiitos arvokkaista kommenteistanne! Katso kooste vastauksista:

SOSTE 2020 -kannanotto: Sosiaaliturvakomitea – Viimesijainen turva, perusturva ja asuminen (pdf)

Matala perusturva yhdessä kalliin asumisen kanssa ajaa ihmisiä toimeentulotuen varaan

Toimeentulotuen on tarkoitus olla viimesijainen ja väliaikainen tuki, mutta siitä on tullut monelle pitkäaikainen etuus. Vuonna 2019 pitkäaikaisesti toimeentulotukea sai 27,6 prosenttia kaikista toimeentulotukea saaneista kotitalouksista.

Perusturvaetuudet ovat niin matalia, että ne eivät riitä perusmenojen kattamiseen edes asumistuen kanssa. Perusturvan tason mataluus yhdistettynä korkeisiin asumiskuluihin pakottaa ihmiset hakemaan lisäksi toimeentulotukea.

Toimeentulotukeen turvautuminen ei koske ainoastaan etuuksien varassa eläviä ihmisiä. Myös työssäkäyvät voivat joutua korkeiden asumiskulujen takia hakemaan sekä asumistukea että toimeentulotukea. Köyhyys työssäkäynnistä huolimatta koskee erityisesti lapsiperheitä. Pienituloisuusrajan alapuolella olevista lapsiperheistä lähes puolella on töissä käyvä huoltaja. Erityisesti köyhyysriski koskee yksinhuoltajaperheitä.

Myös sairauskulut ja sanktiot aiheuttavat toimeentulotuen tarvetta

Sairastamisen kalleus lisää toimeentulotuen tarvetta. Suomessa asiakasmaksut ja lääkkeiden omavastuuosuudet ovat korkeita. Viime vuosina sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen enimmäismääriä on korotettu huomattavasti, matkakustannusten omavastuuosuudet on kaksinkertaistettu ja myös lääkekorvausten omavastuuosuuksia on nostettu. Lisäksi asiakasmaksujen, lääkkeiden ja matkojen maksukatot ovat korkeita.

Pitkäaikaista toimeentulotuen tarvetta aiheuttaa myös se, jos ihmisellä ei ole oikeutta ensisijaisiin etuuksiin kuten työttömyysturvaan. Myös erilaiset viranomaisten määräämät sanktiot pudottavat ihmisiä toimeentulotuen varaan. Esimerkiksi silloin, kun osoitettua työtä ei olekaan hakenut tai kun hoitokontakti on lakannut eikä uutta sairauspäivärahaa tai kuntoutustukea varten ole saanut lääkärinlausuntoa.

Kun ehkäisevät palvelut ja ensisijaiset etuudet eivät toimi yhdessä oikea-aikaisesti, ihmisten tilanteet ehtivät kriisiytyä, mikä johtaa pitkäaikaiseen toimeentulotuen asiakkuuteen. Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi ylivelkaantuminen, kuntoutumisprosessin katkeaminen tai nuoren jääminen koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle.

Viimesijainen turva, perusturva ja asumisen tukemisen kokonaisuus

Yksi haastavimmista sosiaaliturvauudistuksen osa-alueista on viimesijaisen turvan, perusturvan ja asumisen tukemisen kokonaisuuden kehittäminen.

Asumisen turvaamiseksi voi joutua hakemaan tukea jopa kolmiportaisesti: yleistä tai eläkkeensaajan asumistukea, perustoimeentulotukea ja kunnan harkinnanvaraista toimeentulotukea. Tämä monimutkaistaa järjestelmää ja vaikeuttaa sen ymmärtämistä. Sosiaaliturvauudistuksessa järjestelmää olisikin selkiytettävä ja joustavoitettava.

SOSTEn jäsenjärjestöt kertovat, että osalle ihmisistä on vaikeaa hahmottaa, mikä osuus vuokrasta mahdollisesti jää itselle maksettavaksi, erityisesti jos tuki vaihtelee kuukausittain pienten työtulojen vuoksi. Tämä voi johtaa vuokravelkojen syntymiseen. Työtulot vaikuttavat eri tavalla eri etuuksissa, ja siksi voi olla vaikea hahmottaa, miten työkeikan vastaanottaminen vaikuttaa omaan toimeentuloon.

Järjestöt näkevät, että nykyinen järjestelmä ei vastaa asumiskustannusten muutoksiin riittävän joustavasti ja että asumistuki ja toimeentulotuki eivät toimi riittävästi yhteen. Järjestelmää pitäisi kehittää joustamaan erityisesti erilaisissa elämän siirtymävaiheissa. Joskus toimeentulo voi olla niin tiukkaa, että ei ole mahdollista esimerkiksi ottaa vastaan lyhyttä määräaikaista työtä tai aloittaa opiskelua, koska siirtymävaiheen taloudellinen tuki ei järjesty tai päätöksen saaminen kestää liian kauan. Myös kuntien ja Kelan välistä työnjakoa pitäisi selkiyttää niin, että asiakkaan ei tarvitsisi kulkea eri luukuilla, vaan järjestelmä hoitaisi tukien yhteensovittamisen.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Hyvinvoivat ihmiset -blogi

Kaikki blogin artikkelit
Blogi
erityisasiantuntija

30.8.2021 13:00

Toimeentulotukilakia uudistetaan – kerro meille näkemyksesi!

Sosiaaliturvauudistus Sosiaaliturvaa uudistetaan pitkäjänteisellä komiteatyöllä, mutta toimeentulotuen ilmiselviin epäkohtiin halutaan puuttua jo nopeammin. Sosiaali- ja terveysministeriön toimeentulotukityöryhmän mietintö julkaistiin 10.8.2021. Siinä ryhmä ehdottaa muutoksia lakiin, tekee ehdotuksia sen toimeenpanoon ja tuen hakemiseen liittyen sekä nostaa esiin jatkoselvittelyä vaativia kysymyksiä. Keskeisenä tavoitteena kerrotaan, että haavoittuvimmassa asemassa olevien asiakkaiden tuen tarpeisiin vastataan nykyistä paremmin. Lue lisää:  Työryhmä esittää […]

Blogi
johtaja, varapääsihteeri

27.8.2021 09:30

Työtaakka hyvinvointialueiden pystyttämisessä on valtava – nyt kysytään malttia ja kykyä tarjota järjestön osaamista oikeaan paikkaan

Sote-uudistus Hyvinvointialueiden rakentaminen on alkanut, ja elokuun loppuun mennessä kaikille alueille on saatu nimettyä väliaikaiset valmistelutoimielimet (Vate). Ne koostuvat alueen viranhaltijoista ja toimikausi kestää maaliskuulle 2022 asti, kunnes aluevaltuustojen nimeämät aluehallitukset aloittavat työnsä. Vaten työ on hallinnollista. Työsarkana on hoitaa lähinnä tulevien hyvinvointialueiden työnantajana ja palvelujen järjestäjänä toimimiseen tarvittavia valmistelutehtäviä. Hallinnollisen työn määrä hirvittää. Noin 173 […]

Blogi
erityisasiantuntija

19.8.2021 10:30

Sote-uudistus myllää järjestöjen yhteistyökuvioita – nyt tarvitaan aktiivisuutta ja ratkaisuehdotuksia

Sote-uudistus Eduskunta on hyväksynyt sote-uudistuksen lainsäädännön, ja lain toimeenpanon valmistelu tulevilla hyvinvointialueilla on aloitettu tai alkamaisillaan. SOSTE on pitänyt sote-uudistukseen liittyvässä vaikuttamistyössään esillä järjestöjen toimintaedellytyksiin liittyviä teemoja, joita ovat muun muassa hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen panostaminen sekä järjestöjen ja tulevien hyvinvointialueiden yhteistyön varmistaminen. Sosiaali- ja terveysvaliokunta korosti kesäkuun lopulla sote-lainsäädäntöä koskevassa mietinnössään järjestöjen merkitystä hyvinvoinnin ja […]