Suuri avustus­seikkailu

Rintakuvassa Vertti Kiukas, vieressä lukee hänen nimensä ja sana SOSTEblogi. vieressä lukee hänen nimensä ja sana SOSTEblogi.

Etusivu / Blogi / Suuri avustus­seikkailu

SOSTEn avustusrakenne on ollut vuosia epätarkoituksenmukainen ja toimintaa kangistava. SOSTEn valtuusto päättikin syksyllä 2022, että vuoden 2024 avustukset haetaan yhtenä yleisavustuksena. Tämä kirjattiin toiminnallisiin asiakirjoihin sekä viestittiin rahoittajalle jo heti alkuvuodesta 2023. 

Jotta voitaisiin varmistua siitä, että asia etenee mutkattomasti, SOSTE jätti vuoden 2024 avustushakemuksensa jo toukokuussa – tämäkin viestittiin rahoittajalle etukäteen. Tällä haluttiin paitsi viestiä sitä, että kyseessä on uusi tapa jäsentää toiminta, vaikkei siihen ollutkaan tarkoitus tehdä erityisiä sisältömuutoksia, myös antaa rahoittajalle mahdollisuus reagoida ja viestiä syyskuun hakuun mennessä, ettei tällaista muutosta pidetä tarkoituksenmukaisena tai hyväksyttävänä. SOSTE siis muutti hakemuksen tekniikkaa muttei tekemisen sisältöä. 

SOSTE ei saanut jättämäänsä hakemukseen liittyen palautetta rahoittajalta, ei lisätietopyyntöä, ei yhtäkään viestiä valmistelijalta. Kun lisäksi asia oli otettu useampaan kertaan sekä toimiston että luottamusjohdon ja STEAn kesken esille, oli perusteltu syy olettaa, että asia etenee myönteisesti – semminkin, kun aiemmin keskusteluyhteys oli ollut mutkaton ja suora, mahdollisista eriävistä näkökannoista informoitiin etukäteen. Avustusesitys oli suuri järkytys ja sen perusteet hämmentävät ja ristiriitaiset.  

SOSTElta esitettiin leikattavaksi noin kaksi miljoonaa euroa. Esitys olisi merkinnyt kuluvana vuonna, että SOSTE olisi voinut toimia noin vappuun saakka. STEA ei avustusesityksensä perusteluissa viittaa millään lailla siihen, että leikkaus johtuisi pyrkimyksestä muuttaa avustusrakennetta. Kuitenkaan ohjeellinen avustussuunnitelma, tehdyt tuloksellisuusarvioinnit tai mikään muukaan aiemmin annettu informaatio ei viittaa siihen, että avustustasoon olisi ennakoitavissa laskua.  

Johtopäätökseksi jää, että avustusrakenteen muutos ei STEAlle käynyt, mutta jostain syystä sitä ei informoitu SOSTElle tai kirjattu esityksen perusteluihin, vaikka vain siitä ilmeisesti oli kysymys.  

On selvää, että mikä tahansa järjestö ilmaisisi tyytymättömyytensä siihen, että avustusta ollaan yllättäen leikkaamassa 60 %. Näin SOSTEkin teki. Oli prosessin käynnistymiselle merkittävää, että STMn arviointi- ja avustusjaosto otti selkeän kannan SOSTEn resurssien turvaamisen puolesta. RAYn lakattua olemasta perustettiin jaosto, joka lausuu avustusesitykseen. Ennen viime lausuntoa yhteenkään yksittäiseen avustuskohteeseen ei ollut otettu kantaa. Jaosto kommunikoi näkemyksensä suoraan ministerille. 

Tästä alkoi pitkä prosessi, joka sai pisteensä tänään, kun ministeri teki avustuspäätöksen. Koska asia tulee ennen päätöksentekoa käsitellä valtioneuvoston raha-asiainvaliokunnassa, asia tulee kaikkien hallituspuolueiden pöydälle. Se, että päätökselle haetaan yhtä ministeriä leveämmät hartiat, oli tietoinen ratkaisu, kun pykälät kirjoitettiin. Prosessi kesti järjestöjen näkökulmasta aivan liian kauan, kassat tyhjenivät ja toiminnan jatkuvuus vaarantui.  

Prosessin kommentointi julkisuudessa oli vaikeaa, koska oikeastaan mitään muuta tietoa ei siitä ollut kuin se, että edelleenkään ei valkeaa savua noussut. Miksi asia siirtyi, ei ollut tiedossa. Tämän takia ainakaan SOSTElla ei ollut edellytyksiä viestiä jäsenilleen asiasta oikein mitään hyödyllistä. Ministeriöön meni kyllä yleistä tietoa siitä, että järjestöjen kassat ovat kovilla. Onneksi keskustelua syntyi kuitenkin alueellisesti. 

Tässä nähtiin myös sen varjopuoli, että RAY ja STEA ovat suhtautuneet nihkeästi siirtyviin avustuksiin ja STM siihen, että järjestöille kertyisi omia varoja. Nyt näitä kaikkia olisi puskureiksi tarvittu. Ajattelun on muututtava. Sote-järjestöille tarvitaan myös ennakkomaksatusmenettely vakituisen toiminnan turvaamiseksi. 

Avustuspäätös muuttaa STEAn esitystä enemmän kuin koskaan. On hyvä muistaa, että RAYn aikana avustusosaston esitys ei koskaan toteutunut sellaisenaan, muutoksissa ei siis historiallisesti ole mitään uutta, mutta viime vuosina niitä ei ole juuri ollut. On parlamentarismille vieras ajatus, että päätösten pitäisi aina olla alkuperäisen esityksen mukaisia. Sinänsä SOSTEn asia ei ollut kokonaisuudessa katsoen suuri, kaksi miljoonaa on meille valtava summa, mutta avustuskokonaisuudesta vain noin 0,5 %.  

SOSTEn avustuspäätös on merkittävästi esitystä suurempi ja mahdollistaa toiminnan jatkumisen riittävällä tasolla, se on silti ohjeellista suunnitelmaa alempi. Työyhteisöön syntyneen haavan korjaantuminen kestää kyllä kauan. Lisäksi SOSTE menetti neljänneksen henkilöstöstään ja ison määrän osaamista. 

Emme tiedä, mitä muutoksia olisi tehty, jos SOSTElle olisi esitetty avustussuunnitelman mukaista tasoa. Nyt varmasti leikkausesitys ja siitä seurannut jaoston kannanotto muutoksen välttämättömyydestä oli omiaan avaamaan paketin. Toivottavasti jaoston kannanotolla on laajempaa merkitystä siihen, että nähdään järkeväksi siirtyä kohti isompia avustuskokonaisuuksia ja vahvistaa yleisavustuksia.  

SOSTE ei ole koskaan ottanut kantaa, miten avustukset jaetaan järjestöjen kesken, eikä tehnyt sitä nytkään. SOSTE esitti avustusehdotuksen tultua, että eduskunta käyttäisi jakamattomia varoja suunniteltuja nopeammin ja näin turvaisi SOSTEn toiminnan. Esitys ei menestynyt. Tämän jälkeen ainoaksi ratkaisuvaihtoehdoksi jäi avustusten kohdentaminen uudelleen. Miten tähän nyt tehtyyn päätökseen tultiin, ei ole SOSTEn tiedossa. 

SOSTEn kehysriihivaikuttamisen bannerimainos