Vaikuttamisen kevätkautta 2024 värittävät ainakin uusi lobbarirekisteri, pääministeri Petteri Orpon hallituksen politiikka sekä kesän europarlamenttivaalit. Alkuvuoden presidentinvaalit herättävät taatusti kansakunnan mielenkiinnon, mutta suoraa vaikutusta niillä ei ole järjestöjen arkeen – presidentillä arvojohtajana toki yleiseen mielipiteeseen. Olen tähän blogiin koonnut muutamia tärppejä ja huomioita, mitä vuodelta 2024 on odotettavissa.
Avoimuusrekisteri osaksi vaikuttamistyön arkea
Vuosien valmistelun jälkeen niin sanottu lobbari- eli avoimuusrekisteri on otettu käyttöön Suomessa. Aivan ensiksi vaikuttamistyötä tekevien tahojen eli ilmoitusvelvollisten on rekisteröidyttävä avoimuusrekisteriin. Rekisteröityminen avautui tammikuun ensimmäinen päivä ja jatkuu maaliskuun loppuun.
Rekisteröinti koskee myös vaikuttamistyötä tekeviä järjestöjä. Hallinnollisen taakan minimoiseksi järjestössä kannattaa miettiä tehokas ja omalle organisaatiolle sopivin tapa kerätä vaikuttamistieto.
Avoimuusrekisteriin ilmoitetaan eduskuntaan ja ministeriöihin kohdistuvasta vaikuttamistoiminnasta eli lobbauksesta. Lobbaustietoa aletaan kerätä huhtikuusta alkaen ja ensimmäiset toimintailmoitukset tehdään heinäkuussa. Kesään mennessä valmistuvat myös avoimen lobbauksen eettiset ohjeet, jotka avoimuusrekisterineuvottelukunta laatii.
Rekisterin tavoitteena on lisätä vaikuttamistoiminnan avoimuutta ja näkyvyyttä ja vahvistaa luottamusta demokratiaan. Päättäjien ja eri tahojen välinen vuoropuhelu on luonnollinen osa päätöksentekoa ja demokratiaa – vaikuttamisessa ei ole tai ei ainakaan pitäisi olla mitään salamyhkäistä. Tätä ennakkoluuloa avoimuusrekisteri toivottavasti hälventää.
Miten etenee uusi kansalaisjärjestöstrategia?
Oikeusministeriö on käynnistänyt työn uuden kansalaisjärjestöstrategian valmistelemiseksi. Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunta KANE on mukana valmistelussa.
Työtä viedään ripeällä aikataululla eteenpäin. Tavoitteena on, että jo kevään lopulla strategialuonnos olisi valmis, jolloin voitaisiin siirtyä hanketoimeenpanoon ja muuhun tarvittavaan valmisteluun. Strategiatyössä on tarkasteltu tähän mennessä muun muassa yhdistyslakia, erityisesti edellisessä uudistuksessa valmisteltujen, mutta toteutumatta jääneiden esitysten eteenpäin viemistä, yhdistyksille suunnattujen lahjoitusten verovähennysoikeuden laajentamista sekä valtionavustustoiminnan kehittämis- ja digitalisointihankkeen perintöä ja työn jatkoa.
Kevään aikana on tulossa laajempaa järjestökentän kuulemista sähköisesti ja lähitapaamissa. Kansalaisjärjestöstrategia tulee olemaan esillä esimerkiksi Kansalaisjärjestöakatemia-tapahtumassa 20.3.2024 (avoinhallinto.fi).
Presidentinvaalit kiinnostavat – ei suurta vaikutusta järjestöjen arkeen
Maallemme valitaan uusi ulkopolitiikan johtaja kaikella todennäköisyydellä toisen kierroksen jälkeen helmikuussa. Kansalaisista presidentinvaalit ovat varmasti alkuvuoden kiinnostavin tapahtuma. Meille sote-järjestöille vaalit eivät toimintamme kannalta ole yhtä tärkeät kuin vaikkapa alue- ja kuntavaalit, mutta toki presidentin arvojohtajuudella voi myös antaa tukensa vapaalle ja vahvalle kansalaisyhteiskunnalle. Tämäkään ei ole merkityksetöntä.
Lisää leikkauksia tulossa Orpon hallitukselta?
Uusia leikkauksia vai veronkiristyksiä vai sekä että? Pääministeri Petteri Orpon hallituksen syksyn työtä leimasivat hallitusohjelman mukaiset mittavat leikkaukset sosiaaliturvaan. SOSTE, samoin kuin THL ja STM, toi laskelmillaan esille niiden kumulatiiviset vaikutukset heikoimpien toimeentuloon ja köyhyyden lisääntymiseen.
Valtiovarainministeri Riikka Purra herätteli loppuvuodesta keskustelua uusista valtiontalouden kiristystarpeista, tällä kertaa mahdollisesti myös verotuksen kautta. Esillä oli ruuan arvonlisäveron korottaminen. Uusista keinoista talouden tasapainottamiseksi päätetään todennäköisesti jo kevään kehysriihessä.
SOSTE kritisoi jo syksyllä hallituksen veronkevennysten ajankohtaa ja kohdentumista. Niin sanotun solidaarisuusveron alarajan nosto antaa huonoa signaalia tilanteessa, jossa samanaikaisesti heikoimmassa asemassa olevilta leikataan. Olutveron kevennykselle löytyy vielä vähemmän perusteluita, eikä ymmärrystä itseltäni saa bensaveronkaan ale tilanteessa, jossa päinvastoin pitäisi edistää ilmastotavoitteita.
Pelkkien leikkausten sijaan olisi hyvä katsoa myös valtion tulopuolta ja toteuttaa uudistukset mahdollisimman oikeudenmukaisesti. Ruuan arvonlisäveron noston sijaan esitän terveysperusteisen veron käyttöönottoa, esimerkiksi sokeriveroa, jolla verotulojen kartuttamisen lisäksi pitkällä tähtäimellä myös edistettäisiin kansanterveyttä.
Toki nämä keinot eivät yksistään riitä velkalaivan suunnan kääntämiselle ja tarvitaan uusia keinoja ja tekemisen tapoja. Sote-uudistuksen toimeenpano etenee hyvinvointialueilla ja nähtäväksi jää, miten alueet onnistuvat turvaamaan palvelut kiristyvässä taloustilanteessa.
Jos ihmiset voivat hyvin, myös talous voi hyvin. SOSTE tulee jäsenjärjestöjensä kautta seuraamaan hallituksen politiikan vaikutuksia ihmisten arkeen ja pärjäämiseen ja esittämään omat vaihtoehtonsa ihmisten hyvinvoinnista huolehtimiseksi.
Eurovaalit kesäkuussa – EU:n tulevaisuuden suunta
Europarlamenttivaalit järjestetään Suomessa kesäkuussa. Presidentinvaaleihin verrattuna ne eivät tule saavuttamaan läheskään yhtä suurta suosiota, mutta vaalien merkitystä ei millään muotoa pidä vähätellä. Ei ole yhdentekevää, minkälaisella kokoonpanolla Eurooppaa johdetaan seuraavat viisi vuotta.
Vahvistuuko ääriliikkeiden voima Euroopassa, horjuuko tuki Ukrainalle, miten käy unionin laajentumisen tai miten vaikkapa vapaaseen kansalaisyhteiskuntaan suhtaudutaan?
SOSTEn omissa eurovaalitavoitteissa korostamme hyvinvointitalousajattelun ulottamista unionin päätöksentekoon, taloudellisen ohjausjakson sosiaalisen pilarin vahvistamista, kansalaisyhteiskunnan merkitystä sekä terveysunionin vahvistamista muun muassa lääkepolitiikassa.
Tulevissa vaaleissa kannattaa antaa äänensä ja vaikuttaa Euroopan tulevaisuuteen.
- Lue lisää: SOSTEn eurovaalitavoitteet