Pääsin osallistumaan YK-kokoukseen osana Suomen valtuuskuntaa, jota johti sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso. Muut osallistujat tulivat STM:stä, UM:stä, Suomen YK-edustustosta ja kansalaisjärjestöistä, mukaan lukien nuorisodelegaatti. Kyse oli YK:n sosiaalisen kehityksen toimikunnasta (Commission of Social Development, CSocD), joka kokoontui 62. istuntoonsa New Yorkissa 5.–14.2.2024. Suomi on toimikunnan varsinainen jäsen.
CSocD on YK:n tärkein foorumi sosiaalipolitiikan asiantuntijoiden vuoropuheluun ja yhteisten linjausten muotoiluun. Se on myös ensi vuonna järjestettävän YK:n sosiaalihuippukokouksen Second World Summit For Social Development tärkein valmistelufoorumi.
Suomen valtuuskunnan jäseniä Suomen YK-edustustossa New Yorkissa. Kansainvälisten asiain johtaja Pasi Korhonen (STM/KVY), erityisavustaja Nuutti Hyttinen (STM), lähetystöneuvos Matleena Virkkunen (UH/YKE), toiminnanjohtaja Virpi Dufva (VALLI ry), erityisasiantuntija Anna Järvinen (SOSTE), suurlähettiläs Elina Kalkku (UH/YKE), ministeri Kaisa Juuso (STM), johtava tutkija Laura Kestilä (THL), nuorisodelegaatti Nea Nättinen (Allianssi), tutkimuspäällikkö Merita Mesiäislehto (THL) ja neuvonantaja Timo Voipio (UM).
Köyhyyden vähentämistavoitetta ei saavuteta 2030 mennessä
Tämän vuoden CSocD istunnon pääteema oli “Miten voimme tukea sosiaalista kehitystä ja yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta köyhyyden vähentämiseksi ja kestävän kehityksen Agenda 2030:n toteuttamiseksi?”. Uutena niin kutsuttuna nousevana teemana oli ”Digitaalisen muutoksen vaikutus osallistavaan kasvuun ja kehitykseen”.
Jo heti istunnon alkumetreiltä saakka tuli selväksi, että viime vuosien kriisit ovat vaikeuttaneet YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista, eikä köyhyyden vähentämisen tavoitetta tulla saavuttamaan aikataulussa vuoteen 2030 mennessä. Haasteet ovat suuria: ilmastonmuutos, konfliktit eri puolilla maailmaa, elinkustannusten nousu ja laajalle levinnyt ruokaturvan heikkeneminen, velkakriisi ja epäluottamuksen kasvu. Vaikutukset ovat kohdistuneet erityisesti haavoittuvassa asemassa oleviin ihmisryhmiin.
Kehitys junnaa paikoillaan tai on heikentynyt vuodesta 2020
Ennen sosiaalisen kehityksen toimikunnan istunnon alkua julkaistut raportit pääteemasta sekä nousevasta teemasta kokoavat hyvin yhteen asiat, joista istunnon aikana keskusteltiin. Pääteemaa koskeva raportti kuvaa, että vaikka osassa sosiaalisen kehityksen ulottuvuuksista on tapahtunut parannuksia, on kehitys hidastunut vuodesta 2015 ja jäänyt junnaamaan paikalleen tai heikentynyt vuodesta 2020.
Vuonna 2022 äärimäisessä köyhyydessä eläviä arvioitiin olevan globaalisti 667 miljoonaa. Arvioilta vain kolmasosa maailman maista saavuttaa tavoitteen köyhyyden puolittamisesta vuoteen 2030 mennessä. Vuoteen 2019 verrattuna nälästä kärsineiden määrä (735 milj.) oli lisääntynyt 122 miljoonalla. Vuonna 2020 maailman ihmisistä 53 % ei ollut sosiaaliturvan piirissä. Ja niilläkin, jotka olivat, etuuksien taso oli usein riittämätön. Globaalit varallisuuserot ovat suuria: maailman rikkain kymmenen prosenttia omistaa 76 % kaikesta varallisuudesta, kun taas köyhin puolikas vain 2 %.
Keinot köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentämiseksi ovat tiedossa
Istunnon pääteemaa koskeva raportti tiivistää hyvin myös istunnon aikana esiin tuodut näkemykset siitä, mitä köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentämiseksi tulisi tehdä. Vaikka raportti keskittyy globaaliin näkökulmaan, on siinä hyviä muistutuksia Suomellekin, millä keinoin köyhyyttä ja eriarvoisuutta voidaan vähentää ja mitkä polut johtavat päinvastaiseen tulokseen.
Agenda 2030 kestävän kehityksen tavoitteet koskevat kaikkia maita ja myös kehittyneiltä mailta vaaditaan ponnistuksia tavoitteiden saavuttamiseksi omissa maissaan. Siksi myös Suomen tulisi ottaa raportin sanoma vakavasti, olemmehan mekin sitoutuneet muun muassa köyhyyden puolittamiseen.
Keinoja köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentämiseksi
- Laadukkaat ja saavutettavat sosiaali- ja terveyspalvelut. Universaalit palvelut tulee olla kaikkien saatavilla. Painopisteen tulee olla perusterveydenhuollon vahvistamisessa ja hoitohenkilöstön saatavuutta on parannettava.
- Kattava ja riittävä sosiaaliturva. Sosiaaliturva tukee käyttäytymismuutoksia kohti terveellisempää elämää ja antaa ihmisille mahdollisuuden suunnitella tulevaisuuttaan. Universaalit, kattavat ja riittävät sosiaaliturvajärjestelmät mahdollistavat kotitalouksille ravitsevan ruoan hankkimisen, lasten koulutuksen priorisoimisen ja tyttöjen ja naisten osallisuuden. Sosiaaliturva suojaa ihmisiä kohdalle osuvilta riskeiltä esimerkiksi niin, että köyhimpien ihmisten ei heti tarvitse myydä työvälineitään sairauden tai työpaikan menettämisen vuoksi. Se mahdollistaa myös esimerkiksi vammaisten ja ikääntyneiden ihmisten itsenäisen ja ihmisarvoisen elämän.
- Laadukas koulutus. Harvoja yhteiskunnallisia alueita on tutkittu niin paljon kuin koulutusta ja osoitettu yhtä hyvin sen taloudellista tuottavuutta. Tiedon runsaudesta huolimatta investoinnit laadukkaaseen koulutukseen eivät ole läheskään riittäviä.
- Kunnollista työtä. On varmistettava, että syntyvät uudet työpaikat tarjoavat kunnollista työtä. Niiden kahden miljardin työntekijän, eli 60 % maailman työvoimasta, jotka työskentelevät tällä hetkellä epävirallisesti, työpaikat on siirrettävä osaksi virallisia työmarkkinoita. Tämä tarkoittaa työsopimusta, riittävää palkkaa, säännöllistä työaikaa ja turvallisia työoloja sekä oikeuksia työpaikalla.
- Infrastruktuuriin on investoitava, jotta ihmiset voivat saavuttaa koko potentiaalinsa ja elää ihmisarvoista elämää. Kaikille on varmistettava puhdas juomavesi, sanitaatio, hygienia, sähkö sekä pääsy internetiin ja digitaalisiin palveluihin.
Tarvitaan valtioiden toimia ja kansainvälistä yhteistyötä
Jotta yllä luetellut keskeiset elementit olisivat kaikkien ihmisten saavutettavissa, on valtioiden lisättävä investointeja ihmisiin. Näin todetaan YK-kokouksen pääteeman raportissa. Valtiot voivat hankkia resursseja sosiaalisten investointien rahoittamiseksi useilla tavoilla:
- kasvattamalla veropohjaa
- kohdentamalla julkisia menoja uudelleen ja
- mukauttamalla makrotaloudellisia puitteita.
Valtioiden toimien lisäksi tarvitaan kansainvälistä yhteistyötä sellaisen finanssipolitiikan luomisessa, jota edistää kestävän kehityksen tavoitteita.
Blogin ensi viikolla julkaistavassa osassa 2/2 kerron YK:n terveisinä tarkemmin, mistä resursseja sosiaalisiin investointeihin voidaan saada.
Lisätietoa ja SOSTEblogeja aiemmista istunnoista
Tilaisuuden tallenteet ja materiaalit YK:n sivuilla
Uutinen valtioneuvoston sivuilla: Suomi haluaa nostaa hyvinvointitalous-ajattelun Sosiaalihuippukokoukseen 2025
2023: Terveisiä YK:n kokouksesta: Täystyöllisyydellä eriarvoistumista vastaan
2021: Rajat kiinni ja naiset kotiin – näin summaa YK-kokous koronavuodesta
2018: Suomi on osa YK-perhettä myös sosiaaliasioissa