Toimeentulotukea uudistetaan. Kun hallituksen lakiesitys tulee lausuntokierrokselle huhtikuun lopulla, SOSTEn jäsenjärjestöjen kannattaa siitä lausua. Sosiaali- ja terveysministeriö järjestää lain uudistamisesta kaikille avoimen kuulemistilaisuuden keskiviikkona 27.4.2022. Tilaisuudessa esitellään lausunnolle lähtevän lain keskeistä sisältöä.
Kela vastasi järjestöjen kehittämisehdotuksiin toimeentulotuesta
Toimeentulotuki on viimesijainen taloudellinen tuki. Viimesijaisen turvaverkon ihmisille takaavana tukena sen sujuva toimivuus on erityisen tärkeää. Perustoimeentulotuen myöntämisestä vastaa Kela.
SOSTE kokosi loppuvuonna 2021 jäsenjärjestöiltään ehdotuksia Kelan toiminnan kehittämiseksi ja toimitti ne Kelan johdolle. Ehdotuksista yksi osio käsitteli toimeentulotukea. Kehitysehdotukset avasivat hyvän keskustelun Kelan kanssa. Kela on myös koonnut kirjalliset vastaukset esittämiimme ehdotuksiin. Toimeentulotukea koskevat vastaukset löytyvät kohdasta 11.
- Lue lisää: Sote-järjestöiltä useita kehittämisehdotuksia Kelan toimintaan – näin Kela vastasi
- Päivitys 10.5.2022: PDF-tiedosto vaihdettu sellaiseksi, joka sisältää Kelan kaikki vastaukset, myös kuntoutusta koskevat.
Kelan ja sosiaalitoimen välinen yhteistyö saatava toimimaan
Vuoden 2017 Kela-siirrossa toimeentulotuki jaettiin Kelalle ja sosiaalihuollolle. Nykyisin Kela vastaa perustoimeentulotuesta. Täydentävä ja ehkäisevä toimeentulotuki ovat puolestaan kuntien sosiaalihuollon ja jatkossa hyvinvointialueiden vastuulla.
Kelan ja sosiaalihuollon välisen yhteistyön parantaminen tuntuu olevan ikuisuuskysymys. Sen tärkeys tiedostetaan, mutta toimivia käytäntöjä ei ole vieläkään saatu levitettyä valtakunnalliseen käyttöön. Myös SOSTEn kokoamissa kehittämisehdotuksissa tuotiin esiin tarve parantaa Kelan ja sosiaalihuollon yhteistyötä.
Kela on tunnistanut tarpeen tiivistää yhteydenpitoa kuntien kanssa ja madaltaa yhteydenoton kynnystä. Kela kertoi vastauksissaan, että se tulee pohtimaan entistä kevyempiä menettelyjä yhteistyöhön.
Kelan ja sosiaalihuollon yhteistyön edistämisessä on ennen kaikkea kyse asiakkaan edusta. Asiakkaan tilannetta koskeva tieto ei kulje sujuvasti Kelan ja kunnan välillä. Vaikka kehittämishankkeita yhteistyön parantamiseksi on ollut, vakiintuneet ja toimivat yhteistyökäytänteet ovat yhä hakusessa. Kaikkien osapuolten tiedossa olevat yhtenäiset käytänteet ja toimiva viestinkulku ovat välttämättömiä, jotta toimeentulotuen hakemukset saataisiin käsiteltyä ilman yhteistyöstä johtuvia ongelmia. Ei ole asiakkaan edun mukaista, että heikosti toimivan yhteistyön vuoksi hänen asiansa käsittely esimerkiksi viivästyy tai että Kelasta ja sosiaalitoimesta tulee ristiriitaista tietoa siitä, mitä menoja huomioidaan missäkin.
Laadukasta työnjälkeä ja osaavia työntekijöitä
SOSTEn Sosiaalibarometri 2021 (pdf) korostaa, kuinka toimeentulotuen laadukas käsittely vaatii käsittelijältään tietoa ensisijaisista Kelan etuuksista, sosiaalihuollon ja Kelan käytänteistä sekä yhteistyökumppaneiden toiminnasta. Monimutkaisten hakemusten ratkaiseminen on haastavaa ilman vankkaa tietopohjaa. Toimeentulotuen käytänteiden laaja-alaiseen ja kokonaisvaltaiseen perehdytykseen tulisi kiinnittää huomiota sekä Kelassa että sosiaalitoimessa.
Sosiaalibarometrin mukaan Kelan työntekijöistä vain 51 % ajatteli, että Kelan ratkaisuasiantuntijoilla on riittävästi osaamista perustoimeentulotuen päätösten tekemiseen. Rakenteellinen ongelma ei koske ainoastaan Kelaa vaan myös kuntia. Sosiaalityöntekijöiden yliopisto-opinnoissa ei keskitytä Kelan käytänteiden opetteluun, minkä vuoksi toimeentulotuen osaaminen voi jäädä puutteelliseksi.
Osaamisvajeen ratkaiseminen vaatii vielä paljon toimia, mutta muutosta parempaan on havaittavissa. Kela kertoo järjestöjen kehittämisehdotuksiin antamissaan vastauksissa, että se on alkuvuonna uudistanut ja selkeyttänyt etuuskäsittelijöiden työn tukena olevaa toimeentulotuen etuusohjetta. Myös ohjeen tukena toimivat prosessiohjeet uudistettiin.
Toimeentulotuen hakemista on helpotettava
Toimeentulotuki ja sen termistö ovat monille asiakkaille vaikeasti ymmärrettäviä. Perustoimeentulotuki muodostuu perusosasta ja muista perusmenoista. Mitä eroa on perusmenoilla ja perusosalla katettavilla menoilla? Entä miten toimeentulotuen tarpeessa olevan ihmisen tulee toimia, jos hän asuu asunnossa, jonka vuokra ylittää Kelan määrittämän asumisnormin? Vaikka nämä termit ja tilanteet ovat etuuksia käsitteleville työntekijöille selkeitä, tilanne voi olla tukea tarvitseville hyvin erilainen.
Perustoimeentulotuen hakemista tulisi kehittää ymmärrettävämmäksi niin, että sähköinen hakemus ehdottaisi selkeästi asiakasta toimittamaan tositteet niistä perusmenoista, jotka tukea myönnettäessä huomioidaan, kuten sähkölaskuista tai julkisen terveydenhuollon menoista. Näin asiakas hahmottaisi jo hakemisvaiheessa, mihin menoihin hänellä on oikeus saada tukea ja mitä menotositteita hänen tulee toimittaa hakemuksensa liitteeksi. Hakemusvaiheessa olisi myös hyvä muistuttaa asiakasta toimittamaan menoja koskevat laskut kokonaisina. Nämä toimet nopeuttaisivat hakemuksen käsittelyä ja vähentäisivät lisäselvityspyyntöjä, mikä puolestaan voisi säästää myös käsittelyyn tarvittavia taloudellisia resursseja.
Toimeentulotukilaki on uudistumassa – lausu tulevasta lakiehdotuksesta
Toimeentulotukilaki on uudistumassa. Uudistuksen myötä yllä kuvatut ongelmat toivottavasti helpottuvat, koska lakiuudistuksen tavoitteeksi on määritelty:
- heikoimmassa asemassa olevien asiakkaiden aseman parantaminen tuen hakijoina
- toimeentulotuen rakenteiden selkeyttäminen
- Kelan ja sosiaalihuollon välisten yhteyksien kehittäminen
Toimeentulotukilain uudistamista koskeva hallituksen esitys on lähdössä lausunnoille huhtikuun lopulla. Eduskunnan käsittelyyn lain on tarkoitus edetä tulevana syksynä.
Toimeentulotukilain uudistuksesta voit lausua tänä keväänä lausuntopalvelun kautta!
Kirjoittaja Noora Koskela on korkeakouluharjoittelija. Hän on viidennen vuoden valtio-opin opiskelija Jyväskylän yliopistosta ja työskentelee SOSTEssa kestävän kehityksen, ilmastonmuutoksen ja toimeentulon teemojen parissa.
noora.koskela@soste.fi