Tutkittu tieto on nyt kovassa huudossa. Koronapandemia on osaltaan korostanut tutkitun tiedon merkitystä, minkä lisäksi parhaillaan vietetään Tutkitun tiedon teemavuotta.
Tutkitulla tiedolla on tärkeä rooli myös sosiaali- ja terveysjärjestöjä kohti sote-uudistuksen jälkeistä Suomea luotsaavan Järjestöjen sote-muutostuki -kokonaisuuden toiminnassa. Järjestöjen asiaa ajavan on tärkeää tietää vaikkapa se, mitä järjestöjä missäkin kunnassa toimii. Entä kuinka monta yhdistystä on kussakin maakunnassa? Muun muassa näihin kysymyksiin löytyy vastaus Patentti- ja rekisterihallituksen yhdistysrekisteristä. Tällaiset lukumäärä- ja toimialatiedot yhdistyksistä luovat pohjan Järjestöjen sote-muutostuen toiminnalle.
11 000 sote-järjestöön mahtuu paljon osaamista
Koko muutostukityön oikeutus lähtee siitä, että sosiaali- ja terveysjärjestöt ovat erittäin merkittävä valtakunnallinen, alueellinen ja paikallinen toimijoiden ryhmä. Valtakunnallisesti noin 11 000:een nouseva järjestömäärä on ensimmäinen syy sille, että valtiovallan kannattaa huomioida sosiaali- ja terveysjärjestöt sote-uudistuksessa. Järjestöjen suureen joukkoon mahtuu monenlaista laajaa osaamista, jota on viisasta hyödyntää tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskuksissa julkisten palveluiden rinnalla ja täydentäjänä.
Lue lisää Innokylästä: Sosiaali- ja terveysalan järjestöt Suomessa 2021 (pdf)
Tutkittu tieto on hyvä lähtökohta epävarmuuksista huolimatta
Joissakin maakunnissa järjestöt ovat melko hyvin tavoitettavissa järjestöjen verkostojen, yhteistyöelinten ja verkostojärjestöjen kautta. Toisissa maakunnissa taas järjestökenttä voi olla vireä, mutta sen piiristä puuttuvat kokoavat voimat, kuten erilaiset järjestöjen yhteistyön foorumit. Tutkittu tieto on avuksi myös tällöin, sillä yhdistysrekisteristä saatava tieto paljastaa eri kunnissa ja maakunnissa kotipaikkaansa pitävät yhdistykset. Säätiöt ja niiden kotipaikat taas löytyvät säätiörekisteristä. Näistä tiedoista syntyvä luettelo alueen rekisteröidyistä yhdistyksistä antaa konkreettisen kuvan toimijajoukosta, jonka mukaan ottaminen nykyiseen sote-uudistukseen on julkisen puolen suunnitelmissakin huomioitu paremmin kuin aiemmissa uudistushankkeissa.
Myös tutkittuun, rekisteristä tuotettuun tietoon liittyy toki epävarmuuksia. Yhdistysrekisterin kaikille yhdistyksille ei vielä ole annettu toimialaluokitusta, ja rekisteristä tehty tietopoiminta on lopulta vain pysäytyskuva tietyltä ajankohdalta. Rekisteri elää jatkuvasti, sillä uusia yhdistyksiä perustetaan ja lakkautetaan kaiken aikaa. Järjestöjen sote-muutostuen tekijöille tältä keväältä poimittu poikkileikkaustieto kunkin maakunnan järjestöistä tarjoaa kuitenkin hyvän lähtökohdan tavoittaa alueen järjestöt ja päästä työssä eteenpäin.