Skip to content

Vaikuttavuusvoimat esiin

25.9.2020 9.00

Sote-järjestöt
JärjestöhommissaVaikuttavuusJärjestöilleKansalaisyhteiskuntaSote-järjestöt

Niukkenevien resurssien todellisuudessa sosiaali- ja terveysjärjestöiltä peräänkuulutetaan näyttöä toiminnan tuloksellisuudesta ja vaikuttavuudesta. Järjestöiltä edellytetään kykyä arvioida tuloksia ja vaikutuksia uskottavasti sekä tehdä ne näkyväksi. Yhä merkittävämmäksi nousee kysymys siitä, miten onnistumme järjestöinä tekemään tämän työn parhaiten yhdessä ja kirkastamaan järjestötoiminnan yhteiskunnallista arvoa. Arvioinnissa on aina omat haasteensa, mutta niitä voidaan paremmin taklata jakamalla kokemuksia ja vahvistamalla osaamista.

Ennakkotulokset Järjestöbarometri 2020:sta kuvaavat valtakunnallisten sote-järjestöjen näkemyksiä vaikuttavuudesta. Vaikuttavuus-sanaa käytetään barometrissä yleisenä ja hieman puhekielisenä kattoterminä kattamaan arviointia kokonaisuudessaan. Vaikuttavuudelle on tosin olemassa tarkempiakin määrittelyitä, joilla tarkoitetaan kauaskantoisempaa ja isompaa, usein yhteistyötä edellyttävää lopputulemaa.

Vaikuttavuuden arviointi koetaan haastavaksi

Se ei välttämättä yllätä, että suuri osa järjestöistä kokee haasteellisiksi osoittaa, mitä muutoksia omalla työllä saadaan aikaiseksi. Järjestöbarometrin kyselyn mukaan kaksi kolmesta (67 %) vastaajasta pitää vaikuttavuuden arviointia melko tai erittäin vaikeana. Osalla järjestöistä toiminnan luonne on sellainen, että suoria vaikutuksia on haasteellista osoittaa. Arviointia haastavat pitkät ja monimutkaiset vaikutusketjut, useat toimijat ja monenlaiset muuttuvat tekijät sekä vaikutusten hitaus. Syynä voi olla myös se, että arviointiin tarvittavaa tietoa on vaikea kerätä eettisistä syistä tai asiakkaiden anonymiteetin takia.

Järjestöt kokevat myös, että niillä on puutteita voimavaroissa, jotka liittyvät arviointiin tarvittavaan aikaan ja osaamiseen. Joissakin järjestöissä arviointitietoa kerätään runsaasti, mutta sen riittävään analysointiin ei ole aikaa – arviointiedot jäävät hyödyntämättä. Joka viides vastaaja toteaa, että arviointiosaaminen on täysin tai melko riittämätöntä. Taloudeltaan pienimmissä järjestöissä osaaminen koetaan muita riittämättömämmäksi.

Vaikuttavuuden arviointi saatetaan kokea arviointia haastavammaksi jo käsitteen monitulkintaisuuden vuoksi. Ei ole yhtä oikeaa määritelmää vaikuttavuudelle, ja sen vuoksi myös Järjestöbarometrin kyselyssä vaikuttavuuden arviointi on saatettu ymmärtää eri tavoilla. On totta, että vaikuttavuuden arviointi vaatii perehtymistä ja raapaisua pintaa syvemmältä, mutta se on mahdollista.

Ei niin huonoa, ettei jotain hyvääkin

Iloinen asia on se, että myös vahvuuksia löytyy! Vaikuttavuuden arviointia koskevina vahvuuksina järjestöt tuovat esiin pitkän kokemuksen, arvioinnin suunnitelmallisuuden ja vuosien aikana kertyneet tilasto- ja seurantatiedot. Myös oman toiminnan kohderyhmän hyvä tuntemus nähdään vahvuutena. Osassa järjestöjä omaa toimintaa pidetään helpommin mitattavana, jolloin sen vaikuttavuuden arviointi on muita järjestöjä yksinkertaisempaa.

Voimavaroina nostetaan lisäksi henkilöstön ja jäsenten sitoutuminen ja heidän motivaationsa. Joissain järjestöissä on erikseen kehitetty arviointia hankkeena tai organisaatiossa työskentelee arvioinnin asiantuntija. Kyselyn vastaajista vajaa puolet (45 %) pitää tämänhetkistä osaamistaan toiminnan vaikuttavuuden arvioinnissa täysin tai melko riittävänä. Viime vuosien aikana sosiaali- ja terveysjärjestöjen arviointi onkin saanut paljon lihaa luiden ympärille. Toisaalta työntekijät vaihtuvat, jolloin konkareiden joukossa on uusia tulokkaita.

Järjestöiltä kysyttiin myös, kenen vastuulla toiminnan vaikuttavuuden arviointi on. Vastuussa olevien henkilöiden määrä järjestöissä vaihtelee varsin paljon. Vajaassa kolmasosassa järjestöjä toiminnan vaikuttavuuden arviointi on yhden henkilön vastuulla. Joka neljännessä järjestössä on kaksi tai kolme vastuuhenkilöä ja noin kolmasosassa heitä on vähintään neljä. Joka kymmenennen vastaajan mukaan järjestön kaikki työntekijät ovat vastuussa toiminnan vaikuttavuuden arvioinnista. Parhaimmillaan arviointi onkin osana järjestön toimintakulttuuria.

Osaajat ja oppimishaluiset ovat avainasemassa

Vaikuttavuuden arviointiin ei ole yksinkertaista avaimet käteen -koulutusta, josta saisi kerralla tarvittavat eväät. Vaikuttavuuden arvioinnin haltuunottoon kuuluu paitsi osaamisen vahvistaminen tiedollisia valmiuksia kerryttämällä, myös konkreettinen arvioinnin tekeminen ja kokemusten jakaminen. Erityisen tarpeellista olisi jakaa kokemuksia ja hyviä vaikuttavuuden arvioinnin käytäntöjä. Hyvät käytännöt voi laittaa kiertämään esimerkiksi Innokylässä. Järjestökentältä voi parhaimmillaan löytyä jopa vertaissparraaja tai mentori, jolla on samoja haasteita tai samankaltaista toimintaa. Tämä ei kuitenkaan ole sparrauksessa välttämätöntä.

Vaikuttavuuden arvioinnin vahvistamisessa avainasemassa ovat vankan arviointiosaamisen konkarit, joilla on paljon annettavaa myös muille – ja oppimishaluiset. Molempia tarvitaan. Saamme vahvistettua aidosti järjestötyön painoarvoa yhteiskunnassa vain siten, että koko sote-järjestökenttä ottaa vaikuttavuuden arvioinnin haltuun. Yksittäisen järjestön osalta tämä voi tarkoittaa tulosten ja vaikutusten näkyväksi tekemistä. Isossa kuvassa järjestöjen tuloksellisesta työstä syntyy yhteiskunnallista vaikuttavuutta.

Yhteinen kuva keinoista edistää osaamista

Palvelupaletti järjestöjen vaikuttavuuden arvioinnin osaamisen vahvistamiseksi on ollut vuosien saatossa moninainen. Samoin palveluiden tarjoajien joukko on laajentunut. Arvioinnin osaamista edistävät erilaiset toimijat ja keinot muodostavat eräänlaisen ekosysteemin. Osaamisen haasteen voi ajatella olevan kansallinen, ei yksin järjestöjen. Ekosysteemi on siis laajempi kuin vain ne toimijat, jotka toimivat nimenomaan järjestöjen osaamisen parissa. Samoja arviointiosaamisen haasteita on muun muassa yrityksissä ja kunnissa. Toisaalta osaamisen pohjaa luodaan jo oppilaitoksissa.

Näemme tässä hedelmällisen yhteiskehittämisen paikan. Olisiko nyt hyvä hetki miettiä, onko arviointiosaamisen edistämisessä palapelin kokoamisen tarvetta ja uusien innovaatioiden paikka? Voisimme pohtia yhdessä sitä, minkä vuoksi vaikuttavuuden arviointi on haasteellista ja löytää yhdessä keinoja lisätä arviointiosaamista. Me SOSTEssa olemme jo käärineet hihamme, möyhimme vielä hieman maaperää ja koputamme pian erilaisten kumppanien ovelle – tai lähetämme etäkutsun. Oletteko valmiita?

 

Rintakuvissa Erica Mäkipää ja Mervi Aaltokallio.

 

Erica Mäkipää
erityisasiantuntija
Mervi Aalto-Kallio
erityisasiantuntija
SOSTE

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Järjestöhommissa -blogi

Kaikki blogin artikkelit
Blogi

14.10.2020 10:15

Strategisen johtamisen avulla järjestö luo haluttua tulevaisuutta

Järjestöille Sopiiko strategia järjestöihin? Kannattaako liike-elämän käsitteitä ylipäänsä tuoda järjestötoimintaan? Eikö samalla kadoteta jotain olennaista järjestötoiminnan luonteesta? Strategiaa voidaan määritellä monella tavalla. Sitä voidaan kutsua pitkäjänteiseksi tavaksi saavuttaa asetetut päämäärät tai vaikkapa toiminnan juoneksi ja punaiseksi langaksi. Johtamisteoreetikko Peter F. Drucker on todennut, että jos strategia johonkin sopii, niin voittoa tavoittelemattomiin organisaatioihin. Hän kutsuu strategiaa puskutraktoriksi, […]

Blogi

13.10.2020 10:15

Työntekoa monitoimi-, etä- ja rajatiloissa

Järjestöille Vain vähän aikaa sitten Suomessa innostuttiin monitilatoimistoista. Niihin rakennettiin intensiivisen yksilötyön, yhteistyön, pistäytymisen ja erilaisen tekemisen vyöhykeitä. Niissä on puhelintiloja, ryhmätiloja ja työpisteitä. Ne olivat trendikäs vaihtoehto vanhakantaiselle toimistolle. Nyt ne ovat tyhjinä, kun töitä tehdään kotona. Etätyöaika muuttaa meitä Kotona on tavoitteita priorisoitava ja pilkottava osiksi. Merkitykselliset, tärkeät ja kiireelliset työt pitää erottaa ja […]

Blogi
erityisasiantuntija

9.9.2020 14:00

SOSTEpodcast: Rahapelihaittojen ehkäisy järjestöissä

Kansalaisyhteiskunta Useiden järjestöjen avustukset tulevat veikkausvoittovaroista, mutta onko pelihaittojen ehkäiseminen tällöin kaikkien järjestöjen velvollisuus? Aiheesta ovat Kirsi Marttisen kanssa keskustelemassa EHYT ry:n rahapelihaittayksikön päällikkö  Riitta Matilainen, Y-Säätiön toimitusjohtaja Juha Kaakinen sekä SOSTEn pääsihteeri Vertti Kiukas. SOSTE on myös julkaissut Rahapelihaittojen ehkäisy ja sote-järjestöt – tietoa, ohjeita ja toimintamalleja (pdf) -oppaan sote-järjestöille pelihaittojen ehkäisyyn. Kuuntele podcast alta. […]